Parisuhdekriisi?
Olemme seurustelleet vaimoni kanssa yläasteelta alkaen. Veimme neitsyyden toisiltamme. Nyt olemme 28-vuotiaita. Meillä on yhteinen talo ja kaksi tytärtä 3 ja 5 vuotiaat. Olen palannut takaisin töihin pitkältä sairaslomalta työuupumuksen takia. En pahimmillaan pystynyt edes huolehtimaan lapsistamme, saatikka vaimostani. Seksiä meillä oli usein. Vaimoni on erittäin seksuaalinen, suorastaan himokas. En pystynyt sitä hänelle tarjoamaan, mutta koska tunnen hänet, ja tiedän hänen halunsa, tarjosin hänelle mahdollisuutta etsiä kumppania muualta. Aluksi hän tyrmistyi ajatuksesta. Hän epäröi, ja kysyi moneen kertaan, että olenko varma asiasta. Olin. Lopulta hän ilmeisesti teki niin. Nyt kun olen palannut elämäämme takaisin, hän haluaa kyllä läheisyyttä ja huomiota kuten ennenkin. Mutta ei seksiä, tai todella harvoin. Kun otin asian puheeksi, hän vastasi nauttivansa nykyisestä tilanteesta. Hän kertoi oppineensa nauttimaan kunnolla seksistä taukomme aikana ja haluavansa tehdä niin jatkossakin. Ehdotin, voisimme nauttia siitä yhdessä, vastaus oli että emme voi. Vähemmän yllättäen tästä syntyi iso riita. Eikä se helpottanut, kun vaimoni sanoi, että hän haluaa jatkaa nykyiseen tapaan. En halua erota, koska rakastan vaimoani ja lapsiani yli kaiken. Pitäisikö antaa ajan kulua, ja katsoa korjaantuuko tilanne? Vai mitä tässä pitäisi tehdä?
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
"Minua viedään. Tiedän. Ja hän sanoi sen äsken, kun puhuimme. Hänen halunsa on jatkaa näin, ja nauttia elämästään. ja hän aikoo tehdä niin, saan itse valita, käykö se minulle vai ei."
Vaimosi on itsekäs eikä ajattele sinun tunteitasi. Miksi jumitat tuollaisessa suhteessa? Älä nyt ainakaan lasten takia.
Kyllä on syytä jatkaa lasten takia, jos vain onnistuu pitämään lapset ristiriitojen ja jännitteiden ulkopuolella, ainakin lasten aikuisuuteen asti
"Sitten jos sä itse olisit vaan päivät pitkät täysin vetämättömänä voimattomuudesta miltei houreisena sängyn pohjalla, niin se olisi sulle varmaan ihan täysin ok, jos sitten sun miehes ajattelisi sun suhteen ihan kuin sä nyt pitäisit sopivana ajatella uupuneen miehen suhteen."
Ihmisiä on erilaisia. Olen sairastanut vakavan fyysisen sairauden jonka aikana oli myös pitkiä sairaalajaksoja. Halusin seksiä silloinkin, en toki samanlaista seksiä kuin muuten. Eikä siis mitään että urhoollisesti silloinkin halusin tyydyttää miehen vaan nimenomaan niin päin että minä halusin seksiä.
En minä hylkäsi enkä ole hylännyt miestäni esimerkiksi burnoutin ja työstressin tuomien seksivaikeuksien takia, mutta hän halusi silti tuottaa minulle nautintoa, kertoi miten ihana ja tärkeä olen, kuvaili miten kiihdyttävää on nähdä kun nautin. Jos hän sen sijaan olisi täysin vetäytynyt niin olisin kyllä lähtenyt, etenkin jos olisin saanut kehotuksen hakea panoseuraa muualta jo valmiiksi vaikeana hetkenä.
En ymmärrä tätä. Onkohan ap:n uupumus jollain tavalla vielä päällä vai miten voi joku ajatella omasta parisuhteesta näin. Ei normaalia.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä. Onkohan ap:n uupumus jollain tavalla vielä päällä vai miten voi joku ajatella omasta parisuhteesta näin. Ei normaalia.
Noinpa. Jos oikeasti parisuhteesta välittää, niin se on molemminpuolista. Ap:n pitäisi jotenkin päästä paremmin ymmärtämään vaimonsa haluja ja myös omiansa. Nyt vaikuttaisi jotenkin sivustaseuraajalta.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs Serlokki oikein luulet?
Ihan hyvä provo pitkästä aikaa. Ja jos tämä on totta, niin etsi jostain pallisi.
wtf? nykyään aisuruus ja naiselle vapaat kädethän on muotia et saadaan parisuhde kuntoon. sit kun mie alkaa tasoitusta vastoin käy näin. ihan tuttua naista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten vaimosi suhtautuu ajatukseen, että hakisit seksiä toisaalta?
En ole kysynyt, eikä ajatus oikein kiinnosta minua.
Miksei vaimosi mielipide kiinnosta? Outoa.
Se taitaa pompottaa sua, olet varalla ja arjen turva. Ei tuo kuulosta parisuhteelta vaan kaveruudelta. Nyt ei varmaan enää kannata miettiä omia seksihalujaan, vaan sitä, miten turvaatte lapsillenne turvallisen lapsuuden.
asiaa, vtun asiaa!
Sitten jos sä itse olisit vaan päivät pitkät täysin vetämättömänä voimattomuudesta miltei houreisena sängyn pohjalla, niin se olisi sulle varmaan ihan täysin ok, jos sitten sun miehes ajattelisi sun suhteen ihan kuin sä nyt pitäisit sopivana ajatella uupuneen miehen suhteen.