Ärsyttää olla paksu, paino ei putoa

Vierailija kirjoitti:

Ehkä sinulla on vain isot luut

Kahdella samanpituisella ihmisellä luuston painoero on korkeintaan pari kiloa. 

Vierailija kirjoitti:

Lapset ovat hoikkia, niinhän minäkin ennen olin. Edes raskaudet eivät lihottaneet, vasta se, kun alettiin lasten kanssa saman pöydän ääressä syödä samaa ruokaa. Ei meillä mussuteta mitään herkkuja, ihan tavallista ruokaa ja välipalaksi leipää, jogurttia, puuroa, smoothieta tms. Epäilen, että päästäkseni esimerkiksi 60 kiloon minun pitäisi syödä hyvin vähän, enkä usko pystyväni siihen. Jos olisin yksin, ehkä.

Pitää varmaan kasvattaa pituutta, niin paino on sitten ok :D

Ap

Loogisesti mietittynä ne mukulat tarvitsee sitä hiilaria kasvaakseen ja kun (ainakin normaalisti) ne on liikkeellä koko ajan. Aikuinen ei tarvitse välipaloja. Missä sun proteiini ja vihannekset? Ja mikä sulle on tavallinen ruoka?

Mä olin 73 kg ja 165 cm pitkä ja "vain" ylipainoinen ja vaatteilla yritin peittää leveää vyötäröä. Söin liikaa tavallista kotiruokaa ja herkkuja. Samaan syssyyn iski sukurasite diabetes. Nyt paino on pudonnut 13 kg tosin siihen painonpudotukseen on auttanut diabeteslääkitys (jonka maksan itse, ilman kelakorvausta), joka tekee äklön olon ja ei tee enää mieli syödä niin paljon.

Minäkin lihoin raskauksien myötä. En ymmärrä ihmisiä, jotka ovat heti synnytyksen jälkeen yhtä hoikkia kuin ennen raskautta. Seuraan monia blogeja joissa kateellisina katselen näitä hoikkia äitejä. Mihinhän tuo perustuu?

Vierailija kirjoitti:

Lapset ovat hoikkia, niinhän minäkin ennen olin. Edes raskaudet eivät lihottaneet, vasta se, kun alettiin lasten kanssa saman pöydän ääressä syödä samaa ruokaa. Ei meillä mussuteta mitään herkkuja, ihan tavallista ruokaa ja välipalaksi leipää, jogurttia, puuroa, smoothieta tms. Epäilen, että päästäkseni esimerkiksi 60 kiloon minun pitäisi syödä hyvin vähän, enkä usko pystyväni siihen. Jos olisin yksin, ehkä.

Pitää varmaan kasvattaa pituutta, niin paino on sitten ok :D

Ap

Ethän vain ole sairastunut äitien tautiin eli syö lapsilta ylijääneitä ruokia, koska et halua syntyvän ruokahävikkiä? Kaverini oli meillä pääsiäisenä ja joka aterian jälkeen söi kaikki, mitä oli lapsilta jäänyt yli. Hänkin tuskailee kilojen kanssa ja pyysi, että teemme kevyttä ruokaa. Ei se kevyt ruoka auta jos sitä syö liikaa. Laita ihmeessä lapsilta ylijäänyt ruoka sovinnolla kompostiin ja opetelkaa lasten kanssa ottamaan ruokaa sen verran kuin jaksaa syödä. Ruokaa voi aina ottaa lisää. Lasten täytyy oppia se joka tapauksessa jossain vaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Eikö teillä pätkäpaastoajilla tule yöllä nälkä? Kokeilin joskus, ja heräsin aamuyöstä aina nälän tunteeseen, eikä uni enää tullut. Samoin, jos en viimeistään aamupäivästä syö jotain, alkaa tulemaan huono olo, eikä töihin pysty keskittymään. Olenko tehnyt jotain väärin vai eikö tämä sovi minulle?

Mä syön tunnin päästä heräämisestä runsaan puuroaamiaisen, ja viimeiseksi klo 16 , mutta illalla ei ole nälkä, aluksi oli pari viikkoa, mutta nyt ei yhtään. Yöllä heräilen vessaan ja mutta en koe nälkää silloinkaan. Vatsa saattaa murista, mutta vastaan sille, että nyt on yö ja me nukutaan, aamulla saat puuroa. Eikä se haittaa vaikka joskus uni ei tulekaan, silloin luen kirjaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö teillä pätkäpaastoajilla tule yöllä nälkä? Kokeilin joskus, ja heräsin aamuyöstä aina nälän tunteeseen, eikä uni enää tullut. Samoin, jos en viimeistään aamupäivästä syö jotain, alkaa tulemaan huono olo, eikä töihin pysty keskittymään. Olenko tehnyt jotain väärin vai eikö tämä sovi minulle?

Mä syön tunnin päästä heräämisestä runsaan puuroaamiaisen, ja viimeiseksi klo 16 , mutta illalla ei ole nälkä, aluksi oli pari viikkoa, mutta nyt ei yhtään. Yöllä heräilen vessaan ja mutta en koe nälkää silloinkaan. Vatsa saattaa murista, mutta vastaan sille, että nyt on yö ja me nukutaan, aamulla saat puuroa. Eikä se haittaa vaikka joskus uni ei tulekaan, silloin luen kirjaa.

Pätkäpaastossa unen tarve vähenee! Olit jo nukkunut tarpeeksi. Mullakin unet lyhenivät parilla tunnilla, ennen nukuin 8 tuntia, nyt 6 ja olen ihan pirteä ja se riittää unen määräksi. Eikö ihanaa.

Ensinnäkin, tuollaisen painoinen voi olla tosi hyvän näköinenkin, kunhan pukeutuu hyvin. Ei niitä KappAhlien ja vastaavien trikookittanoita, jotka korostaa jokaista makkaraa ja möykkyä, vaan esim. Ulla Popkenilta, Zalandolta tms. laadukkaampaa omalle kehon mallille sopivaa vaatetta.

Toinen juttu on, että kyllä sen painonkin saa pois jos todella haluaa, mutta se vaatii vähän kärvistelyä ja tarkkuutta. Kannattaa kyllä miettiä montakin kertaa haluaako oikeasti takaisin nuoruuden painoon, koska paljon on niitä tarinoita, että on juuri jostain 70-80 kilosta lähdetty tavoittelemaan jotain nuoruuden 55 kiloa, ja lopputulos on ollut syömisen hallinnan ja mielitekojen sekoaminen ja 10 vuotta myöhemmin tuo ihminen painaa yli 100 kg ja haaveilee että kumpa joskus vielä painaisi sen 70-80 kg vain, ei se paha oikeastaan ollutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Kokeile vähentää annoskokoa eli kerralla syöt vähemmän mihin olet nyt tottunut. Se on helpoin ja yksinkertaisin tie ruveta alentamaan painoa. Liian suuri kalorimäärä kerralla syötynä tuppaa lihottamaan tai pitämään painoa samassa. Jos saa liikaa kaloreita, ne tarttisi sitten kuluttaakin ja se on työlästä. Helpompaa on vähentää kaloreita. Syö siis samaa ruokaa, mutta vähempi, mitä nyt syöt.

Kannattaa lisätä ruoan kuitupitoisuutta. Kun lapset syövät kaurapuuroa niin itse voi laittaa omaan puuroonsa kauralesettä jatkeeksi. Sehän alentaa LDL-kolesteroliakin. Itse olen tehnyt tarkoituksella kaksi annosta kauralesepuuroa ja jäähdyttänyt toisen. Sitä laitan smoothieen jatkeeksi. Se ei maistu juuri miltään siellä hedelmien ja marjojen seassa ja ylläpitää kylläisyyttä pitempään. Puuron keitän kahdesta ruokalusikallisesta pikakaurahiutaleita ja lusikallisesta kauralesettä. Lisään aavistuksen verran Pan-suolaa ja vettä. Mikrotan puolitoista minuuttia ja hämmennän puuroa ja mikrotan toiset puolitoista minuuttia ja puuro on valmista.

Ärsyttää olla Tauski, paino ei putoa.

Vierailija kirjoitti:

Kokeile vähentää annoskokoa eli kerralla syöt vähemmän mihin olet nyt tottunut. Se on helpoin ja yksinkertaisin tie ruveta alentamaan painoa. Liian suuri kalorimäärä kerralla syötynä tuppaa lihottamaan tai pitämään painoa samassa. Jos saa liikaa kaloreita, ne tarttisi sitten kuluttaakin ja se on työlästä. Helpompaa on vähentää kaloreita. Syö siis samaa ruokaa, mutta vähempi, mitä nyt syöt.

No joillakin taas toimii voluumisyöminen. Eli sen sijaan, että annoskoko pienenee ja käytetään esim. pienempää lautasta, sen lautasen vain koostumusta muutetaan. Eli syödään edelleen tuntuva määrä safkaa, joka varmasti saa kylläisen tunteen aikaiseksi, mutta sen sijaan, että koko iso lautanen on täynnä makaronilaatikkoa, sen laatikon lisäksi lautaselle on mahduttava kunnon pläjäys vihanneksia ja miksei hedelmääkin "jälkkäriksi". Loppupeleissä toki kalorimäärä laskee tässäkin vaihtoehdossa kun suurempikaloriset ruuat korvataan osaksi pienempikalorisilla kasviksilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeile vähentää annoskokoa eli kerralla syöt vähemmän mihin olet nyt tottunut. Se on helpoin ja yksinkertaisin tie ruveta alentamaan painoa. Liian suuri kalorimäärä kerralla syötynä tuppaa lihottamaan tai pitämään painoa samassa. Jos saa liikaa kaloreita, ne tarttisi sitten kuluttaakin ja se on työlästä. Helpompaa on vähentää kaloreita. Syö siis samaa ruokaa, mutta vähempi, mitä nyt syöt.

No joillakin taas toimii voluumisyöminen. Eli sen sijaan, että annoskoko pienenee ja käytetään esim. pienempää lautasta, sen lautasen vain koostumusta muutetaan. Eli syödään edelleen tuntuva määrä safkaa, joka varmasti saa kylläisen tunteen aikaiseksi, mutta sen sijaan, että koko iso lautanen on täynnä makaronilaatikkoa, sen laatikon lisäksi lautaselle on mahduttava kunnon pläjäys vihanneksia ja miksei hedelmääkin "jälkkäriksi". Loppupeleissä toki kalorimäärä laskee täs

ups, *yy*

Vierailija kirjoitti:

Ensinnäkin, tuollaisen painoinen voi olla tosi hyvän näköinenkin, kunhan pukeutuu hyvin. Ei niitä KappAhlien ja vastaavien trikookittanoita, jotka korostaa jokaista makkaraa ja möykkyä, vaan esim. Ulla Popkenilta, Zalandolta tms. laadukkaampaa omalle kehon mallille sopivaa vaatetta.

Toinen juttu on, että kyllä sen painonkin saa pois jos todella haluaa, mutta se vaatii vähän kärvistelyä ja tarkkuutta. Kannattaa kyllä miettiä montakin kertaa haluaako oikeasti takaisin nuoruuden painoon, koska paljon on niitä tarinoita, että on juuri jostain 70-80 kilosta lähdetty tavoittelemaan jotain nuoruuden 55 kiloa, ja lopputulos on ollut syömisen hallinnan ja mielitekojen sekoaminen ja 10 vuotta myöhemmin tuo ihminen painaa yli 100 kg ja haaveilee että kumpa joskus vielä painaisi sen 70-80 kg vain, ei se paha oikeastaan ollutkaan.

Aikaisemmin BMI 27 oli vielä normaali paino. BMI on vakuutusyhtiöiden työkalu, jonka avulla arvioidaan sairastuvuusriskiä. On selvää, että kun BMI-rajaa laskee kaksi pykälää, syntyy suurempi syntisten ryhmä, jotka joutuvat maksamaan omasta terveysvakuutuksestaan enemmän. Tilastotieteellisesti kun riskit kasvavat painon kasvaessa. Terveysvakuutuksen ottajissa on niitä, jotka painavat sata kiloa ja ovat aina terveitä ja niitä, jotka elävät terveellisesti ja käyvät punttisalilla. Siellä sitten kerran rits ja räts selässä ja yksityisellä tehtävän selkäleikkauksen kulut ovat niin suuret, että vakuutuksen ottanut on kiitollinen kun on sinnikkäästi maksanut 25 vuotta vakuutuksesta terveenä pysyen ja siitä huolimatta vahingon tapahtuessa jää itse ikäänkuin voiton puolelle vakuutusmaksuissa.

Mulle ei tuota vaikeuksia olla vuodesta toiseen hoikka mutta ehkä se johtuu siitä että olen aina joutunut erityisesti panostamaan siihen. En ole enää vuosikymmeniin pitänyt sitä mitenkään hankalana, se on luonnollinen olotila. En ole siis sellainen joka olisi nuorenakaan voinut syödä ihan mitä vaan ja ihan milloin vain ja pysynyt silti hoikkana. Minussa syöminen on aina näkynyt, hyvin nopeasti. Siksipä olen tottunut siihen että syömisiä pitää tarkkailla ja rajoittaa. En sano että ihan koko ajan, mutta sellaiset 90 prosenttia ajasta. Ehkä se näin keski-iässä onkin sitten ihan hyvä asia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensinnäkin, tuollaisen painoinen voi olla tosi hyvän näköinenkin, kunhan pukeutuu hyvin. Ei niitä KappAhlien ja vastaavien trikookittanoita, jotka korostaa jokaista makkaraa ja möykkyä, vaan esim. Ulla Popkenilta, Zalandolta tms. laadukkaampaa omalle kehon mallille sopivaa vaatetta.

Toinen juttu on, että kyllä sen painonkin saa pois jos todella haluaa, mutta se vaatii vähän kärvistelyä ja tarkkuutta. Kannattaa kyllä miettiä montakin kertaa haluaako oikeasti takaisin nuoruuden painoon, koska paljon on niitä tarinoita, että on juuri jostain 70-80 kilosta lähdetty tavoittelemaan jotain nuoruuden 55 kiloa, ja lopputulos on ollut syömisen hallinnan ja mielitekojen sekoaminen ja 10 vuotta myöhemmin tuo ihminen painaa yli 100 kg ja haaveilee että kumpa joskus vielä painaisi sen 70-80 kg vain, ei se paha oikeastaan ollutkaan.

Aikaisemmin BMI 27 oli vielä normaali paino. BMI

 

Mutta onhan BMI 27 hirveän paljon! Ei siinä ole hyvä olla. Nivelet kärsii ainakin.

Ei sun tarvi syödä välipaloja vaikka lapset tekisivät niin. Tai ottaa samaa pastaa koko lautasta kuin lapset tai otat vain yhden perunan, esim. Mä syön ihan eri ruoka kuin lapsi, koska en pysyisi muuten ihannepainossa eikä meistä kumpikaan halua toisen ruokaa. Samassa pöydässä silti istutaan ja jutellaan.

Ja sitten sitä liikuntaa. Se ei laihduta, mutta pitää mielen virkeänä ja unen syvempänä. Ei tarvitse lähteä salille, mutta jotain lihaskuntoa ja kävelyä ulkona. Ihannevuodenaika siihen tulossa.

Proteiinia ja kuitua - pääosin. Ylimääräiset hiilarit ja rasva lapsille. Niin suurin osa hoikista aikuisista elää. Huomaamattaan tai suunnitelmallisesti. Ellet sitten liiku todella paljon, mitä en usko.

Vierailija kirjoitti:

Eikö teillä pätkäpaastoajilla tule yöllä nälkä? Kokeilin joskus, ja heräsin aamuyöstä aina nälän tunteeseen, eikä uni enää tullut. Samoin, jos en viimeistään aamupäivästä syö jotain, alkaa tulemaan huono olo, eikä töihin pysty keskittymään. Olenko tehnyt jotain väärin vai eikö tämä sovi minulle?

Itse pätkäpaastoan 14/10 mallilla ja tavoite on 16/8. En syö aamupäivällä mitään. Ensimmäinen ruoka klo. 12 ja viimeinen 22. Tarkoitus kohta lopettaa klo. 20. Hyvin pärjää, kun tottuu. Eikä tule nälkä yöllä. Syön kaksi tai kolme ateriaa joka päivä. Paino pudonnut kahdessa kuukaudessa 9 kiloa. Kovennan nyt paaston 16/8 malliin. Pari viikkoa oli nälän tunnetta paastotunteina, nyt ei enää. Tää sopii mulle hyvin ja luulen, että tällä menen loppuelämän. Ei ihmistä ole tarkoitettu syömään koko ajan. Paasto antaa ruoansulatukselle lepoa ja aineenvaihdunta tehostuu. 

Vierailija kirjoitti:

Minäkin lihoin raskauksien myötä. En ymmärrä ihmisiä, jotka ovat heti synnytyksen jälkeen yhtä hoikkia kuin ennen raskautta. Seuraan monia blogeja joissa kateellisina katselen näitä hoikkia äitejä. Mihinhän tuo perustuu?

Geenit, onni eivätkä päästäneet painoa nousemaan enempää kuin lapsi tarvitsee raskausaikana. Jos on BMI:n alaosassa ei paino välttämättä ole edes synnytyssairaalassa yli lievän ylipainon rajaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset ovat hoikkia, niinhän minäkin ennen olin. Edes raskaudet eivät lihottaneet, vasta se, kun alettiin lasten kanssa saman pöydän ääressä syödä samaa ruokaa. Ei meillä mussuteta mitään herkkuja, ihan tavallista ruokaa ja välipalaksi leipää, jogurttia, puuroa, smoothieta tms. Epäilen, että päästäkseni esimerkiksi 60 kiloon minun pitäisi syödä hyvin vähän, enkä usko pystyväni siihen. Jos olisin yksin, ehkä.

Pitää varmaan kasvattaa pituutta, niin paino on sitten ok :D

Ap

Ei, ei sinun ei pidä alkaa syömään vähemmän vaan laadukkaammin. Välipalat ovat pelkkää höttöä. Tavallinen ruokakin lienee sitä 70-luvun kotirouva tasoa. 

Sehän just hyvää ruokaa olikin. Perusainekset, ei lisäaineita ja mitä lie höttöjä.