Järjestön IHASTUMINEN varattuun työkaveriin! Itsekin naimisissa
Miten tästä tunteesta pääsee irti? Yöunet menee.
Kommentit (312)
Vierailija kirjoitti:
Sama koettu joskus. Menee ohi.
Mulla on kestänyt nyt 12 v.
Huh huh. Ja sen ajan olet ollut yksin/toisen kanssako?
Vierailija kirjoitti:
Minä taas rakastun aina yhä uudelleen mieheni, siis omaani! En tiedä miten hän sen tekee, joku juttu vain on meidän välillä, joka vetää kuin magneetti, ja oltu yhdessä pitkään. Molemmilla sama juttu! Tiedän, ettei tällaisia parisuhteita ihan aikuisten oikeesti ole paljoakaan, hämmästelen itsekin joskus miten onnistuimme löytämään toisemme. Kiitollinen olen🙏
Tosi onnellinen tilanne! Meilläkin about noin tähän asti 20 vuotta, mutta nyt tuli tää uus pyörimään mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas rakastun aina yhä uudelleen mieheni, siis omaani! En tiedä miten hän sen tekee, joku juttu vain on meidän välillä, joka vetää kuin magneetti, ja oltu yhdessä pitkään. Molemmilla sama juttu! Tiedän, ettei tällaisia parisuhteita ihan aikuisten oikeesti ole paljoakaan, hämmästelen itsekin joskus miten onnistuimme löytämään toisemme. Kiitollinen olen🙏
Tosi onnellinen tilanne! Meilläkin about noin tähän asti 20 vuotta, mutta nyt tuli tää uus pyörimään mieleen.
Olisipa itselläkin näin. Varmaan aiemmin olikin. Mutta minkäs teet. Ei tunteitaan voi valita. Jos voisi, niin ehkä hankkiutuisin näistä tunteista eroon. Tai en tiedä. En oikeastaan tiedä olenko kokenut näin vahvoja tunteita aiemmin. Tai tuleeko niitä enää koskaan myöhemmin elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas rakastun aina yhä uudelleen mieheni, siis omaani! En tiedä miten hän sen tekee, joku juttu vain on meidän välillä, joka vetää kuin magneetti, ja oltu yhdessä pitkään. Molemmilla sama juttu! Tiedän, ettei tällaisia parisuhteita ihan aikuisten oikeesti ole paljoakaan, hämmästelen itsekin joskus miten onnistuimme löytämään toisemme. Kiitollinen olen🙏
Tosi onnellinen tilanne! Meilläkin about noin tähän asti 20 vuotta, mutta nyt tuli tää uus pyörimään mieleen.
Olisipa itselläkin näin. Varmaan aiemmin olikin. Mutta minkäs teet. Ei tunteitaan voi valita. Jos voisi, niin ehkä hankkiutuisin näistä tunteista eroon. Tai en tiedä. En oikeastaan tiedä olenko kokenut näin vahvoja tunteita aiemmin. Tai tuleeko niitä enää koskaan myöhemmin elämässä.
No näinpä! On tää jotenkin karmeeta riutumista.
Oon ollut kovin rakastunut puolisooni sen 20+ vuotta ja sitten tapahtui aivoissa kemiallinen reaktio muutamien asioiden seurauksena. No jälleen viisaampana ja vähemmän tuomitsevana. En tiedä peruisinko olotilaa jos saisin valita. Onhan ihastumisen tunne aika huikea näin viiskymppisenä, sillä luulin ettei sitä enää ikinä tule tässä määrin. Täytyis tosin hyödyntää tämä leijuminen ihan vaan täällä kotioloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ainakaan ole mennyt. Olen laittanut muutaman viestin ketjuun mutten ole ap. Alkaa jo harmittaa. Vapaa-aika menee siinä että ajattelen vain häntä, töissä paikan päällä kierretään toisiamme kuin kissat kuumaa maitokippoa.
Sama täällä, en ole ikinä ennen kokenut mitään vastaavaa. Ihastumisen tunteet aiempien seurustelukumppaneiden kanssa tuntuvat laimealta sipulikeitolta tähän tunteeseen verrattuna...
Kamppailen samojen ajatusten kanssa. En halua loukata ketään, mutta en halua sen takia jättää myöskään omaa elämää elämättä, että suojelen jonkun muun tunteita. En osaa selittää. Miksi jäisin ihan kivaan suhteeseen, jos on elämää suurempia tunteita toista ihmistä kohtaan? Eroaminen on vaikeaa ja satuttaa molempia, mutta en tiedä uskallanko jättää tällaista once in a lifetime fiilistä katsomatta loppuun asti.
Nyt näpit irti mun ukosta! Jotain rajaa sentään! Et tuu koskaan saamaan sitä!
Vierailija kirjoitti:
Nyt näpit irti mun ukosta! Jotain rajaa sentään! Et tuu koskaan saamaan sitä!
Näkisitpä kuinka se tuijottaa mua paltsuissa.
Kellään mitään vinkkejä, että millä näistä tunteista pääsee eroon? Työpalaverit on yhtä tuskaa...
Vierailija kirjoitti:
Kellään mitään vinkkejä, että millä näistä tunteista pääsee eroon? Työpalaverit on yhtä tuskaa...
Ei oikein oo. Aika saattaa auttaa ja lopulta kuolema korjaa. Mutta et ole yksin, meitä on muitakin, jos se yhtään lohduttaa.
Eikö mitään muita vinkkejä ku kuolema korjaa?
En kestää! Tää raastaa mun sisintä. Mitä teen?
Vierailija kirjoitti:
En kestää! Tää raastaa mun sisintä. Mitä teen?
Lakkaat kuvittelemasta, että se on molemminpuolista.
Kasvakaa nyt jo haikailijat aikuiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Kasvakaa nyt jo haikailijat aikuiseksi.
En usko että oot ikinä ollut rakastunut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvakaa nyt jo haikailijat aikuiseksi.
En usko että oot ikinä ollut rakastunut
Käy nyt edes peruskoulu ensin.
Minä taas rakastun aina yhä uudelleen mieheni, siis omaani! En tiedä miten hän sen tekee, joku juttu vain on meidän välillä, joka vetää kuin magneetti, ja oltu yhdessä pitkään. Molemmilla sama juttu! Tiedän, ettei tällaisia parisuhteita ihan aikuisten oikeesti ole paljoakaan, hämmästelen itsekin joskus miten onnistuimme löytämään toisemme. Kiitollinen olen🙏