Miten ahdistuksesta ja katastrofi ajattelusta pääsee eroon?
Esimerkkejä. Kun olen lähdössä lomalle esim laivalle , pelkään että laiva uppoaa minun tuurillani. Samoin lentokoneessa pelottaa. Joskus lomat ja ajat ennen lomaa menee turhaan murehtimiseen ja stressaamiseen. Kerran oli edessä pieni leikkaus ja olin 100% varma että tulen kuolemaan. Kirjoitin jo jäähyväiskirjeet kaikille. Olen aina ollut aika herkkä.
Kommentit (37)
En minä usko, että siitä pääsee eroon. Sinulla on persoonallisuudenpiirteenä korkea neutoottisuus. Ei mitenkään harvinaista.
Parasta on, jos hyväksyt sen ja hyväksyt myös, että neuroottisuus itsessään aiheuttaa kärsimystä. Luontaisesta piirteistään pyristely vain tuo uuden kerroksen kärsimykseesi. Yritä luopua siitä.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitenkään. Kaikki on kuitenkin menetetty!
Täysin turha kommentti !
T. eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastalääkkeellä eli ominous positivityllä. Aina kun tulee katastrofiajatus niin voit ihan tietoisesti miettiä neutraalin vaihtiksen (laiva menee satamaan business as usual) ja sitten sen vastavoiman eli mitä jos kaikki menee paljon paremmin kuin odotit. Eli tapaat matkalla unelmiesi prinssin, löydät voittavan lottokupongin ja näet suurimman hollywood-idolisi. Kyllä, ruotsinlaivalla
Elikkäs ihan tietoisesti alat ohjaamaan itseäsi ja ajatuksiasi toiseen suuntaan. Samalla tavalla kuin kunto kasvaa tietoisella kävely- ja juoksulenkkeilyllä, pystyt opettamaan ajatuksiasikin näin
Entäs jos on kyynistynyt, eikä osaa, eikä halua huijata itseään?
Ei kyynisyydessä mitään vikaa ole.
Onpa huonoja neuvoja.. minulla oli paha OCD enkä poistunut kotoa . Kunnes kuulin asiasta ERP(exposure response prevention) terapiasta. Ei niistä ajatuksista pääse eroon, mutta ne vähenee ja niihin pitää opetella suhtautumaan uudelleen.
'Joo kiva kaiva uppoaa se olisi varmaan jännää ' tällä tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Brintellix-lääke:)
Mielenkiintoista: "Brintellixin on osoitettu lievittävän monia masennusoireita, kuten ... sitä etteivät mielipuuhat enää kiinnosta"
Itse popsin SNRI-lääkettä ja useampaa muutakin sitä ennen. Ei kiinnosta enää tv-sarjat tai elokuvat.
Poistelemalla täältä kaikki keskustelut jotka häiritsevät.
Vierailija kirjoitti:
Onpa huonoja neuvoja.. minulla oli paha OCD enkä poistunut kotoa . Kunnes kuulin asiasta ERP(exposure response prevention) terapiasta. Ei niistä ajatuksista pääse eroon, mutta ne vähenee ja niihin pitää opetella suhtautumaan uudelleen.
'Joo kiva kaiva uppoaa se olisi varmaan jännää ' tällä tavoin.
No olipas mitään sanomaton ja huono neuvo.
Mieti, leivänpaahtimen vuoksi kuolee enemmän ihmisiä kuin lento-onnettomuuksissa. Anna tämän tiedon painua mieleesi rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa huonoja neuvoja.. minulla oli paha OCD enkä poistunut kotoa . Kunnes kuulin asiasta ERP(exposure response prevention) terapiasta. Ei niistä ajatuksista pääse eroon, mutta ne vähenee ja niihin pitää opetella suhtautumaan uudelleen.
'Joo kiva kaiva uppoaa se olisi varmaan jännää ' tällä tavoin.
No olipas mitään sanomaton ja huono neuvo.
Joo ehkä sun pitää sen takia poistattaa koko ketju niin helpottaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa huonoja neuvoja.. minulla oli paha OCD enkä poistunut kotoa . Kunnes kuulin asiasta ERP(exposure response prevention) terapiasta. Ei niistä ajatuksista pääse eroon, mutta ne vähenee ja niihin pitää opetella suhtautumaan uudelleen.
'Joo kiva kaiva uppoaa se olisi varmaan jännää ' tällä tavoin.
No olipas mitään sanomaton ja huono neuvo.
Joo ehkä sun pitää sen takia poistattaa koko ketju niin helpottaa
No miksi mä sellaista tekisin. Vai pitikö kommenttisi mennä tuolle ekalla tässä viestiketjussa? Sehän se haukkui muita neuvoja huonoksi, vaikka oma viestinsä oli ihan turha.
Vierailija kirjoitti:
Se on naisille tyypillistä neuroottisuutta. Man up.
Se yleensä helpottaa iän myötä.
Suomenkielinen palsta. Mitä ''Man up'' tarkoittaa?
Onko se oma päätelmäsi, että tuo on ahdistusta ja/tai katastrofiajattelua? Entä jos se onkin älykkyyttä ja herkkyyttä? Sinulla on elämänkokemusta ja osaat arvioida että elämässä on erilaisia riskeja jotka saattavat myös joskus realisoitua. Kyllä sellaisiakin ajatuksia voi olla ihmisellä eikä se ole itsessään vaarallista. Kuka sanoo että lomamatkoista pitäisi osata nauttia juuri tietyllä tavalla ollakseen normaali ihminen. Kaikki eivät pidä matkustamisesta. Mitä jos et vain pidä matkustamisesta, mutta ympäristön painostuksesta yrität väkisin nauttia asioista joista et pidä. Sen, minkä näet murehtimisena, voi myös kääntää vahvuudeksesi. Uskon että sinulla on mm. kyky vahvaan empatiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastalääkkeellä eli ominous positivityllä. Aina kun tulee katastrofiajatus niin voit ihan tietoisesti miettiä neutraalin vaihtiksen (laiva menee satamaan business as usual) ja sitten sen vastavoiman eli mitä jos kaikki menee paljon paremmin kuin odotit. Eli tapaat matkalla unelmiesi prinssin, löydät voittavan lottokupongin ja näet suurimman hollywood-idolisi. Kyllä, ruotsinlaivalla
Elikkäs ihan tietoisesti alat ohjaamaan itseäsi ja ajatuksiasi toiseen suuntaan. Samalla tavalla kuin kunto kasvaa tietoisella kävely- ja juoksulenkkeilyllä, pystyt opettamaan ajatuksiasikin näin
Entäs jos on kyynistynyt, eikä osaa, eikä halua huijata itseään?
Ei se ole kyynisyyttä. Se on rehellisyyttä.
Asioita, mitkä on kulla auttaneet enemmän tai vähemmän...
Hengitysharjoitukset. Nykyisin ihan tietoisesti koitan vaan hengittää useamman kerran tosi syvään, kun alkaa paniikki iskeä.
Aswagandhan säännöllinen syöminen auttoi mulla merkittävästi. Kannattaa mahdollisuuksien mukaan testata erilaisia luonnontuotteita, niistä voi yllättävästi olla apua. Ja käydä vaikka ihan luontaistuotekaupassa kysymässä, mitä suosittelisivat.
Se, että jos on paljon asioita mitä murehdi, koitan pitää itseni tosi kiireisenä että ehtisin ajatella ja pohtia vähemmän.
Uutisten lukematta jättäminen, telkkarin ja varsinkin sosiaalisen median ja vauva palstan sulkeminen/käytön vähentäminen. Mitä et tiedä ei voi ahdistaa.
Tärinäterapia harjoitukset. Siinä puretaan stressiä tärisemällä, se on vähän pelottavaa mutta myös hauskaa tavallaan ja ainakin mulla auttaa.
Positiivisen ajattelun opettelu ja sen sisäistäminen, että maailmassa jos tapahtuu pahoja asioita, esim. jäät auton alle suojatiellä, niin vaikka oisit kuinka murehtinut tätä etukäteen se tapahtuis silti, koska siihen et voi itse vaikuttaa ajaako joku yli vai ei.
Hömppäkirjojen lukeminen. Iltaisin puhelin ajoissa pois ja pitkä lukutuokio jotain leppoisaa hyvänmielen kirjallisuutta.
Tsemppiä. Tiedän mitä käyt läpi.
Ja vielä yksi mikä auttoi; kirjoitin miehelle listan tehtävistä jutuista kotona, kirjoitin kaikkien kodinkoneiden käyttöohjeet ylös jos kuolen, kirjoitin lapsille kirjeet, kirjoitin ohjeet hautajaisia varten. Purin siis paperille kaiken, mistä saattaa tulla murhetta ja vaivaa läheisille, jos kuolen yllättäen. Auttoi.
Ei mitenkään. Kaikki on kuitenkin menetetty!