Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Selittäkää minulle ymmärtämättömälle, miten suurituloisten vero-ale vaikuttaa myönteisesti Suomen talouteen.
23.04.2025 |
Itse ajattelisin, että vastaava pienituloisten veroale näkyisi välittömästi taloudessa.
Kommentit (990)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks se just menny niin, että on lääkäripula, kun tekevät hyvällä palkalla vaan pari kolme päivää viikossa töitä. Kuinka iso raha kannustaa töihin, jos sitä ei ees tarvii?
Lääkärien ammattikunnassa ei taideta olla juurikaan palkansaajina vaan yhden hengen yrittäjinä. Verotusteknillistä syistä, koska vältellään progressiivista verotusta. Niinpä nämä ansiotuloveroetuudet eivät koske tätä joukkoa.
Nämä yhden hengen pöytälaatikkoyritykset lääkärien ja juristien tahoilta ovat ikuinen porsaanreikä verotuksessa. Mutta minkäs teet kun puolet kansanedustajista kuuluu näihin ammattikuntiin. Muistakaa tämä kun äänestätte vaaleissa.
Miten voi yhteen ammattikuntaan kerääntyä niin paljon moraalitonta porukkaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Vuokralla asuvia asuntokuntia jo yli miljoona."
https://stat.fi/uutinen/vuokralla-asuvia-asuntokuntia-jo-yli-miljoona
"Suomi muuttuu vuokra-asujien maaksi."
Vierailija kirjoitti:
"Suomi muuttuu vuokra-asujien maaksi."
Vierailija kirjoitti:
"Vuokralla asuvia asuntokuntia jo yli miljoona."
https://stat.fi/uutinen/vuokralla-asuvia-asuntokuntia-jo-yli-miljoona
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Suomi muuttuu vuokra-asujien maaksi."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Suomi muuttuu vuokra-asujien maaksi."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvinvointivaltion tulee pitää huolta heikompiosaisista. Se luo vakautta ja turvallisuutta ja motivaatiota hakea ja tehdä työtä, kun ei pidetä toisarvoisina. Mutta eihän EK ja hallitus tätä tajua vaan jatkaa Suomen tuhoamista päästäkseen tavoitteeseensa alaajaa ay-liike ja työehtosopimukset, jotta työnantaja saa yksipuolisesti määrätä työehdoista ja palkoista ja jakaa aina vaan enemmän osinkoa suursijoittajille. Miksi työntekijän pitäisi alihinnoitella osaamisensa ja käytetty aika rikkaiden hyväksi? Minä ainakaan en tule koskaan myymään työpanostani ja 40 vuoden osaamista pilkkahintaan.
Vierailija kirjoitti:
"Suomi muuttuu vuokra-asujien maaksi."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi työntekijän pitäisi alihinnoitella osaamisensa ja käytetty aika rikkaiden hyväksi? Minä ainakaan en tule koskaan myymään työpanostani ja 40 vuoden osaamista pilkkahintaan.
Miksi "köyhät" sitten olettavat, että hyvätuloisten pitäisi myydä oma osaaminen ja työpanoksensa alihinnalla? Sitähän tuo nimittäin on, nettopalkan alentamista, että a) vingutaan miten joillekin maksetaan liian suurta palkkaa (esim. 10 tonnia kuussa) ja sitä pitäisi alentaa tai b) vaaditaan, että se hyvätuloinen maksaisi yliverotetusta palkastaan vielä lisää veroa.
Sillä 10 tonnia (yksityisellä) tienaavalla on oltava jotain sellaista osaamista, josta joku on valmis maksamaan ja tämän ihmisen panoksella on siten myös yrityksen tulokseen omalta osaltaan oltava huomattava merkitys, tyhjästä ei yksikään yksityinen pulju maksa mitään, niillä ei ole varaa. Julkinen sektori on oma maailmansa, ei mennä nyt siihen.
Näistä teksteistä huomaa, että "duunariporras" tosissaan kuvittelee, että "johtajat vaan istuu per*eellään ja selailevat nettiä päivät pitkät" ja tästä se kymppitonni maksetaan.
Verotus on vain koventunut vuosi vuodelta tuloluokassani. Uudet kovennukset kohdistuvat taas samaan tuloluokkaan. Jos olisi varaa, kävisin kahviloissa, lomamatkoilla, teatterissa, ravintoloissa syömässä, ostaisin suomalaisia vaatteita, remontoisin jne ihan täällä kotimaassa kuluttaisin. Kaltaisiani on paljon. Näillä tuloilla ja ankaralla verotuksella ei ole varaa tehdä noita asioita. Näkyy tämän ison ryhmän köyhtyminen yritysten konkurssiaaltona. Vaikea nähdä hyvää tuossa veroalessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Julkisella puolella on lääkäreitä, jotka ovat huolissaan siitä miten heidän köyhillä asiakkailla on varaa hoitoon ja lääkkeisiin. Eivät he kaipaa veroalea. He kaipaavat hoitotahoja joihin lähettää jatkohoitoon ja riittävää toimeentuloa kaikille. Näihin verovaroja käytetään. Moni parempituloinen maksaa veronsa mielellään. Hyväntekeminen silloin kun siihen on varaa tuottaa iloa. Siihen ei kykene omassa varakkuuskuplassa eläjät. Ihmiset joilta on kadonnut aito yhteys muiden tuloluokkien ihmisiin. Onko meillä hyvinvointikuplassa varakkaiden piirissä elävät poliitiikot päättämässä? Onko kosketus erilaisiin erituloisiin ihmisiin hävinnyt?
Ymmärtääkö ihmiset edes kuinka älyttömän kalliita monet asijat on, jos niitä ei verovaroin rahoitettaisi? Koulutus, tiet, sähkö, vesihuolto, turvallisuus, terveydenhuolto jne. Ambulanssikyyti maksaa jo yksin helposti 20000 -40000 euroa. Kuinka monella on taskussa tuo raha tai vakuutus jolla riittää kaikkeen katetta tositilanteessa? Esim jenkit miettivät tarkkaan milloin ja miten voivat hoitoa ottaa. Keskituloinenkin laskee mihin hoitoon on varaa. Ihmiset ei käsitä kuinkahyvin meillä on täällä ollut asiat ja on. Kannattaisi maksaa ne verot varakkaankin ja varsinkin keskituloisen ihan kiltisti. Mitään kunnon laskelmia veroalen hyödyistä en ole nähnyt. Missä ne ovat?
Vierailija kirjoitti:
Julkisella puolella on lääkäreitä, jotka ovat huolissaan siitä miten heidän köyhillä asiakkailla on varaa hoitoon ja lääkkeisiin. Eivät he kaipaa veroalea. He kaipaavat hoitotahoja joihin lähettää jatkohoitoon ja riittävää toimeentuloa kaikille. Näihin verovaroja käytetään. Moni parempituloinen maksaa veronsa mielellään. Hyväntekeminen silloin kun siihen on varaa tuottaa iloa. Siihen ei kykene omassa varakkuuskuplassa eläjät. Ihmiset joilta on kadonnut aito yhteys muiden tuloluokkien ihmisiin. Onko meillä hyvinvointikuplassa varakkaiden piirissä elävät poliitiikot päättämässä? Onko kosketus erilaisiin erituloisiin ihmisiin hävinnyt?
Ymmärtääkö ihmiset edes kuinka älyttömän kalliita monet asijat on, jos niitä ei verovaroin rahoitettaisi? Koulutus, tiet, sähkö, vesihuolto, turvallisuus, terveydenhuolto jne. Ambulanssikyyti maksaa jo yksin helposti 20000 -40000 euroa. Kuinka monella on taskussa tuo raha tai
Kiva puheenvuoro, mutta kuinka moni ymmärtää, että nykyinen julkinen järjestelmä on pohjaton kaivo?
En puhu niistä nyt mainitsemistasi palveluista, vaan siitä miten "jokin taho" on sitä mieltä että meillä on varaa laittaa miljoonia kirgisialaiseen tupakanviljelyn tukemiseen, miljoonia kaikennäköisiin pride-per*eenheilutus-hömpötyksiin ja taas miljoonia herra ties mihin ulkomaalaisten kotouttamiskursseihin. Mitä tulee tiestöön, koulutukseen ja soteen, niin niiden ongelmia ei rahalla korjata. Ministeriöt ulisevat lisää resursseja (=rahaa), mutta jos perusta on ideologisesti mätä, niin raha ei auta.
Peruskoulu on nykyisellään enemmänkin haihattelijoiden koekenttä, josta maksamme vielä katkerasti pilatulla sukupolvella. Ei se raha siellä auta, jos tietojärjestelmät ovat sutta ja sekundaa, sekä opetusohjelma ja -metodit poskellaan. Oma lapseni käy nyt alakoulua ja olen tässä kauhulla joutunut seuraamaan inkluusion vaikutusta ja seuraus on se, että lapset eivät enää saa oppia koulussa, koska opettajan aika menee muutaman mölisevän keharin kanssa ja loput 25 lasta istuvat luokassa sitten kuulosuojaimet päässä, että saisivat opiskelurauhaa. Minkä opiskelun? No opiskelu on sitten sitä, että kaiuttimista laitetaan tekstiä tulemaan kun ne opettajat yrittävät pitää paikoillaan niitä möliseviä aivokääpiöitä. Tuota ei miljardeilla korjata vaan paluulla DDR:n aikaiseen 80-luvun opetukseen.
Sairaanhoito? Sama moolokin kita täälläkin, ei se rahan lappaminen auta kun jokaista hoitajaa kohden on 2 isopalkkaista johtajaa. Tämä koko maa saataisin katettua omalääkärijärjestelmällä, mutta yksikään poliitikko ei suostu tunnustamaan, että tämä(kin) ideologinen räpellys meni aivan vihkoon, plus että ne kaverit jäisivät työttömäksi. Sama kuin koulutus, ei tätä korjata rahaa lappamalla vaan potkimalla ne epäpätevät kokouspalkkiopellet kuuseen ja järjestelemällä sote-alueet muilla kuin poliittisilla tai ideologisilla perusteilla uusiksi.
Jne jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulutuksesta leikataan rahoitusta. Kaikki pidetään samassa luokassa säilössä tuen uudistuksella, koska rahaa ei muuhun enää ole.
Rikkaiden veroale rahoitetaan hyvinvointivaltiota rapauttamalla.
Vierailija kirjoitti:
"Suomi muuttuu vuokra-asujien maaksi."
Vuokrat kallistuvat, asunnot ränsistyvät, alueet slummiutuvat ja sijoitusyhtiöt leventävät rahan sisäänkaatoaukkoja. Kiitokset he l vetin huonolle hallitukselle.
ChatGbt koosti pyynnöstäni tiivistelmän marginaaliveroon, talouskasvuun ja työntekon kannustimiin liittyvistä meta-analyyseista:
"📈 Marginaaliverotus ja talouskasvu
Meta-analyysi OECD-maista
Tutkimus "Taxes and Economic Growth in OECD Countries: A Meta-analysis" analysoi 260 havaintoa 20 Euroopan OECD-maasta vuosilta 20022014. Tulokset osoittavat, että progressiivinen tuloverotus (PIT) vaikuttaa negatiivisesti talouskasvuun, kun taas yhtiövero (CIT) ja arvonlisävero (VAT) voivat edistää kasvua, erityisesti kun ne rahoittavat tuottavia julkisia menoja.
Ylimmät marginaaliverot ja kasvu
Milasi ja Waldmann (2017) tutkivat 18 OECD-maata vuosina 19652009 ja havaitsivat, että talouskasvu on suurinta, kun ylimmät marginaaliverot ovat noin 60 %. Useimmissa maissa veroprosentit ovat tämän tason alapuolella, mikä viittaa siihen, että verojen korottaminen voi lisätä kasvua, erityisesti jos lisätulot käytetään tuottavasti.
Marginaaliverot ja yksityinen kulutus
Keinsley ja Wu (2020) analysoivat Yhdysvaltojen verotietoja ja havaitsivat, että marginaaliverojen progressiivisuuden lisääminen voi lisätä yksityistä kulutusta ja vähentää budjettialijäämää. Kuitenkin verotuksen yleisellä tasolla ei ollut merkittävää vaikutusta talouskasvuun.
👷 Marginaaliverotus ja työnteon kannustimet
Elinikäiset marginaaliverot Yhdysvalloissa
Altig et al. (2020) käyttivät "Fiscal Analyzer" -mallia arvioidakseen amerikkalaisten elinikäisiä marginaaliveroja. He havaitsivat, että yli puolet työikäisistä kohtaa yli 40 %:n marginaaliverot, ja alimmassa tuloviidenneksessä 25 % kohtaa yli 50 %:n verot. Joillakin yksilöillä marginaaliverot ylittävät jopa 100 %, mikä voi estää työmarkkinoille osallistumista.
Verouudistukset ja työvoiman tarjonta
Lyssiotou ja Savva (2022) tutkivat verovapaan tulon ja alempien veroluokkien laajennuksia Kyproksella. He havaitsivat, että nämä uudistukset lisäsivät erityisesti keski- ja korkeasti koulutettujen naisten työvoimaan osallistumista, mutta työn tarjonnan joustot olivat pieniä ja samankaltaisia miehillä ja naisilla.
Progressiivinen verotus ja työvoiman tarjonta
Aaronson ja French (2009) osoittivat, että progressiivinen verotus voi aliarvioida työn tarjonnan joustoja 530 %, jos ei oteta huomioon tuntipalkkojen ja työtuntien yhteismääritystä. Tämä viittaa siihen, että verotuksen vaikutukset työnteon kannustimiin voivat olla merkittävämpiä kuin aiemmin on arvioitu.
🔍 Yhteenveto
Talouskasvu: Ylimmät marginaaliverot voivat tietyissä rajoissa edistää talouskasvua, erityisesti jos verotulot käytetään tuottavasti.
Työnteon kannustimet: Korkeat marginaaliverot voivat heikentää työnteon kannustimia, erityisesti alimmissa tuloluokissa, mutta vaikutukset vaihtelevat väestöryhmittäin ja riippuvat verojärjestelmän rakenteesta."
Eli toisin sanoen ei ole vahvaa tieteellistä näyttöä siitä, että marginaaliverojen lasku erityisesti rikkailta automaattisesti lisäisi talouskasvua tai vaikutukset ovat pieniä. Kysytäessä Chat Gbt arvioi meta-analyysien pohjalta, että verotuksen nosto 10 % laski talouskasvua keskimäärin 0.2 %, jos verotuloja ei käytetty tuottaviin investointeihin tai budjettialijäämän kattamiseen, ja lisäsi talouskasvua, jos verotulot käytettiin tuottaviin investointeihin.
Entä mitä mieltä Chat Gbt on meta-analyyseista, jotka tarkastelivat yhteisöveron laskun vaikutuksia talouskasvuun? Tässä vastaus:
"Tässä on yhteenveto keskeisistä meta-analyyseistä, jotka tarkastelevat yhteisöverotuksen ja talouskasvun välistä yhteyttä:
📘 1. Gechert & Heimberger (2021): "Do Corporate Tax Cuts Boost Economic Growth?"
Tämä meta-analyysi kattaa 441 estimaattia 42 empiirisestä tutkimuksesta. Tutkimuksessa havaittiin, että:wiiw.ac.at+3IMK+3EconStor+3
Julkaisuharha: On olemassa taipumus julkaista tuloksia, jotka osoittavat yhteisöverojen leikkausten edistävän kasvua.
Korjattu vaikutus: Kun julkaisuharha otetaan huomioon, yhteisöverojen vaikutus talouskasvuun ei ole tilastollisesti merkitsevä.
Tulosten vaihtelu: Vaikutusten suuruus vaihtelee sen mukaan, miten yhteisöverot ja talouskasvu mitataan sekä kuinka muut budjettikomponentit, kuten julkiset menot, otetaan huomioon.
Tuoreemmat tutkimukset: Uudemmat tutkimukset osoittavat vähemmän kasvua edistäviä vaikutuksia yhteisöverojen leikkauksista.
📗 2. Alinaghi & Reed (2020): "Taxes and Economic Growth in OECD Countries: A Meta-Analysis"
Tämä meta-analyysi tarkastelee 641 estimaattia 42 tutkimuksesta, jotka keskittyvät OECD-maihin. Tutkimuksessa todettiin, että:
Verotuksen vaikutus: Yhteisöverojen vaikutus talouskasvuun on keskimäärin pieni ja riippuu siitä, miten verotulot käytetään.
Verorakenteen merkitys: Verotuksen rakenne ja sen yhteys julkisiin menoihin vaikuttavat siihen, miten verot vaikuttavat talouskasvuun.
🧾 Yhteenveto
Vaikutuksen suuruus: Yhteisöverojen vaikutus talouskasvuun on keskimäärin pieni tai tilastollisesti merkityksetön, erityisesti kun otetaan huomioon julkaisuharha.
Kontekstin merkitys: Vaikutukset vaihtelevat sen mukaan, miten verotulot käytetään ja millainen on veropolitiikan kokonaisuus.
Uusien tutkimusten trendi: Uudemmat tutkimukset osoittavat vähemmän positiivisia vaikutuksia yhteisöverojen leikkauksista talouskasvuun."
Vierailija kirjoitti:
Suurituloinen käyttää tekemästään työajasta puolet muiden hyväksi maksamalla 50% veroa. Eli 4 tuntia itselle ja 4 muille -ja usein työsopimuksessa tai yrittäjänä ei ole työaikaa.
Ei ole kovin miellyttävä ajatus, että puolen työpäivän jälkeen alat saada vasta itselle jotain -saati sitten, kun työpäivät on 12 tuntisia.... Yrittäjällä menee sitten lisäksi vielä se yhteisövero yrityksen verotuksen kautta ennekuin alkaa edes tuo laskenta...
Ja mitä tulee yritysten verotusten pienentämiseen, niin hienoa - Tämä vaikuttaa kyllä pikkuriikkisen osingon saajiin (vähän siksi, koska ei muuta osingon saajan tulovero-osuutta tai verokevennetyn osingon osuutta ja harvoin pienemmät tai keskisuuretkaan yritykset voi mitään osinkoa jakaa), mutta uskoakseni vaikuttaa enemmän yritysten investointi halukkuuteen ja mahdollisuuteen käyttää se pari prosenttia henkilökuntaan ( työntekojöihin) ja isompien yritysten halukkuuteen olla Suomessa ki
Jos 10 000€/kk maksaisi meidän kunnassa veroja 35%. Ota edes perusasioista selvää ennen kuin alat leikkimään suurta talousgurua.
Vierailija kirjoitti:
Ap on saastainen valehtelija. Suurin alennus tulee mediaanituloisille eli n. 3300 € ansaitseville. Tuo ei ole millään kriteereillä suurituloinen.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/298f24a4-3ee9-45c1-9b32-ab1e4d7eb…
Otappa paremmin selvää.
Alue: Aihe vapaa
Suurituloinen käyttää tekemästään työajasta puolet muiden hyväksi maksamalla 50% veroa. Eli 4 tuntia itselle ja 4 muille -ja usein työsopimuksessa tai yrittäjänä ei ole työaikaa.
Ei ole kovin miellyttävä ajatus, että puolen työpäivän jälkeen alat saada vasta itselle jotain -saati sitten, kun työpäivät on 12 tuntisia.... Yrittäjällä menee sitten lisäksi vielä se yhteisövero yrityksen verotuksen kautta ennekuin alkaa edes tuo laskenta...
Ja mitä tulee yritysten verotusten pienentämiseen, niin hienoa - Tämä vaikuttaa kyllä pikkuriikkisen osingon saajiin (vähän siksi, koska ei muuta osingon saajan tulovero-osuutta tai verokevennetyn osingon osuutta ja harvoin pienemmät tai keskisuuretkaan yritykset voi mitään osinkoa jakaa), mutta uskoakseni vaikuttaa enemmän yritysten investointi halukkuuteen ja mahdollisuuteen käyttää se pari prosenttia henkilökuntaan ( työntekojöihin) ja isompien yritysten halukkuuteen olla Suomessa kirjoilla - Firmanhan voi siirtää helposti ulkomaille...
Ei Suomesta ole varaa kadottaa enää yhtään yritystä tai edes niitä ärsyttäviä ihmisiä, joilla sitä massia on kuluttaa.