Lue keskustelun säännöt.
Valtavan moni eiakateeminen tietää historiasta enemmän kuin historian FM
21.04.2025 |
Lukemattomat ovat lukeneet paljon enemmän kuim historiakirjoja kuin FM.
Kommentit (52)
Se, että näet netissä historiameemejä ei tee sinusta historian asiantuntijaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulle sanottiin aikoinaan yliopiston historian laitoksella opiskellessani, että historioitsijan ei tarvitse tietää kaikkea historiaa - se on niiden lukiohistorioitsijoiden ja harrastelijoiden hommaa.
Akateeminen historianopiskelu ei pyri siihen, että opetellaan kaikki menneisyyden tapahtumat ja vuosiluvut. Historioitsijan tehtävä on historiantutkimus, ei olla kävelevä hissan oppikirja. Yliopistossa siis opetetaan, miten historiaa tutkitaan, eikä käydä läpi koko ihmiskunnan historiaa. Jokainen historioitsija sitten erikoistuu oman kiinnostuksensa mukaan ja varmasti tietää siitä aivan valtavasti.
Niin. Toisaalta historianopettaminen koulussa on aika paljon sitä vuosilukua ja samojen asioiden kertomista uudestaan. Erityisen pedanttiseksi tuo menee teologiassa kristinuskon historian kohdalla; pitää tietää kaikenlaiset jakeet ja luvut.
Kaikkea ei voi tietää, ja samanaikaisesti taas joku voi mennä liikaakin sen taakse, että ei tarvitse tietää. "Minun ei lääkärinä tarvitse tietää tuosta sinun vaivastasi, kun chatGPT ja Google kuitenkin tietää. Minä olen tutkija".
Jollain tavalla akateemisuudessa kuten koulutuksessa yleensä on kyse hierarkioiden ylläpitämisestä ja kilpailun rajoittamisesta; uskotellaan, että joku tietty pyhä essenssi siirtyy ihmiseen vasta sitten, kun on saanut tutkintotodistuksen ja ilman sitä ei voi saada palkkaa työstään. Harvalle riittää se, että saa kutsua itseään jollakin tittelillä, vaan pitää myös päästä rajaamaan muiden mahdollisuuksia saada sama titteli.
Historia on niin epäsuosittua, että siinä tämä harvoin lienee ongelma, mutta esim. sosiaali- ja terveysalalla on ihan eri meininki.
On taas suuret luulot jollakin :D.
Kirjoittajalle 21:
En voi kommentoida kommenttiasi psykologiasta, koska et avannut ajatteluasi enempää. Jos kerrot, mitä psykologi on sinun mielestäsi koulutettu tekemään, voin vastata tarkemmin.
Tarkoitin itse kommentillani sitä, että 'historia' tai 'psykologia' ovat valtavan laajoja käsitteitä ja se, mitä Suomen yliopistoissa opetetaan nimellä 'psykologia' olisi reilumpaa mielestäni opettaa nimen 'terveyspsykologia' alla, koska sieltähän valmistuu terveysalan ammattilaisia. Tähän tietysti tulee automaattivastauksena, että voi työskennellä myös vaikka TE-palveluissa ja yrityksissä jne. ja tämä pitää paikkansa, mutta mitä useampaan juttuun on pätevä, sitä ohuempaa se osaaminenkin on, koska eihän siihen samaan opintopistemäärään voida loputtomasti tietoa puristaa ja opetussuunnitelmat ovat julkisia, joten kuka tahansa voi lukea samat kirjat ja tarkistaa, mitä se erityisosaaminen koulutuksesta saatuna voisi olla.
Laajat ja salamyhkäiset nimet mielikuvineen vetävät opiskelijoita. Esimerkiksi 'sosiaalipsykologia' ei vedä samalla tavalla, koska nimi on reilusti rajattu yhteen alueeseen tarkoittaen, että täällä saat hyvät tiedot näistä asioista, mutta ei välttämättä ole suotavaa esiintyä joka teeman asiantuntijana, mikä etäisesti liittyy psykologiaan. Psykologit taas voivat käyttää tätä silmänlumetta hyväkseen, koska nimikettä ei ole tuolla tavalla rajattu ja keskiluokkaiseen habitukseen kuuluu kunnioittaa näitä titteleitä ja lausuntoja ikään kuin sivistyneisyyden merkkinä.
"Minun kokemukseni asiasta on, että radiota ahkerasti kuuntelevalla historian ystävällä on useimmiten paremmat tiedot kuin satunnaisia kirjoja lukeneella tietäjällä. Sen vuoksi, että podcasteissa haastatellaan aina laadukkaita tutkijoita, jotka tuovat esille asioiden ja faktojen taustat ja ristiriitaiset tulkinnat. Kirjojen kohdalla ei mitenkään yleensä varmisteta onko kirjoittaja edes tutkija. Tietokirjailija voi olla kuka tahansa, joka osaa kirjoittaa aiheesta vetävästi ja tarinan ehdoilla. Silloin kyse ei ole samasta asiasta edes kuin historian tutkimus."
Mistä tiedät, että podcastissa on laadukas tutkija? Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että haastateltavaksi otetaan ne, jotka kannattaa samaa agendaa mitä haastattelija. Ihan samalla tavalla värittyneitä juttuja sieltä tulee kuin kirjoista. Siksi kannattaa käyttää useampaa eri lähdettä eikä määritellä jotain paremmaksi kuin toista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En sanoisi "lukemattomat tietävät". Ei tarvitse olla historian opiskelija tai tutkinnon suorittanut tietääkseen historiasta. Kirjoistahan tuo tietoisuus hankitaan joten ihan "lukematon" ei voi olla vaikka ihan kiva sanaleikki aloittajalta. Historiasta kiinnostunut ja sitä lukenut voi tosiaankin omata yhtä hyvät ja laajat tiedot. Suosittelenkin lukemaan.
Vierailija kirjoitti:
En sanoisi "lukemattomat tietävät". Ei tarvitse olla historian opiskelija tai tutkinnon suorittanut tietääkseen historiasta. Kirjoistahan tuo tietoisuus hankitaan joten ihan "lukematon" ei voi olla vaikka ihan kiva sanaleikki aloittajalta. Historiasta kiinnostunut ja sitä lukenut voi tosiaankin omata yhtä hyvät ja laajat tiedot. Suosittelenkin lukemaan.
Ainakin omalla alallani harrastelijan on hyvin vaikea tietää mitä kirjallisuutta kannattaa lukea ja muodostaa kaikesta tarjolla olevasta tiedosta järkevä kokonaisuus. Sirpaletietoa ja sirpaleasiantuntemustakin voi hankkia harrastelemalla, mutta harva kykenee hankkimaan vastaavat tiedot kuin akateeminen koulutus tarjoaa. En ole koskaan sellaista henkilöä kohdannut vaikka tällä alalla harrastuneisuus on erittäin yleistä.
Harrastelijat oppivat jonkin osa-alueen ja luulevat olevansa asiantuntijoita, ymmärtämättä valtavaa kokonaisuutta ja hirvittävää tietämättömyyttä alan korkeimpien auktoriteettien joukossa.
Jos luulet osaavasi jotain, et tosiasiassa tiedä alasta tarpeeksi ymmärtääksesi alaan liittyvän valtavan tietämättömyyden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Minun kokemukseni asiasta on, että radiota ahkerasti kuuntelevalla historian ystävällä on useimmiten paremmat tiedot kuin satunnaisia kirjoja lukeneella tietäjällä. Sen vuoksi, että podcasteissa haastatellaan aina laadukkaita tutkijoita, jotka tuovat esille asioiden ja faktojen taustat ja ristiriitaiset tulkinnat. Kirjojen kohdalla ei mitenkään yleensä varmisteta onko kirjoittaja edes tutkija. Tietokirjailija voi olla kuka tahansa, joka osaa kirjoittaa aiheesta vetävästi ja tarinan ehdoilla. Silloin kyse ei ole samasta asiasta edes kuin historian tutkimus."
Mistä tiedät, että podcastissa on laadukas tutkija? Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että haastateltavaksi otetaan ne, jotka kannattaa samaa agendaa mitä haastattelija. Ihan samalla tavalla värittyneitä juttuja sieltä tulee kuin kirjoista. Siksi kannattaa käyttää useampaa eri lähdettä eikä määritellä jotain paremmaksi kuin toista.
Kuulostat persulta "agendoinesi".
Podcasteja on tietysti monenlaisia ja kuten sanoin, kyseessä on vain oma kokemukseni tuttavapiirini perusteella. Ne jotka omassa tuttavapiirissäni ovat ahkeria podcastin kuuntelijoita, ovat kyllä myös ahkeria lukijoita, joten esimerkkini ei välttämättä ollut kovin hyvin valittu. Voihan se podcast jostain You Tubesta olla minkä tahansa hurupään tekemä. Tarkoitin YLEn podcasteja. Siellä kuulemani podcastit ovat pääosin erittäin laadukkaita. Joskus tulee niitä kuunneltua automatkoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sanoisi "lukemattomat tietävät". Ei tarvitse olla historian opiskelija tai tutkinnon suorittanut tietääkseen historiasta. Kirjoistahan tuo tietoisuus hankitaan joten ihan "lukematon" ei voi olla vaikka ihan kiva sanaleikki aloittajalta. Historiasta kiinnostunut ja sitä lukenut voi tosiaankin omata yhtä hyvät ja laajat tiedot. Suosittelenkin lukemaan.
Ainakin omalla alallani harrastelijan on hyvin vaikea tietää mitä kirjallisuutta kannattaa lukea ja muodostaa kaikesta tarjolla olevasta tiedosta järkevä kokonaisuus. Sirpaletietoa ja sirpaleasiantuntemustakin voi hankkia harrastelemalla, mutta harva kykenee hankkimaan vastaavat tiedot kuin akateeminen koulutus tarjoaa. En ole koskaan sellaista henkilöä kohdannut vaikka tällä alalla harrastuneisuus on erittäin yleistä.
Harrastelijat oppivat jonkin osa-alueen ja luulevat olevansa asiantuntijoita, ymmärtämättä valtavaa kokonaisu
Tavallaan olet oikeassa. Mutta riippuu tietenkin siitä osaako historiasta kiinnostunut ihminen etsiä sellaista tietoa joka on puolueetonta. Niin sanottua paljasta totuutta. Siinä voi olla koulutuksella hankitulla tiedolla merkitystä. Historiahan voidaan kirjoittaa niin monella tavalla ja onkin hyvin tärkeää erottaa asenteellinen tieto puhtaasta faktatiedosta. Sen ymmärtämiseen koulutuksesta saattaa olla hyötyä. Todella monesta asiasta on ikävä kyllä vain yksipuolista tietoa riippuen siitä mikä taho on historiaa kirjoittanut muistiin. Historian vääristely on ikävä kyllä nykyään kovin yleistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmasti on harrastelijoita, jotka tietävätkin ainakin joistain aiheista enemmän kuin ammattilaiset historiantutkijat. Historiantutkija kuitenkin yleensä syventyy perinpohjaisesti vain rajalliseen määrään aiheita eikä välttämättä hallitse sitten muita. Menneisyyttä eli ns. historiaa on kuitenkin tuhansia vuosia ympäri maailman eikä kaikkea voi hallita. Mutta olen aika skeptinen, että moni harrastelija päihittää ammattilaisen juuri tämän omalla erikoisalueella, ja jos tällaisia on, ei heitä ainakaan "lukemattomia" ole. t. historiantutkija
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittajalle 21:
En voi kommentoida kommenttiasi psykologiasta, koska et avannut ajatteluasi enempää. Jos kerrot, mitä psykologi on sinun mielestäsi koulutettu tekemään, voin vastata tarkemmin.
Tarkoitin itse kommentillani sitä, että 'historia' tai 'psykologia' ovat valtavan laajoja käsitteitä ja se, mitä Suomen yliopistoissa opetetaan nimellä 'psykologia' olisi reilumpaa mielestäni opettaa nimen 'terveyspsykologia' alla, koska sieltähän valmistuu terveysalan ammattilaisia. Tähän tietysti tulee automaattivastauksena, että voi työskennellä myös vaikka TE-palveluissa ja yrityksissä jne. ja tämä pitää paikkansa, mutta mitä useampaan juttuun on pätevä, sitä ohuempaa se osaaminenkin on, koska eihän siihen samaan opintopistemäärään voida loputtomasti tietoa puristaa ja opetussuunnitelmat ovat julkisia, joten kuka tahansa voi lukea samat kirjat ja tarkistaa, mitä se erityisosaaminen koulutuksesta saatuna voisi olla.
Psykologi testaa lapsia kouluissa erilaisten häiriöiden löytämiseksi, se lienee yleisin suuntautumisvaihtoehto. Psykologia on tiettyjen biologisten ja fysiologisten faktojen osaamista, joita ei voi yleisen elämänkokemuksen perusteella oppia. Ilmeisesti luulet, että psykologia on jonkinlaista terapiakoulutusta.
Sosiaalipsykologia taas on enemmän sosiologiaa kuin psykologiaa, se on humanistinen ala, psykologia ei niinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Minun kokemukseni asiasta on, että radiota ahkerasti kuuntelevalla historian ystävällä on useimmiten paremmat tiedot kuin satunnaisia kirjoja lukeneella tietäjällä. Sen vuoksi, että podcasteissa haastatellaan aina laadukkaita tutkijoita, jotka tuovat esille asioiden ja faktojen taustat ja ristiriitaiset tulkinnat. Kirjojen kohdalla ei mitenkään yleensä varmisteta onko kirjoittaja edes tutkija. Tietokirjailija voi olla kuka tahansa, joka osaa kirjoittaa aiheesta vetävästi ja tarinan ehdoilla. Silloin kyse ei ole samasta asiasta edes kuin historian tutkimus."
Mistä tiedät, että podcastissa on laadukas tutkija? Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että haastateltavaksi otetaan ne, jotka kannattaa samaa agendaa mitä haastattelija. Ihan samalla tavalla värittyneitä juttuja sieltä tulee kuin kirjoista. Siksi kannattaa käyttää useampaa eri lähdettä eikä määritellä jotain paremmaksi kuin toista.
Niin, ja mistäkö tiedän, että kyseessä on laadukas tutkija. Siitä, että olen itse historian tutkija.
Vierailija kirjoitti:
Kirjojen lukeminen on monille jo suuri meriitti sinänsä mikä aloituksestakin ilmenee. Ajatellaan, että akateemisuus merkitsee sitä, että on lukenut kirjoja.
Mutta ei akateeminen tutkinto tietysti sitä takaa, että olisi jokaisen asian asiantuntija omalla alallaan. Joku intohimoinen historiaharrastaja voi tietää enemmän omasta kiinnostuksenkohteestaan, jos on vieraillut ahkerasti yliopiston kirjastossa, tilaillut tutkimuskirjallisuutta netistä jne. Tavallisen kirjaston kirjat eivät oikein todelliseen asiantuntemukseen riitä. Siksipä harrastelijahistorioitsijatkin usein ovat akateemisia - vain toiselta alalta. Pitää tietää reitit laadukkaaseen tutkimuskirjallisuuteen.
Lisäksi todella syvällinen asiantuntemus vaatii perehtymistä alkuperäislähteisiin. Kirjat, laadukkaatkin, ovat kuitenkin vain tulkintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjojen lukeminen on monille jo suuri meriitti sinänsä mikä aloituksestakin ilmenee. Ajatellaan, että akateemisuus merkitsee sitä, että on lukenut kirjoja.
Mutta ei akateeminen tutkinto tietysti sitä takaa, että olisi jokaisen asian asiantuntija omalla alallaan. Joku intohimoinen historiaharrastaja voi tietää enemmän omasta kiinnostuksenkohteestaan, jos on vieraillut ahkerasti yliopiston kirjastossa, tilaillut tutkimuskirjallisuutta netistä jne. Tavallisen kirjaston kirjat eivät oikein todelliseen asiantuntemukseen riitä. Siksipä harrastelijahistorioitsijatkin usein ovat akateemisia - vain toiselta alalta. Pitää tietää reitit laadukkaaseen tutkimuskirjallisuuteen.
Lisäksi todella syvällinen asiantuntemus vaatii perehtymistä alkuperäislähteisiin. Kirjat, laadukkaatkin, ovat kuitenkin vain tulkintoja.
Tämä juuri. Hyvä historiantutkija pystyy tutkimaan vaikka millä kielillä kirjoitettuja alkuperäislähteitä eikä vain muiden tulkintoja näistä, ja tämä on jotain, mihin harva harrastelija ryhtyy.
Vierailija kirjoitti:
Se, että näet netissä historiameemejä ei tee sinusta historian asiantuntijaa
tämä nyt aiheutti ahaaelämyksen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjojen lukeminen on monille jo suuri meriitti sinänsä mikä aloituksestakin ilmenee. Ajatellaan, että akateemisuus merkitsee sitä, että on lukenut kirjoja.
Mutta ei akateeminen tutkinto tietysti sitä takaa, että olisi jokaisen asian asiantuntija omalla alallaan. Joku intohimoinen historiaharrastaja voi tietää enemmän omasta kiinnostuksenkohteestaan, jos on vieraillut ahkerasti yliopiston kirjastossa, tilaillut tutkimuskirjallisuutta netistä jne. Tavallisen kirjaston kirjat eivät oikein todelliseen asiantuntemukseen riitä. Siksipä harrastelijahistorioitsijatkin usein ovat akateemisia - vain toiselta alalta. Pitää tietää reitit laadukkaaseen tutkimuskirjallisuuteen.
Lisäksi todella syvällinen asiantuntemus vaatii perehtymistä alkuperäislähteisiin. Kirjat, laadukkaatkin, ovat kuitenkin vain tulkintoja.
Aivan, samaa mieltä. Tämä oli hyvä lisäys viestiini. T. Kommentoidun tekstin kirjoittaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjojen lukeminen on monille jo suuri meriitti sinänsä mikä aloituksestakin ilmenee. Ajatellaan, että akateemisuus merkitsee sitä, että on lukenut kirjoja.
Mutta ei akateeminen tutkinto tietysti sitä takaa, että olisi jokaisen asian asiantuntija omalla alallaan. Joku intohimoinen historiaharrastaja voi tietää enemmän omasta kiinnostuksenkohteestaan, jos on vieraillut ahkerasti yliopiston kirjastossa, tilaillut tutkimuskirjallisuutta netistä jne. Tavallisen kirjaston kirjat eivät oikein todelliseen asiantuntemukseen riitä. Siksipä harrastelijahistorioitsijatkin usein ovat akateemisia - vain toiselta alalta. Pitää tietää reitit laadukkaaseen tutkimuskirjallisuuteen.
Lisäksi todella syvällinen asiantuntemus vaatii perehtymistä alkuperäislähteisiin. Kirjat, laadukkaatkin, ovat kuitenkin vain tulkintoja.
Totta, esimerkiksi keskiaikaa tai renessanssia tutkivan tulee osata latinaa.
Hissan FM on vienyt AP:n muijan :D
Jos luulee peruskoulun tai elämän koulun pohjalta olevansa ihan uskomattoman tietäväinen ja paljon fiksumpi kuin asiantuntijat, niin kannattaa googlata Dunning Krugerin vinouma.
Tämä on se syy, miksi litteän maan uskovaiset ja muut apinan tasolle henkisessä kehityksessä jääneet kuvittelevat tietävänsä maailmasta, fysiikasta ja astronomiasta paljon enemmän kuin asialleen omistautuneet tieteen ammattilaiset.
AP:n avaus on niin spesifinen, mutta mihinkään perustumaton väite, että minäkin voisin samalla lailla väittää, että marttakerhoista löytyy valtavan paljon luontaisia formulakuskeja, joista moni voittaisi F1-maailmanmestaruuden tänä vuonna ilman harjoittelua.
Vähän outo tuo vertaus psykologiaan, eihän ihmismielen yleinen tietämys ole millään lailla verrannollinen siihen mitä psykologi on koulutettu tekemään.
Menneisyydestä on kirjoitettu paljon kirjoja, mutta osa niistä sisältää vääriä tietoja ja on muullakin tavalla värittyneitä. Aika usein historia samaistetaan siihen, että tietää vaikkapa vuosilukuja milloin mitäkin on tapahtunut. Toisaalta historian tuntijana voi itseään pitää sellainenkin, joka on lukenut liudan naisten elämää tiettynä ajanjaksona käsitelleitä teoksia. Ap ei tarkentanut mitä hän tuolla "enemmän tietämisellä" tarkoitti.
Minun kokemukseni asiasta on, että radiota ahkerasti kuuntelevalla historian ystävällä on useimmiten paremmat tiedot kuin satunnaisia kirjoja lukeneella tietäjällä. Sen vuoksi, että podcasteissa haastatellaan aina laadukkaita tutkijoita, jotka tuovat esille asioiden ja faktojen taustat ja ristiriitaiset tulkinnat. Kirjojen kohdalla ei mitenkään yleensä varmisteta onko kirjoittaja edes tutkija. Tietokirjailija voi olla kuka tahansa, joka osaa kirjoittaa aiheesta vetävästi ja tarinan ehdoilla. Silloin kyse ei ole samasta asiasta edes kuin historian tutkimus.