Mitä teet eläkkeellä ekat 10 vuotta?
Laadin itselleni suunnitelmaa: missä vaiheessa maksan asunnon, miten säästän ennen eläkettä, koska jään eläkkeelle, koska muutan vuokralle jne. Tämän tein käytettävissä olevia rahavarojani soveltaen.
Ne eivät ole, eivätkä tule olemaan suurensuuret. Ensimmäiset 10 vuotta en kuitenkaan ole vanhuudenheikko, arviolta 65-75-vuotias. Asun silloinkin omistusasunnossa, mutta eläkkeen ja tiettyjen sijoitusten turvin. Fyysistä työtä tehneenä, nyt jo lievästi kuluneena en kykene kaikkeen. Mitä keksisi, mitä tekisit itse? Lapset ovat omillaan, eivät 99% hanki omia lapsia. Matkustelu kallistuu kaiken aikaa. Liikunta ja lukeminen ok, mutta jotain siihen lisäksi...hmmm.
Kommentit (106)
Valitettavan moni kokee yllätyksen jo ennen eläkeikää ja sairastuu, vammautuu tms. Tai heti piakkoin eläkeiän alkaessa. 10 vuden eläkesuunnitelma on siis todella optimistinen elämänasenne. Oma miehenikin laati isoja suunnitelmia ja säästi rahaa sitä varten yms. - ja kuoli lähes kymmenen vuotta ennen eläkettään äkillisesti.
Tärkein asia mikä tulisi laittaa kuntoon, onkin iankaikkisuusasia eli pelastusasia Jeesuksen kautta. Onneksi oma mies teki myös sen.
Monella astuu alkoholi pirttiin vakituiseksi vieraaksi.
Vierailija kirjoitti:
Jatkossa ei päästä eläkkeelle, vaan kuollaan työn ääreen.
Kunnia-asiamme on saatella ahne sukupolvi hautaan suurilla eläkkeillä ja muilla etuisuuksilla. Sitten Suomi voi tuhoutua.
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa nuo kymmenen vuoden suunnitelmat vanhuudenpäiville. Minulla on kuollut monta tuttua ihmistä viime vuosina ennen 75 vuoden ikää. Kenestäkään näistä ei olisi uskonut esim kaksi vuotta ennen kuolemaa, että näin kävisi ja sellaisella aikataululla. Kyllä on opettanut eläkeiän jälkeisen realistisen raadollisuuden, että turha siinä on suunnnitella mitään kovinkaan pitkällä tähtäimellä.
Mulla taas on tuttavapiirissä lähtenyt pari ihmistä siinä 40 tienoilla. Työssä käyviä, perheellisiä ihmisiä. Toisella syöpä, toisella sydänkohtaus. Yksi läheinen pääsi 58-vuotiaaksi, kunnes iski syöpä.
On ollut silmiä avaavaa. Elämä on nyt, en todellakaan mieti ja märehdi jotain eläkeaikoja mitä en edes välttämättä koskaan näe.
Samaa teen, kun nyt työttömänä. Hoidan kotia ja vanhempieni asioita. Stressaan jälkikasvuni tulevaisuutta. Kerään heille ja itselleni omaisuutta säästämällä ja sijoittamalla. Varaudun siis mm. oman asuntoni putkiremppaan yms.
Kierrän kaupoissa ostamassa tarjoustuotteita ja teen terveellisiä ruokia. Yritän vähitellen luopua ylimääräisistä tavaroista ja silppuan kertyneitä papereita.
Nautin kotini rauhasta, kun muut ovat töissä. Pelailen, seuraan joitain sarjoja ja uutisia. Kerään syksyisin sieniä ja marjoja. Teen hilloja.
Käyn huorissa joka päivä eli muutan Thaimaahan nauttimaan elämästä
No täällä lepäilen palmun alla kylmää lonkeroa juoden..entä ap?
Hyviä harrastuksia löytyy esim. kansalaisopistoista. Eläkeläisjärjestöt on joillekin sopivia, itselleni ei. Liian "vanhoja".
Vapaaehtoistoiminta on myös mukavaa, etsit vaan sopivan ja mielenkiintoisen tehtävän.
Sitten ne normaalit, ulkoilu ja lukeminen. Älä jämähdä telkkarin ääreen. Se on viimeinen mihin kannattaa pysähtyä.
Riippuu toki paljon paikkakunnasta mikä on mahdollista ja mitä alueelta löytyy.
Eläkkeellä pössytän joka päivä aamusta iltaan. Jos en saa unta niin pajautan vielä illasta aamuun.
Oon ollu eläkkeel täytettyäni 15-v, nyt oon 49-v. Että silleen. Repikää siitä !!!!!!!!!!
15v on mennytkuin siivillä puutarhaa hoitaessa joka on ollut harrastus jo töissä ollessani, eli kävin töissä rahoittaakseni harrastuksiani joita tärkein tuo puutarha. Kasvatan itse kesäkukat joita oli tänäkeväänäkin helmikuusta alkaen taimettumassa ja nyt ruukutusta odottaen...varmaan 1500 eri taimea yksin kappalein laskien. Sitten teen vapaaehtoistyötä saralla josta en puhu, se vie muutaman tunnin joka päivä kotona koneella.
Olen ollut eläkkeellä 6kk. Talo on maksettu, kun olin 4-kymppinen. Sen jälkeen on matkusteltu miten töiltämme on päästy.
Tämän ensimmäisen 6 kk, olen kävellyt ja kohottanut kuntoa, nukkunut hyvin ja olemme tehneet kodissa sisäremontteja. Muut lämmitystapa, putki- ja kattorempat ym. teimme jo aiemmin.
N64
Kysymys on kai vitsi, jään tänään eläkkeelle ,huomenna voin olla kylmäkalle,elän päivän kerrallaan ilman mitään kauaskantoisia suunnitelmia.
Vierailija kirjoitti:
Oon ollu eläkkeel täytettyäni 15-v, nyt oon 49-v. Että silleen. Repikää siitä !!!!!!!!!!
Näytätkin niin vanhalta että luulin vähintään satavuotiaaksi,mutta oletkin vasta vajaa viiskymppinen kakara.
Millä ihmeen eläkkeellä? En oo aikonut elää siihen saakka, jos sellaista enää on parinkymmenen vuoden kuluttua.
Toivon hoitelevani lastenlapsiani, sauvakävelen, pyöräilen ja uutuutena toivon käyskeleväni metsässä, mihin tällä hetkellä ei oikein ole aikaa. Mökkeilen, joskus matkailen, maalaan tauluja (joista osa muotokuvia), tapaan ystäviäni. Kuopsutan puutarhaa.
Juon hirmuiset määrät vihreää ja rooibos -teetä. Syön joka päivä suklaata, jäätelöä tai kakkua klo 14. Olen unessa klo 21.30 ja herään siinä ennen klo kuutta aamulla. Siitä sitten kasvis- ja kuituvoittoisen aamupalan jälkeen ensin sauvakävely/pyörälenkille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensi vuonna koittaa ansaittu työeläke. 3-4 kuukautta Portugalissa ja sen jälkeen pari kuukautta Alpeilla. Kesät sitten Suomessa. Näin ainakin niin kauan, kun terveyttä ja kuntoa piisaa. Talous on ollut jo vuosikymmeniä tasapainossa ja säästöjä riittää.
Minkä maan kansalainen olet! Et sä ainakaan Suomen verotuksen piirissä ole ollut, jos sun talous on kunnossa ja säästöjä riittää.
eri,
ihan suomalaisena on talous kunnossa ja rahaa pankissa niin ettei mikään ylläri esim. talossa tai autossa pelota, ei edes se pesukoneen hajoaminen joka tuntui yhteen aikaan olevan se maailmanlopun tapahtuma. Töissä kävin 57-ikään jolloin sopivasti tuli yt ja pääsin putkeen sitä pyydettyäni. En todellakaan tyhjän päälle olisi edes haaveillut lopettavani työt, mutta kun tuo yt pelasti tilanteen, niin ei tarvinnut itse irtisanoutua.
Rahaa on enemmän nyt kuin töustä pois jäädessä.
En käsitä mihin 'kaikkien' rahat valuu kun jatkuva ulina ettei sitä ole.Ihan tavishommissa olen työhistoriani tehnyt.Ja mitään en ole perinyt alkkisvanhempieni kuoltua
Elänköhän niin pitkään? Ei meidän suvussa ole yleensä eletty. Isäni kuoli 50-vuotiaana, äiti 55-vuotiaana. Isän puolen isovanhemmista ukki ehti päästä eläkkeelle ja kuoli 67-vuotiaana keuhkokuumeeseen, jota ei hoidettu. Isän äiti eli mummoni teki siivoojana töitä kuolemaansa asti. Hän siivosi herrasväen koteja. Tavallaan voisi sanoa, että oli hyppy helpompaan, koska 65-vuotiaaksi kulki siivoamassa baareja. Siitä sitten yksi ystävätär pyysi kotiinsa siivoamaan ja antoi kiitokseksi minkkiturkin. Muistan sen oikein hyvin. Olin 15-vuotias ja ajattelin, että yäk, kuollut eläin päällä. Mummo kävi kirkossa sunnuntaisin ja aina se kamala turkki päällä. Mutta sitä kautta tuli muita herrasväen koteja siivottavaksi. Hän kuoli täysin yllättäen 69-vuotiaana kun munuaiset vain lakkasivat toimimasta. Hän oli kuollut sunnuntaina, kun tiistaina olisi ollut meno sairaalaan tarkempiin tutkimuksiin. Dialyysissa ehti käydä vain pari kertaa. Olen miettinyt, että tuollainen herrasväen kotien siivoaminen olisi minullekin sopiva harrastus sitten eläkkeellä, jos keho kestää. Saa vähän rahaa, että pystyy ostamaan lääkkeensä ja juustoa leivän päälle.