Mitä teet eläkkeellä ekat 10 vuotta?
Laadin itselleni suunnitelmaa: missä vaiheessa maksan asunnon, miten säästän ennen eläkettä, koska jään eläkkeelle, koska muutan vuokralle jne. Tämän tein käytettävissä olevia rahavarojani soveltaen.
Ne eivät ole, eivätkä tule olemaan suurensuuret. Ensimmäiset 10 vuotta en kuitenkaan ole vanhuudenheikko, arviolta 65-75-vuotias. Asun silloinkin omistusasunnossa, mutta eläkkeen ja tiettyjen sijoitusten turvin. Fyysistä työtä tehneenä, nyt jo lievästi kuluneena en kykene kaikkeen. Mitä keksisi, mitä tekisit itse? Lapset ovat omillaan, eivät 99% hanki omia lapsia. Matkustelu kallistuu kaiken aikaa. Liikunta ja lukeminen ok, mutta jotain siihen lisäksi...hmmm.
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Ekat kymmen vuotta myyn omaisuuttani ja tarkoitus olisi muuttaa vuokralle. Tosin maaseudulla omakotitalo ei myy itseään helposti edes 10 vuodessa ja vuosien varrella kertyneessä omaisuudesta riittää myytävää. Pyrin siihen että omaisuuteni on rahana, kun kuolen. On helpompaa jälkipolville.
Samoin. Siksi myyn oman kaksioni. Sijoitan lasten eläkesäästöihin. Vanhana haluaisin hissitaloon tai 1. kerrokseen. Oma sauna olisi kiva. Vuokralla on myös tiettyjä vapauksia ja mahdollisuuksia, mitä omassa ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekat kymmen vuotta myyn omaisuuttani ja tarkoitus olisi muuttaa vuokralle. Tosin maaseudulla omakotitalo ei myy itseään helposti edes 10 vuodessa ja vuosien varrella kertyneessä omaisuudesta riittää myytävää. Pyrin siihen että omaisuuteni on rahana, kun kuolen. On helpompaa jälkipolville.
Samoin. Siksi myyn oman kaksioni. Sijoitan lasten eläkesäästöihin. Vanhana haluaisin hissitaloon tai 1. kerrokseen. Oma sauna olisi kiva. Vuokralla on myös tiettyjä vapauksia ja mahdollisuuksia, mitä omassa ei ole.
Kaksion tuotto siis itselle, muut kuvaamallani tavalla lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Ensi vuonna koittaa ansaittu työeläke. 3-4 kuukautta Portugalissa ja sen jälkeen pari kuukautta Alpeilla. Kesät sitten Suomessa. Näin ainakin niin kauan, kun terveyttä ja kuntoa piisaa. Talous on ollut jo vuosikymmeniä tasapainossa ja säästöjä riittää.
Elätkö yksin?
Kysyn, koska samansuuntaisia suunnitelmia, mutta ilman kumppania aristelen.
Hoidin vanhuksiamme ja lastenlapsiamme. Matkustelimme, mökkeilime jne. Toinen 10 vuotta meni miestä hoidellessa. Matkustelen ja mökkeilen edelleen, enimmäkseen yksin.
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti teki töitä eläkkeen ekat 10 vuotta ja sen jälkeen perusti yrityksen. Sai hyvin aikansa kulumaan, kuoli viime vuonna 87v iässä. Sanoi aina, että toiset meistä on tarkoitettu tekemään töitä, toisista ei ole kuin muille vaivoiksi.
Et tajunnut vihjettä...
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ystävät ja sosiaaliset piirit tuossa tärkeät. Sen takia pitää asumista miettiä. Tekisi osaltaan mieli muuttaa Helsingistä jonnekin halvempaan paikkaan radan varteen, mutta tuossa se haaste, että kyllä päivittäin kaverit saisi olla lähellä. Jotain pientä liikuntaa, kavereiden ja ystävien tapaamista päivisin. Ulkomaan reissuja vielä kun kunto kestää. Ehkä talveksi etelään, jonnekin vuokralle.
Onni on ystävät samassa elämänvaiheessa.
Joidenkin kanssa ollsan vähän sivuttu asiaa ja mietitty samalle asuinalueelle muuttoa, mutta kun jokaisella on niitä muitakin ystäviä, niin...
Vierailija kirjoitti:
Olisi hyvä jos kuolinpäivänsä tietäisi, niin voisi tuhlata säästönsä oikeaan tahtiin. Jos kupsahtaa liian aikaisin, rahoja jää käyttämättä, ja jos elääkin arvioitua pidempään niin massit loppuu kesken.
Sepä se. On ruvennut vähn naurattamaankin tämä ihmiselon arvaamattomuus.
Vierailija kirjoitti:
Hoidin vanhuksiamme ja lastenlapsiamme. Matkustelimme, mökkeilime jne. Toinen 10 vuotta meni miestä hoidellessa. Matkustelen ja mökkeilen edelleen, enimmäkseen yksin.
Olen eronnut. En tahdo yhteen muuttoa enkä hoidettavia. Mökkeilen kyllä, sukumökillä.
Ap
En ole vielä erityisemmin suunnitellut. Alin eläkeikäni tulee täyteen kesällä 2026 ja silloin - viimeistään - jään pois työelämästä. Pari vuotta sitten kuitenkin ihan huvikseni päätin kokeilla, miten selviän eläkepäivieni elintasolla. Tarkoitus oli kokeilla vain pari kuukautta, mutta koska pärjäsinkin varsin hyvin sillä summalla, aloin tehdä vain 3-päiväistä työviikkoa.
Koska mulla on 2 etenevää sairautta (nivelreuma ja moninivelrikko), joihin ei ole olemassa parantavaa hoitoa, eläkepäivieni vietto tulee riippumaan täysin terveydentilastani. Tästä syystä jäänkin eläkkeelle heti, kun alin eläkeikä tulee täyteen. Jotta edes muutaman vuoden ehtisin tehdä kaikkea kivaa. Olen matkustellut elämäni aikana ihan riittävästi, joten ensi syksyn Irlannin reissu siskoni kanssa tulee olemaan mun viimeinen ulkomaanmatkani. Viihdyn hyvin kotona ja kotinurkilla. Introvertin luonteeni vuoksi en kaipaa jatkuvasti seuraakaan. Jos fyysinen terveydentilani pysyy kutakuinkin hyvänä, saatan ilmoittautua läheiseen palvelutaloon vapaaehtoiseksi viemään vanhuksia ulos tms. Mua on myös pyydetty jo mukaan paikalliseen Lions Clubiin, mutta olen sanonut, että ehkä sitten eläkkeellä.
Jäin vanhuuseläkkeelle puolitoista vuotta sitten. Mikään ei mennyt niin kuin olin suunnitellut. Sain samanaikaisesti syöpädiagnoosin ja elämäni työtarjouksen.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja todennäköisesti saa sydärin ja kupsahtaa jo eläkkeensä ensimmäisellä viikolla.
Ei paljoa kannata suunnitella mitä sitten eläkkeellä tekee kun sitä eläkeaikaa ei välttämättä edes tule.
Jäin pois töistä v 2015. V 2016 aloin rakentaa kesämökkiä itselle ja olen tälläkin hetkellä täällä mökillä. Ostin tontin jossa oli mökki mutta se purettiin ja rakensin siihen uuden mökin.
Vierailija kirjoitti:
Jatkossa ei päästä eläkkeelle, vaan kuollaan työn ääreen.
Olen 53-vuotta ja jos nyt ensin saisi vakituisen työpaikan.
Kävin työkkärissä ja töitä ei ole. Ei tarvitse hakea edes 4 työpaikkaa kuukaudessa, koska töitä ei ole.
No, koska tulen olemaan kotona kevään, kesän ja luultavasti vielä syksynkin niin ajattelin työllistää itse kotona eli siivoan ja teen edullisia ruokia.
Aion aloittaa suursiivouksen eli pesen nyt keväällä asunnon katot, seinät, lattiat, ikkunat ja kaapit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkossa ei päästä eläkkeelle, vaan kuollaan työn ääreen.
Olen 53-vuotta ja jos nyt ensin saisi vakituisen työpaikan.
Kävin työkkärissä ja töitä ei ole. Ei tarvitse hakea edes 4 työpaikkaa kuukaudessa, koska töitä ei ole.
No, koska tulen olemaan kotona kevään, kesän ja luultavasti vielä syksynkin niin ajattelin työllistää itse kotona eli siivoan ja teen edullisia ruokia.
Aion aloittaa suursiivouksen eli pesen nyt keväällä asunnon katot, seinät, lattiat, ikkunat ja kaapit.
Asunnon siivousta aina riittää.
Tuskin elän niin vanhaksi. Varmaan kerron hirveitä valheita koronavuosilta lapsenlapsille :Dd.
Kun täytät 60v, sinut irtisanotaan viikko syntymäpäiviesi jälkeen varaudu siihen. Maksa kaikki velat pois ennen irtisanomista.
Ollut nyt 3v eläkkeellä
- olen rempannut talon etelä-Euroopassa ja muuttanut tänne osittain 2v sitten. 2 puutarhassa riittää töitä
- olen opetellut nukkumaan, nyt jopa 6-8h yössä entisen 4h sijaan
- kuuntelen äänikirjoja päivittäin jotta oppisin löhöilemään, tosin usein teen jotain samalla
- tapaan usein ystäviäni. Meillä käy paljon ruokavieraita
- Suomessa ollessa olen käynyt jokaisena kesäaamuna ystävän kanssa uimassa, talvella avannossa ja vesijumpassa
- yritän olla lastenlasten elämässä mahdollisimman paljon
Seuraavien 7v aikana myymme talomme ja hankimme vain rivarin tukikohdaksi Suomeen, muuten asumme 2. kodissamme. Matkustelemme, hoidan puutarhaani ja nautin elämästä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensi vuonna koittaa ansaittu työeläke. 3-4 kuukautta Portugalissa ja sen jälkeen pari kuukautta Alpeilla. Kesät sitten Suomessa. Näin ainakin niin kauan, kun terveyttä ja kuntoa piisaa. Talous on ollut jo vuosikymmeniä tasapainossa ja säästöjä riittää.
Elätkö yksin?
Kysyn, koska samansuuntaisia suunnitelmia, mutta ilman kumppania aristelen.
Mitä suotta!
Minun mieheni eläkeikään on vielä 5v joten olen jo 3v ollut n 5kk vuodesta yksin maailmalla.
Jos on (paikallista) kielitaitoa tai sitten asuu ns turistialueella missä puhutaan englantia selviää kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No enpä ole asiaa ajatellut yhtään. Jokseenkin skeptinen koko eläkeasian suhteen, tietty kyynisyys vallannut, tokko sitä on elossakaan silloin, vanhempikin kuoli reilusti alle 5kymppisenä. Asuntolainasta menee viimeinen erä tässä kuussa. Eläkeikään olisi n.20v, en kyllä todellakaan tule jaksamaan työssäni täysipäiväisesti siihen asti. Lapset on nyt 2kymppisiä, hieman päälle sen, toinen opiskelee, toinen asuu vielä kotona, kun ei vallitsevan tilanteen vuoksi ole pysyvää työpaikkaa saanut eikä uskalla pätkätyössä muuttaa eikä tiedä minne edes muuttaisi, pois täältä pk-seudulta halajaa.
En tiedä.
Sen nuoren *nimenomaan * pitäisi lähteä niiden pätkätöiden perään. Ei kotona olemalla saa kokemusta eikä tilaisuuksia. Matkan varrella voi löytyä mitä vaan.
Muuttaa jonnekin ties minne johonkin löytämäänsä/saamaansa luukkuun vaikkei olisi työpaikkaa? Olla sitten siellä vieraalla paikkakunnalla ilman työtä, ilman verkostoa, ilman mitään? Nähtävyytenä paikallinen työvoimatoimisto ja Kela. Ja etsiä työtä, työtä jota ei välttämättä siltä uudelta paikkakunnalta edes saa?
Tervetuloa mielenterveysongelmat ja totaalinen syrjäytyminen.
Minulla on 2 perijää, joille jää jotain jos jää. Enemmän pelkään rahojen loppumista, vaikka eihän terminaalivaiheessa paljon tuhlailla.