Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä teet eläkkeellä ekat 10 vuotta?
20.04.2025 |
Laadin itselleni suunnitelmaa: missä vaiheessa maksan asunnon, miten säästän ennen eläkettä, koska jään eläkkeelle, koska muutan vuokralle jne. Tämän tein käytettävissä olevia rahavarojani soveltaen.
Ne eivät ole, eivätkä tule olemaan suurensuuret. Ensimmäiset 10 vuotta en kuitenkaan ole vanhuudenheikko, arviolta 65-75-vuotias. Asun silloinkin omistusasunnossa, mutta eläkkeen ja tiettyjen sijoitusten turvin. Fyysistä työtä tehneenä, nyt jo lievästi kuluneena en kykene kaikkeen. Mitä keksisi, mitä tekisit itse? Lapset ovat omillaan, eivät 99% hanki omia lapsia. Matkustelu kallistuu kaiken aikaa. Liikunta ja lukeminen ok, mutta jotain siihen lisäksi...hmmm.
Kommentit (106)
Olen puolessa välissä tuota eli nyt 70 ja eläkkeellä jo 5 vuotta. Asun yksin, luen paljon, ulkoilen sen puolitoista km mitä kauppoihin on, tapaan ystäviäni kahvin tai viinilasillisen ääressä, haen pienimmän lapsenlapsen kerran viikossa päiväkodista ja vietän suomenkielistä mummiaikaa, tapaan isompaa lastenlasta säännöllisesti, käyn uimassa lauantaisin, opin espanjaa torstaisin, lennän Suomeen 2 tai 3 kertaa vuodessa (iso suku siellä) ja muihin kohteisiin - kaupunkilomille - pari kertaa vuodessa (viimeksi Valencia).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en varmaan mitään, koska mun vanhetessa eläkeikä on varmaan siirretty alkavaksi 80-vuotiaana ja sitten sitä onkin valmis suoraan hautaan
Aloittaja todennäköisesti saa sydärin ja kupsahtaa jo eläkkeensä ensimmäisellä viikolla.
No enpä ole asiaa ajatellut yhtään. Jokseenkin skeptinen koko eläkeasian suhteen, tietty kyynisyys vallannut, tokko sitä on elossakaan silloin, vanhempikin kuoli reilusti alle 5kymppisenä. Asuntolainasta menee viimeinen erä tässä kuussa. Eläkeikään olisi n.20v, en kyllä todellakaan tule jaksamaan työssäni täysipäiväisesti siihen asti. Lapset on nyt 2kymppisiä, hieman päälle sen, toinen opiskelee, toinen asuu vielä kotona, kun ei vallitsevan tilanteen vuoksi ole pysyvää työpaikkaa saanut eikä uskalla pätkätyössä muuttaa eikä tiedä minne edes muuttaisi, pois täältä pk-seudulta halajaa.
En tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pössyttelen aina kun pääsen eläkkeelle.
V*ttuilen nuorille kun eivät mene töihin vaan laiskottelevat kotona. Nössöjä jotka eivät uskalla katsoa silmiin työntantajaa ja kätellä reippaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huvittaa nuo kymmenen vuoden suunnitelmat vanhuudenpäiville. Minulla on kuollut monta tuttua ihmistä viime vuosina ennen 75 vuoden ikää. Kenestäkään näistä ei olisi uskonut esim kaksi vuotta ennen kuolemaa, että näin kävisi ja sellaisella aikataululla. Kyllä on opettanut eläkeiän jälkeisen realistisen raadollisuuden, että turha siinä on suunnnitella mitään kovinkaan pitkällä tähtäimellä.
Ensi vuonna koittaa ansaittu työeläke. 3-4 kuukautta Portugalissa ja sen jälkeen pari kuukautta Alpeilla. Kesät sitten Suomessa. Näin ainakin niin kauan, kun terveyttä ja kuntoa piisaa. Talous on ollut jo vuosikymmeniä tasapainossa ja säästöjä riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaako sitä noin pitkälle miettiä, kun ei edes tiedä miten elämä menee. Toki talous kannattaa turvata. Itse jäinkin yllättäen työkyvyttömyyseläkkeelle 55-vuotiaana. Meni kyllä suunnitelmat hyvin uusiksi.
Jos jostain löytyisi kiva asunto halvalla, myisi nykyisen aikaisemmin ja ostaisi halvemman, säästäisi osan rahoista tulevaan vuokraan ja osan käyttäisi. Harmi vaan, ettei halpoja omistusasuntoja ole kuin muuttotappiokunnissa. Kuka sitä huolii, kun siitä tahtoo eroon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
RASISTI HEI. MITÄ TEIT ELÄMÄSI EKAT 20 VUOTTA JA KENEN RAHOILLA .
Ulkomaan lämmössä. Suomeen hoitoon sitten kun alkaa olla vaivoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jatkossa ei päästä eläkkeelle, vaan kuollaan työn ääreen.
Entä jos en kuolekaan? Mitäs sitten tehdään?
Vierailija kirjoitti:
Olen puolessa välissä tuota eli nyt 70 ja eläkkeellä jo 5 vuotta. Asun yksin, luen paljon, ulkoilen sen puolitoista km mitä kauppoihin on, tapaan ystäviäni kahvin tai viinilasillisen ääressä, haen pienimmän lapsenlapsen kerran viikossa päiväkodista ja vietän suomenkielistä mummiaikaa, tapaan isompaa lastenlasta säännöllisesti, käyn uimassa lauantaisin, opin espanjaa torstaisin, lennän Suomeen 2 tai 3 kertaa vuodessa (iso suku siellä) ja muihin kohteisiin - kaupunkilomille - pari kertaa vuodessa (viimeksi Valencia).
Kuulostaa kivalta, mutta minulla on vela-lapset, en kestäisi elää liian kuumassa vaikka kaamosta vihaankin, eivätkä rahani riittäisi jatkuvaan matkusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Olen tässä vaan köllötellyt.
Ajattelin osan ajasta tehdä samoin, mutten viitsi aloittaa liian varhain. Siitä menee maku, kunto rapistuu ja pää tylsyy.
Ap
Paneskelen parikymppisiä kaunottaria.
Hommaan ukrainalaisen nuorison ja nautin hänestä
Alue: Aihe vapaa
Jatkossa ei päästä eläkkeelle, vaan kuollaan työn ääreen.