Kommentti: Kerrostalossa asuminen vei mielenterveyden - vuokra-asunto muuttui ihmiskokeeksi

Kaikki, jotka ovat joutuneet asumaan itsekkäiden kuzipäiden ympäröimänä kerrostalossa, ymmärtävät toimittajaa täysin. Jos naapurit eivät häiritse teitä kerrostalossa, olette äärimmäisen onnekkaita. 

30 vuotta kerros- ja rivitaloissa asuneena todellakin allekirjoitan väitteen, etteivät ole ihmisasumukseen sopivia. Joskus hetkittäisiä aikoja, että on ollut rauhallista asua, mutta aina ja joka kerta se loppuu ennemmin tai myöhemmin kun naapuri tai hänen elämäntilanteensa vaihtuu. Enää ei tule minulla olemaan yhteisiä seiniä kenenkään kanssa. Koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Voisiko esimerkiksi puukengät kieltää kokonaaan? Miten joku edes pitää sellaisia kotona. 

Meillä ne oli aikaan kielletty. Ei saanut rappukäytävässä kulkea, saati kotona

Oltiin tuossa viime vuonna miehen kanssa Rovaniemellä yötä airbnb-kerrostalokämpässä. Päällisin puolin hieno kämppä, korkeat huoneet ja isot ikkunat. Kunnes toinen heräsi makkarissa umpiseinän ja suljeun oven takana joka kerta, kun toinen veti vessan kylppärissä tai avasi leipäpussin keittiössä tai kahvinkeitin porisi. Myös yläkerrasta kuului kaikki kävelyäänet. Aulan osoitetaulusta päätellen talo oli lähes kokonaan lyhytvuokrauskäytössä, mutta nythän airbnb:n kieltämistä ollaan Rovaniemellä kovasti vaatimassa. Sen mennessä läpi nuokin kämpät tulisivat tavalliseen vuokrauskäyttöön. Kyllä siinä puolison kanssa mietittiin, montako yötä tuollaisessa jaksaisi asua ennen kuin alkaisi tiuskia perheenjäsenilleen.

On meilläkin ollut lapsiperhe yläpuolella, mutta lapset lopetti sen leikkimisen aina tiettynä kellonaikana kun alkoi iltatoimet. Ei se häirinnyt kun tiesi, että kohta tulee rauha. Tuollaiset metelöinnit jotka tulee keskellä yötä on kaikkein pahimmat koska sitten et saa edes unta kun tiedät että kohta taas alkaa möykkä tai tupakkaramppaaminen rapussa. Mutta ei näihin isännöitsijä voi vaikuttaa, koska se on ns normaalia asumisääniä. Ja itseänikin hieman nolottaisi valittaa jostain ulko-oven paukkumisesta, miksei muuten sitäkään voi sulkea saattaen. JOtkut osaa ja jotkut eivät välitä.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki, jotka ovat joutuneet asumaan itsekkäiden kuzipäiden ympäröimänä kerrostalossa, ymmärtävät toimittajaa täysin. Jos naapurit eivät häiritse teitä kerrostalossa, olette äärimmäisen onnekkaita. 

Riittää ihan vain lapsiperhe seinä- (tai vielä pahempi, yläkerran) naapurina, niin asunto muuttuu hyvin usein asuinkelvottomaksi. Kerrostalossa asuisin mieluiten itsekin, jos saisi itse valita naapurinsa. Koska ei saa, en tule enää koskaan asumaan noissa kolhooseissa.

Meillä on rauhallista. Toki 50 asunnon taulussa ei ole kuin suomen ja ruotsinkielisiä nimiä.

- taka-töölö

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimittaja voisi tuota ihmiskoettaan suorittaa vaikka tällaisessa ok-talossa, missä meikäläinenkin asuu. Jatkuva meteli kuuluu jostakin, vaikka talot ovat etäällä toisistaan. Puolen kilometrin päässä on tuotantolaitos, joka hurruuttaa kaiket yöt ja etenkin pakkasöinä kuuluu selvästi koneiden ääni. Milloin joku naapuri kaataa puita, sirklaa, puhaltaa lehtiä pihaltaan, leikkaa nurmikkoa jne. Välillä koirat räksyttävät ja tenavat huutavat. Autot tietenkin huristavat lähitiellä. Lentokoneet pörräävät. 

Ääniin vain on totuttava. Toimittajalla varmaankin mielenterveys noin muuten tosiaan heittää, jos ei kestä ääniä. Jossain ihan korvessa voisi olla joku vähän hiljaisempi paikka. 

 

Väität että nuo kaikki kuuluvat sisälle asuntoon ja haittaavat esim nukkumista? 

Uskallan väittää että sinullakin vaihtuisi tuo saarnaava a

Kyllä väitän, että kuuluu sisälle. Ja voin kertoa, että olen asunut myös kerros- ja rivitalossakin. Hiljaisempia ne olivat. 

Mä asun samaan aikaan valmistuneessa kerrostalossa ja täällä ei kuulu yhtikäs mitään mistään. No, joskus jos on ikkuna auki, etäisesti kolisee ratikka (joka menee ihan vierestä) tai lokit tappelee, mutta siinä kaikki. Edes naapurin uhmaikäisen raivarit eivät kuulu, vaikka vanhempansa pyytelivät varmuuden vuoksi anteeksi. Kylläpä näissä on eroja. 

 

JOS olisi pakko muuttaa vielä vuokralle, niin ylimmän kerroksen kulmahuoneisto olisi ainoa jota edes harkitsisin. Rivi- tai paritalo, ei todellakaan. Ensimmäinen vaihtoehtoni olisi erillistalo, vaikka sitten joutuisi tinkimään neliöt suorastaan minitalokokoon.

Vierailija kirjoitti:

Mä asun samaan aikaan valmistuneessa kerrostalossa ja täällä ei kuulu yhtikäs mitään mistään. No, joskus jos on ikkuna auki, etäisesti kolisee ratikka (joka menee ihan vierestä) tai lokit tappelee, mutta siinä kaikki. Edes naapurin uhmaikäisen raivarit eivät kuulu, vaikka vanhempansa pyytelivät varmuuden vuoksi anteeksi. Kylläpä näissä on eroja. 

 

Ne uhmaikäisen raivarit kuuluvat todennäköisesti lähinnä alakertaan.

Ainut milloin olen kärsinyt naapurin äänistä huomattavasti, oli rivitalossa ja seinänaapurilla pieni koira. Kun naapuri lähti töihin, tämä koira alkoi räksyttää ja teki sitä tuntitolkulla. Sellainen kimeä räksytys häiritsi ja kirjoitin silloin vielä graduani. Siinä kyllä alkoi hermot mennä. Lopulta laitoin postikortin naapurille nimettömänä, että tiedätkö, että koirasi haukkuu koko sen ajan, kun olet poissa. En ollut ainoa, ketä se häiritsi. Mutta nämä koiran omistajat ovat ärhäköitä ja meni puoli vuotta ja sitten naapuri joutui muuttamaan. Uhriutuen tietysti, että koiravihaajat. 

Migreenipotilaana oli "kivaa" kun tupakotsijat paiskoivat ovia ja kailottivat hississä, lapset ajeli potkumopoilla sisällä pattereita päin ja jonkun koira ulvoi yksin ikäväänsä. Joskus piti lähteä sairaalan päivystykseen,että sai levätä ja kohtaus meni ohi.

Melua yöt ja päivät ilman taukoa.

Nyt ihana,hiljainen rivitalon päätyasunto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen asunut eri kerrostaloissa 40 vuotta ja omakotitalossa viisi vuotta. Kerrostaloasuminen on parasta. En ole koskaan naapureiden äänistä välittänyt. Kolmivuorotyötä teen eikä ole ongelma nukkua päivällä. Asun nyt pyykkituvan yläpuolella. Kuulen koneen linkouksen, kun omat pyykit on siellä ja tiedän odottaa linkousääntä. Muuten en huomaa. Minulla on terveet hermot. 

Eli sinä olet todennäköisesti se, joka siinä talossa häiriköi naapureita. Ei häiriköillä koskaan ole ongelmia omassa asumisessaan, sillä heidän naapurinsa ovat useimmiten täysjärkisiä ja muiden huomioimiseen kykeneviä.

Mietin ihan samaa tuota lukiessa 😅😅

Jos ihmiseltä viedään yörauha, niin kyllä siinä alkaa tolkunkin ihminen murenemaan! Olen asunut 12 kerrostalossa sen jälkeen kun muutin omilleni, eli 22 vuoden aikana. Nuorena sain yhdessä talossa virallisen varoituksen "yöllisestä vedenkäytöstä". Ei menisi nykyään enää läpi  ja silloinkin yritin kysellä että mihin he haluaisivat minun yöllä pistivät jos ei vessaa saa vetää..... 

Pahin silti oli se miniyksiö, jossa asui yläpuolelle elämäntapaongelmainen, oletettavasti samanlaisessa yksiössä. Tämä tuulella käyvä, oletettavasti aineita käyttävä yläkerran asukas saattoi esim. keskellä yötä karjaista keuhkojen täydeltä, ja sitten tuli kuoleman hiljaista. Olematon äänieristys = heräsin säikähtäen koska luulin äänien tulevan kämpästäni. Kesti pitkään aina saada syke alas ja uudelleen unta. Baarista kotiutuessa tällä oli ryminää, öisin kuulokkeet päässä laulamista, ja oletettavasti johonkin peliin eläytymistä täysin palkein. Se oli pitkä vuosi. Vein ala-aulaan ja postiluukusta hälle lappuja, ne auttoivat max 2pv kerrallaan. Kirjasin isännöitsijälle päivät ja kellonajat, mutta "kukaan" muu ei tästä pääosin vanhuksia omaavasta talosta ollut kuulemma valittanut. Kun minimivuokra-aika, vuosi, päättyi, löysin läheltä tilavamman asunnon vain hieman kalliimmalla, ja mikä ihaninta, ilman häiriköitä. Jooh, lapset juoksivat rapussa, ja joku lauloi karaokea klo 20, mutta öisin oli hiljaista, ja sain nukkua taas yöni. Muistan vieläkin sen onnentunteen joka palasi ihmiseen <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen asunut eri kerrostaloissa 40 vuotta ja omakotitalossa viisi vuotta. Kerrostaloasuminen on parasta. En ole koskaan naapureiden äänistä välittänyt. Kolmivuorotyötä teen eikä ole ongelma nukkua päivällä. Asun nyt pyykkituvan yläpuolella. Kuulen koneen linkouksen, kun omat pyykit on siellä ja tiedän odottaa linkousääntä. Muuten en huomaa. Minulla on terveet hermot. 

Eli sinä olet todennäköisesti se, joka siinä talossa häiriköi naapureita. Ei häiriköillä koskaan ole ongelmia omassa asumisessaan, sillä heidän naapurinsa ovat useimmiten täysjärkisiä ja muiden huomioimiseen kykeneviä.

No en todellakaan häiriköi. Mitään ei varmasti täältä ikinä kuulu. Naapureiden kanssa moikataan ja jutellaan muutaman kanssa. Tässä olen asunut neljä vuotta. 

Vierailija kirjoitti:

Migreenipotilaana oli "kivaa" kun tupakotsijat paiskoivat ovia ja kailottivat hississä, lapset ajeli potkumopoilla sisällä pattereita päin ja jonkun koira ulvoi yksin ikäväänsä. Joskus piti lähteä sairaalan päivystykseen,että sai levätä ja kohtaus meni ohi.

Melua yöt ja päivät ilman taukoa.

Nyt ihana,hiljainen rivitalon päätyasunto.

 

Sinulla kävi tuuri. Itse olen asunut kahdessa rivitalon päätyasunnossa sillä kuvitelmalla, että niissä on varmaan rauhallista, mutta olivat metelin kannalta karmeimmat asunnot joissa olen koskaan asunut.

Parveketupakointi kun kiellettiin  nii  siinä ammuttiin itseään  jalkaan. Nyt unettomat ketjupolttajat  kuusi kertaa yössä PAM! ulko-ovi,PAM! hissin ovi,PAM ! Talon ulko-ovi. 

Vähemmän se parvekkeen oven käyminen kiusasi.

Vierailija kirjoitti:

Oltiin tuossa viime vuonna miehen kanssa Rovaniemellä yötä airbnb-kerrostalokämpässä. Päällisin puolin hieno kämppä, korkeat huoneet ja isot ikkunat. Kunnes toinen heräsi makkarissa umpiseinän ja suljeun oven takana joka kerta, kun toinen veti vessan kylppärissä tai avasi leipäpussin keittiössä tai kahvinkeitin porisi. Myös yläkerrasta kuului kaikki kävelyäänet. Aulan osoitetaulusta päätellen talo oli lähes kokonaan lyhytvuokrauskäytössä, mutta nythän airbnb:n kieltämistä ollaan Rovaniemellä kovasti vaatimassa. Sen mennessä läpi nuokin kämpät tulisivat tavalliseen vuokrauskäyttöön. Kyllä siinä puolison kanssa mietittiin, montako yötä tuollaisessa jaksaisi asua ennen kuin alkaisi tiuskia perheenjäsenilleen.

Jos teillä herätään leipäpussin avaamiseen, syy ei ole kerrostalossa....

Vierailija kirjoitti:

30 vuotta kerros- ja rivitaloissa asuneena todellakin allekirjoitan väitteen, etteivät ole ihmisasumukseen sopivia. Joskus hetkittäisiä aikoja, että on ollut rauhallista asua, mutta aina ja joka kerta se loppuu ennemmin tai myöhemmin kun naapuri tai hänen elämäntilanteensa vaihtuu. Enää ei tule minulla olemaan yhteisiä seiniä kenenkään kanssa. Koskaan.

Sama.

Viimeiset yhteiset seinät oli 20 vuotta sitten kun vieressä oli rivarin päätyasunto jossa asui mölyapina, joka rupesi joka ikinen perjantai bilettämään klo 21. Sitä jatkui puoleen yöhön saakka, jolloin mentiin baariin, ja homma alkoi uudelleen klo 03-04 kun sankari tuli takaisin "jatkoille".

Jos en olisi saanut luukkua kaupaksi, olisin hakenut sinne vuokralaisen eräästä halveksitusta vähemmistöstä. Minkä ilmoitin myös hallituksen puheenjohtajalle.

Vierailija kirjoitti:

JOS olisi pakko muuttaa vielä vuokralle, niin ylimmän kerroksen kulmahuoneisto olisi ainoa jota edes harkitsisin. Rivi- tai paritalo, ei todellakaan. Ensimmäinen vaihtoehtoni olisi erillistalo, vaikka sitten joutuisi tinkimään neliöt suorastaan minitalokokoon.

Sama periaate on myös itselläni, ainoastaan ylimmän kerroksen kulmahuoneisto tai päätyhuoneisto kelpaa. Tällä tavalla toimien pystyy minimoimaan huonojen naapureiden vaikutuksen ja todennäköisyyden.

Tällä hetkellä asun ylimmän kerroksen kulmahuoneistossa ja alapuolellani asuu juurikin tällainen kauhunaapuri joka meluaa juuri sen verran vähän että ei oikein voi valittaa. Onneksi en joudu asumaan kyseisen ihmisen alakerrassa, olisin jo tullut hulluksi koska hänellä on tapana paiskoa tavaroita laminaattilattialle kolinan kera. Kävin kerran juttelemassa tämän naapurini alakerrassa asuvan ihmisen kanssa (motiivinani oli saada myös hänet tekemään valitusta tästä kauhunaapurista jotta yhdessä saisimme tämän ihmisen kuriin), siellä asuu kuuroseniili vanhus joka huudattaa televisiota päivät pääksytysten joten yläkerran äänet eivät valitettavasti häntä häiritse. Toivon että alakerran naapurini vaihtuisi mahdollisimman nopeasti johonkin siedettävämpään.