Ahdistaa tuleva häiden vuosipäivä ja tuuliviiri mies
Mies elää hetkessä. Se joskus vaikeuttaa elämää. Vuosi sitten ehdotin hääpäivän tekemiseksi aktiviteettia x, ja sain myöntävän vastauksen. Kun hääpäivä lähestyi, alkoi mies juttelemaan, hän haluaisikin mennä urheiluottelua katsomaan kaverinsa kanssa. Ja sinne hän sitten menikin.
Nyt ahdistaa jo valmiiksi tuleva hääpäivä. Mitä tässä tulisi tehdä. Ehdottaa/sopia tekeminen ja katsoa, tekeekö mies tällä kertaa oharit/tuleeko miehelle mielenkiintoisempaa tekemistä tällä kertaa mieleen. Vai olla ehdottamatta mitään ja kökkiä se ilta kotona? (Jolloin mies toivottaa minulle jossain vaiheessa hyvää hääpäivää, mutta ei muuta). Vai mennä johonkin omiin menoihin? Jotain muuta?
Kommentit (31)
Jotenkin erikoisia, huomion haluisia ne jotka pitävät lukua jostain nimi-, syntymä ja hääpäivistä? Ne tulee ja menee, ja vielä vetää herneen nenään jos toinen ei muista, vaikka kenties ne on hänelle ihan yhdentekeviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä pitää viettää häiden vuosipäivää?
Olemme mieheni kanssa olleet naimisissa 43 vuotta. Emme ole koskaan juhlistaneet hääpäivää mitenkään. En ole itse kaivannut juhlia, eikä mieskään. Joskus olemme todenneet (jommankumman muistaessa), että hei, meillä on tänään hääpäivä. Hyvin olemme pärjänneet ilmankin.
Olen ihmetellyt tätä samaa että miksi pitäisi todistella toiselle tai tutuille, että olemme olleet yhdessä X vuotta? Olemme myös mieheni kanssa olleet naimisissa 17 vuotta, mutta hääpäivää ei ole tullut huomioitua mitenkään.
Sitä en myöskään ymmärrä, miksi vaimolle pitäisi ostaa joku hääpäivälahja. Jos ostetaan niin eikö mies olisi yhtä hyvin lahjan ansainnut.
Mukava lukea joskus tällaistakin :)
Sovit manon ja semmoisen että voit mennä yksinkin
tai jos on ravintola niin sovit etukäteen jonkun. Varahenkilönä joka lähtee mukaasi - vaikka sisko
Oot kyllä kynnysmatto.
minä kyllä sanon miehelle että kunnon meidän vuosipäivä silloin et mene kavereiden kanssa minnekään vaan suunnitelmat pätee
Onko se jotenkin parempaa ja ylevämpää heitellä kommentteja tyyliin "ollaan oltu yhdessä x vuotta, eikä tulisi mieleenkään juhlistaa sitä mitenkään"?
Meillä on niin, että useampi vuosikymmen on jo yhteistä taivalta takana, ja se hääpäivä on todellakin kummallekin tärkeä. Minä olen sen joskus unohtanut, mutta mies ei. Saatamme lahjoa toisiamme jotenkin, tai sitten emme. Huomioimme arjessakin toisemme koko ajan jotenkin, joten ei sekään vie pois ajatusta juhlistaa hääpäivää. Yleensä olemme käyneet ravintolassa syömässä ja viettäneet päivän kaupungilla. Ihan mukava tapa minusta.
Ap:n mies ei unohtanut hääpäivää.
Hänelle vain tuli mieleen perua sovittu ja valita muu tekeminen muussa seurassa.
Joo, miehen oharista on jo vuosi aikaa. Mut kieltämättä näen edelleen kirkkaana mielessäni kuvan, kun töistä kotiintullessani mies iloisesti vilkuttelee minulle kaverinsa auton etupenkiltä matkalla urheiluotteluun.
Hmm, toisaalta on kyllä totta, että ei minua pelkkä yksi vuosipäivä harmita. Jotenkin laajempi juttu tuntuu mättävän tässä parisuhteessa. Tuntuu, olen kiinnostava miehen mielestä, jos minusta on miehelle hyötyä. Vaikkapa seksin muodossa. Olen kiinnostava kaulasta alaspäin. Ja minut voi kaivaa kaapista esille ikään kuin nuken, kun siltä tuntuu. Olla ystävällinen ja huomioida, mutta unohtaa sen jälkeen, kun tarvetta ei ole.
Mies ei ole erityisen kiinnostunut viettämään aikaa seurassani. Hääpäivänä. Tai muulloinkaan. Ja on kieltämättä vaikea keksiä tekemistä/olemista, jossa kumpikin viihtyisi.
Huomenna se sitten on. Hääpäivä.
En ole valmistautunut/valmistellut mitään.
Ehkä se olisikin turhaa prinsessakulissin ylläpitoa.
Miehelle tämä sopinee hyvin. On vapaa menemään urheiluotteluun, jos mieleen juolahtaa. Muutakin tekemistä on. Ei tarvitse viettää aikaa sellaisen tylsän ihmisen seurassa kuin minä. Itsehän olen kiinnostava lähinnä vain silloin, kun miehen tekee mieli seksiä.
Voisinkohan itse muistaa huomista pettymysten vuosipäivänä.
Mulla tuo mies olisi jo ex-mies tolla käytöksellä. Erityisesti jos käytös toistuu vuodesta toiseen. Toki jossain pitkässä liitossa asia normalisoituu ja saattaa unohtaa kerran jos toisen, muttei tuolla lailla tarkoituksella kuten sinulla ap. Menittekö naimisiin jonkun superbowlin aikana? Vai menikö miehesi ennemmin katsomaan jotain takametsien pesistä viime vuonna kuin vietti päivän kanssasi?
Ahdistavatko yhdys sanat myös?