Aikuisen miehen pelaaminen tökkii mua...

Pelailen tässä pleikkaria kohta tulee tyttöystävä töistä ja laittaa ruokaa. Spagettia nami.🤤Taitaa mennä koko päivä tänää pelaillen kun pitää saada peli läpi

"Pelaaminen kertoo kunnianhimottomuudesta. Tuloilla ei niin väliä, mutta haluan kunnianhimoisen, eteenpäin menevän miehen, joka tekee jotain järkevää."

Jännä, että puhut kunnianhimosta, vaikka sullakin on vauvapalsta laulanut koko aamun. Tekopyhää? Vai onko niin, että miehen pitää olla se kunnianhimoinen, jotta itse voit jatkaa makoilua ja somettamista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etsi joku jännämies joka ryyppää kaiken vapaa-aikansa, ja tule puolen vuoden päästä kertomaan oliko se parempi.

Eikö ole muita vaihtoehtoja? Mies joka harrastaa patikointia, retkeilyä, melontaa tms? Taidenäyttelyissä ja museoissa, keikoilla käymistä, tms. kulttuuritapahtumia? Elokuvien katselua? Musiikin soittoa?

Siitä se valitus vasta alkaakin, kun mies on viikon patikoimassa kun nainen (joka ei tietysti lähde mukaan kun retkellä ei ole hotellimajoitusta) on kotona.

Leffojen katselemisesta tulee samaa runtinaa kun ne ovat tietysti vääränlaisia leffoja.

Ainoa hyväksyttävä on taidenäyttelyt, kulttuuri ja museot. Ja tietysti aina pitää kustantaa naiselle syömingit samalla.

Vierailija kirjoitti:

Pelailen tässä pleikkaria kohta tulee tyttöystävä töistä ja laittaa ruokaa. Spagettia nami.🤤Taitaa mennä koko päivä tänää pelaillen kun pitää saada peli läpi

Höpsö, ei tähän aikaan pääty mitkään työt. Koitahan itse lämmittää spagettisi samalla kun haaveilet mielikuvitustyttöystävästäsi

Pelaan piupau pelejä miesvauvakonsolillani.Piu piu zoom zoom!!

Vierailija kirjoitti:

Miksi naisilla on usein niin ehdottomia asenteita miesten harrastuksia kohtaan? Autot, kalastus, kuntoilu, pelaaminen, musiikki tai mikä tahansa niin kaikista naiset valittavat. En muista koskaan kuulleeni miehen valittavan naisen harrastuksista, mutta toisin päin lukuisia kertoja. Mikä ihme niissä hiertää naisia niin paljon?

Naiset eivät alitajuisesti voi sietää mitään mikä houkuttelee miehen huomion pois heistä.  Naiset elävät huomiosta ja hyväksynnästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etsi joku jännämies joka ryyppää kaiken vapaa-aikansa, ja tule puolen vuoden päästä kertomaan oliko se parempi.

Eikö ole muita vaihtoehtoja? Mies joka harrastaa patikointia, retkeilyä, melontaa tms? Taidenäyttelyissä ja museoissa, keikoilla käymistä, tms. kulttuuritapahtumia? Elokuvien katselua? Musiikin soittoa?

Siitä se valitus vasta alkaakin, kun mies on viikon patikoimassa kun nainen (joka ei tietysti lähde mukaan kun retkellä ei ole hotellimajoitusta) on kotona.

Leffojen katselemisesta tulee samaa runtinaa kun ne ovat tietysti vääränlaisia leffoja.

Ainoa hyväksyttävä on taidenäyttelyt, kulttuuri ja museot. Ja tietysti aina pitää kustantaa naiselle syömingit samalla.

Eihän taidenäyttelyissä käy kuin +60 naisia. Tuskin ap ja ap:n ukko vielä tuota ikäluokkaa on

Rakastan mun konsolia enemmän kun tyttöystävääni

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi sitten lopettaa tapailu ja etsiä toinen.

 

Onko toi muka aidosti mielestäsi riittävä syy siihen?

Olen pelaamisesta tykkäävä nainen, neljäkymmentä kolkuttelee itselläkin lähivuosina ovella.

Jos tapailisin jotakuta, jolle tämä harrastus olisi ongelma, niin tosiaan toivoisin tästä heti kertovan, niin ei tuhlattaisi toistemme aikaa enempää. 

Pelaaminen on harrastus siinä missä vaikka neulominenkin.

En ymmärrä miten se pelaaminen on aivotonta ajanhukkaa. Enemmän siinä aivoja tarvitsee kuin vaikka tv:n katsomisessa tai vauvapalstailussa. Jos taas kaikki hereilläoloaika pitäisi käyttää tavoitteelliseen suorittamiseen niin siinä ollaan kyllä ohituskaistalla loppuunpalamiseen.

Pelaaminen kehittää loogista ongelmien ratkaisu kykyä ja reaktio nopeutta mutta se ei ole tunteellista niin naiset ei sitä arvosta kun aisilla ei ole loogista ajattelukykyä  poikkeuksiakin on en sitä sano

Mies pelannut Dotaa 6 ja 8 vuotiaitten kanssa koko pääsiäisen, normaalia? Ainakaan ei ole juopottelemassa tai ilotytöissä

Vierailija kirjoitti:

Olin vuosia tuommoisen kanssa. Pelasi paljon, myös kun lapset syntyivät. Siinä oli jo aika pahaa riippuvuutta. Me harjoiteltiin pyörällä ajoa pojan kanssa kotipihassa ja mies hakkas pleikkaa ja toisteli joo tuun kohta katsomaan. 5h myöhemmin havahtui että niin tosiaan se pyörälläajo.

Erohan siitä tuli sitten lopulta, toki muitakin syitä oli mutta kyllähän tuo vaikutti arkeen valtavasti. Exä pelaa edelleen paljon. Itse oon aika allerginen ruuduille, en oo missään somekanavissa. 

Ehkä niiden jotka pelaa paljon, olisi hyvä löytää kumppani jolla sama intohimo. 

Av-palsta ei ole yhtään parempi. Peleissä on yhteistyötä, täällä vain etsitään toisista pahaa. 

Vierailija kirjoitti:

Mies pelannut Dotaa 6 ja 8 vuotiaitten kanssa koko pääsiäisen, normaalia? Ainakaan ei ole juopottelemassa tai ilotytöissä

Mitäs vikaa juopottelussa ja ilotytöissä? 

"Ei ole harrastus. Harrastuksestakin syntyy jotain järkevää. Pelaamisesta ei mitään.

Se on vain addiktio.

Kakaramaista. Mutta tietenkin täällä puolustellaan valtavasti, kun itsekin ollaan jossain typerässä pelikoukussa. Jos pelaisin pasianssia koko päivän jatkuvasti, pitäisikö sitä joku harrastuksena?"

Olen pelaamista harrastava nainen.

Lapsuudessa tuli äidiltä tosi tutuksi tuo lause, että kaiken tekemisen pitäisi olla hyödyllistä. Että jos tekemisen lopputuloksena ei saa mitään, millä hän pääsisi kehuskelemaan ("näin hienosti meidän lapsi soittaa viulua! Juu, selvästi minuun tullut kunnianhimossaan."), niin se tekeminen on turhaa ja hyödytöntä.

Ja addiktiosta vähän erikoista puhua, kun epäilen monen käyttävän somea viikkotasolla paljon enemmän, mitä itse vietän pelien äärellä. Kun kaikki muut hommat on reilassa ja tarve saada työstressiä laskettua, niin jokin suosikkipeleistä lähtee pyörimään. Ei joka päivä, joinain päivinä on sitten liikuntaharrastuksia. 

Vierailija kirjoitti:

Olin vuosia tuommoisen kanssa. Pelasi paljon, myös kun lapset syntyivät. Siinä oli jo aika pahaa riippuvuutta. Me harjoiteltiin pyörällä ajoa pojan kanssa kotipihassa ja mies hakkas pleikkaa ja toisteli joo tuun kohta katsomaan. 5h myöhemmin havahtui että niin tosiaan se pyörälläajo.

Erohan siitä tuli sitten lopulta, toki muitakin syitä oli mutta kyllähän tuo vaikutti arkeen valtavasti. Exä pelaa edelleen paljon. Itse oon aika allerginen ruuduille, en oo missään somekanavissa. 

Ehkä niiden jotka pelaa paljon, olisi hyvä löytää kumppani jolla sama intohimo. 

Jännä oletus, että pelaaminen on välittömästi addiktion tasolla, ilman mitään, mitään välimuotoja. 

Olen itse opettanut lapseni pyöräilemään, kehittynyt työelämässä, ulkoilen paljon luonnossa jne. Ja tosiaan sivussa harrastan pelaamista.

Ja pakko vähän kuitata, että olet aika allerginen ruuduille että viihdy somekanavissa, ja olet silti täällä palstailemassa? Ehkä todellisuudessa vietät enemmän ruudun äärellä aikaa, mitä itsellesi oikeastaan tunnustat. 

Vierailija kirjoitti:

Mies pelannut Dotaa 6 ja 8 vuotiaitten kanssa koko pääsiäisen, normaalia? Ainakaan ei ole juopottelemassa tai ilotytöissä

Epätervettä tuo on. Miehen pitäis olla ulkona ton ikäisten kanssa. Lasun paikka.

Vierailija kirjoitti:

Pelailen tässä pleikkaria kohta tulee tyttöystävä töistä ja laittaa ruokaa. Spagettia nami.🤤Taitaa mennä koko päivä tänää pelaillen kun pitää saada peli läpi

Eli se lupaamasi imurointi jäi taas tekemättä.

Saat lähteä sen pelisi ja kaljapullosi kanssa äitisi luo pelailemaan. Heippa.

Kai se sentään edes wottia pelaa? 

Kyllähän tuossa iässä pitäs jo pyrkiä makaan sohvalla ja  lihomaan, siis geenit  ne lihottaa  kuitenki.