Millainen koulukiusaajastasi tuli aikuisena?
, ei henkilöllisyyden paljastavia tietoja. yleistä keskustelua
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs kiusaaja fanittaa julkisella Facebook-sivullaan kampanjoita, joissa vastustetaan kiusaamista...
Olen silti sitä mieltä että kyllä karma kostaa hänelle, tavalla tai toisella.
Monet kiusaajat kokevat (ihan aidosti) itse olleensa kiusattuja. Ja että todellinen kiusaaja olikin se, joka myös koki tulleensa heidän kiusaamakseen. Tästä on tutkimuksia, ja kokemukset ovat kokijoilleen todellisia (joskaan eivät välttämättä kovin luotettavia).
Siksi voi hyvin olla, että tämä sinun kiusaajasi ihan oikeasti fanittaakin niitä kampanjoita, ja ajattelee, että joskus vielä karma kostaa sinulle.
Minun kiusaajistani tuli yhdestä kampaaja, toisesta kotiäiti, joka kuoli nuorena, kolmannesta tuli museotutkija ja todennäköisesti on tulossa museonjohtaja. Toivon heille uusia tilaisuuksia saada onnellisempi elämä, sillä vaikka mi
Minua koulussa kiusannut on kääntänyt asian juuri toisin päin. Hän oli minusta manipuloiva persoona, joten tämä on varmaan vaan jatkumoa sille. Noiden vastustan kiusaamista ryhmien lisäksi hän kuitenkin kiusaa todella näkyvästi yhä esimerkiksi maahanmuuttajia. En usko että muuttunut mitenkään, mutta varmasti omassa mielessään uskoo jollain tasolla että hän olikin se kiusattu eikä kiusaaja. Jotenkinhan nämä sen omituisen ja kieron käytöksen pyrkivät selittämään itselleen. Empatiakyvyn puute ja jonkinlainen narsismi aiheuttaa tuota roolien vaihtamista.
Sille kävi huonosti. Meni oman käden kautta. Hirveintä asiassa on se, että teki asian niin kuin olin joskus kuvitellut.
Jatkoi vanhempiensa perheyrityksessä. Hän pyysi minulta anteeksi kun oltiin reilu parikymppisiä. Kertoi myös ajatelleensa paljon sitä, miten typerä oli ollut, oli hyvin katuvainen.
Verokoneen mukaan tienaa 200K vuodessa jonkun firman toimarina. Itse monisairas syrjäytynyt pitkäaikaistyötön. Valehtelisin jos väittäisin etten ole katkera
Viimeksi kun olen hänestä jotain kuullut, siitä on todella kauan, kiusaajani oli kiven sisässä Ruotsissa. En edes halunnut kuulla enempää.
Painaa tehtaassa kolmivuorotyötä kuten vaimonsakin. Pari kersaa. Kait ihan suht' tavallista perhe-elämää viettää.
Ekalla luokalla opin nopeasti että kiusaamisen saa loppumaan tuskalla, kiusaajan tuskalla siis. Kiusaaja teki "kotikaljaa" pitämällä päätäni kainalossaan ja toisella kädellä hankasi voimakkaasti päänahkaa. Ensimmäisen yllättäen tapahtuneen kerran jälkeen mietin että mitä voin seuraavalla kerralla tehdä, koska pienikokoisempana tulen päätymään vastaavaan tilanteeseen tulevaisuudessakin. No, kiusaajan kiinnipitävän käden peukaloa oikeaan suuntaan voimakkaasti vääntämällä kiusaajan ote herpaantui ja vääntämistä jatkamalla rannekin kääntyi sellaiseen asentoon että kiusaaja löysi itsensä lopulta alisteisesta asemasta. Tuskallista mutta tehokasta. Ylättäen tätä piti tehdä vielä muutaman kerran ennen kuin kiusaaja ymmärsi jättää rauhaan.
Sain olla rauhassa monta vuotta, yläasteella toinen kiusaaja yritti aloittaa ja kun vain täpärästi väisti potkuni päähänsä, hän ymmärsi lopettaa ja alkoi käyttäytymään muutenkin ihmisiksi. Tilanne ja reaktioni oli hänelle ilmiselvästi suuri yllätys ja ilmassa oli jopa hermostunutta järkytystä siitä kuinka lähellä potku oli osua.
Armeijan aikana tapahtui vastaavankaltainen yritys, valtava kokoero kiusaajaan ja ohjelmssa oli tönimistä takaapäin, joka loppui reippaaseen potkuun kiusaajan jalkoväliin.
Kaikille kiusaajien uhreille voin lämpimästi suositella voimaharjoittelua ja itsepuolustuslajin opettelua, ilman näitä elämäni olisi luultavasti ollut toisten kiusattavana olemista. Vaikka vastakkainasettelu jännittää, pelottaa ja kääntää sisuskaluja sen ei pidä antaa haitata tuskan tuottamista kiusaajalle. Mitä pikemmin sen parempi.
Kiusaajastani tuli äiti, jonka lapsi kuoli alle kouluikäisenä.
Pahin hyppäsi junan alle. Kuoli.
Pahimmasta kiusaajasta tuli pankkivirkailija, oli hauskoja tilanteita kun myöhemmin joutui hoitamaan raha-asioitani. Pyysin aina toiselle virkailijalle ja ilmoitin kovaan ääneen etten halua asioida entisen koulukiusaajan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ekalla luokalla opin nopeasti että kiusaamisen saa loppumaan tuskalla, kiusaajan tuskalla siis. Kiusaaja teki "kotikaljaa" pitämällä päätäni kainalossaan ja toisella kädellä hankasi voimakkaasti päänahkaa. Ensimmäisen yllättäen tapahtuneen kerran jälkeen mietin että mitä voin seuraavalla kerralla tehdä, koska pienikokoisempana tulen päätymään vastaavaan tilanteeseen tulevaisuudessakin. No, kiusaajan kiinnipitävän käden peukaloa oikeaan suuntaan voimakkaasti vääntämällä kiusaajan ote herpaantui ja vääntämistä jatkamalla rannekin kääntyi sellaiseen asentoon että kiusaaja löysi itsensä lopulta alisteisesta asemasta. Tuskallista mutta tehokasta. Ylättäen tätä piti tehdä vielä muutaman kerran ennen kuin kiusaaja ymmärsi jättää rauhaan.
Sain olla rauhassa monta vuotta, yläasteella toinen kiusaaja yritti aloittaa ja kun vain täpärästi väisti potkuni päähänsä, hän ymmärsi lopettaa ja alkoi käyttäytymään muutenkin i
Yes, hyvä Sinä👍
Iso pomo sosiaalialalla. Vastustaa äänekkäästi julkisuudessa koulukiusaamista 🙄
Kuoli n. 25-vuotiaana klassiseen tyyliin, kun tuli kännissä kotiin, laittoi ruoan hellalle lämpiämään ja nukahti sohvalle sitä odotellessa. Koko kämppä ei palanut, mutta häkämyrkytys riitti hengenlähtöön.
Mulla oli monia kiusaajia ja vaihtelevat elämäntarinat heillä joista jotain nykypäivänä tiedän. Osa menestynyt loistavasti, osa huonommin. Jos jotain yhteistä heissä niin aika monet ovat edelleen tunteettomia pask*aisia. Mikä aika pelottava ajatus, varsinkin heidän kohdallaan, jotka nykyisin esimiesasemassa.
meidän koulussa kiusaajat oli perheistä joiden vanhemmat olivat opettajia, lääkäreitä ja insinöörejä.