Millainen koulukiusaajastasi tuli aikuisena?
, ei henkilöllisyyden paljastavia tietoja. yleistä keskustelua
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Eräs kiusaaja fanittaa julkisella Facebook-sivullaan kampanjoita, joissa vastustetaan kiusaamista...
Olen silti sitä mieltä että kyllä karma kostaa hänelle, tavalla tai toisella.
Ehkä katuu tekojaan ja yrittää tuolla tavalla hyvittää niitä? Tai sitten vain moraaliposeeraa.
Yhdestä ainakin tuli päihdeongelmainen. Vuosia sitten sattumalta olin seurueessa jossa oli tän naisen exä joka siinä valitteli muille miten raskasta on kun tää mua kiusannut on sekoittanut päänsä päihteillä ja pelkää omaa varjoaankin nykyään. En tiedä mitä se minusta kertoo mutta tunsin suurta vahingoniloa. Se ihminen aiheutti mulle sellaista pelkoa että se vaikuttaa muhun vieläkin tietyissä tilanteissa. Pää on kyllä jo päässyt yli mutta muisto elää kehossa aika vahvasti.
Kaupunginvaltuutettu ja Vuoden positiivisin kaupunkilainen.
Vierailija kirjoitti:
Eräs kiusaaja fanittaa julkisella Facebook-sivullaan kampanjoita, joissa vastustetaan kiusaamista...
Olen silti sitä mieltä että kyllä karma kostaa hänelle, tavalla tai toisella.
Se on todella hyvä, jos on itse tajunnut sen mitä on tehnyt, mutta toisaalta myös aika tekopyhää, jos ei itse ole pyytänyt anteeksi tai kertonut katuvansa.
Mulla kiusaaminen johti sosiaalisten tilanteiden pelkoon ja jonkinlaiseen ptsd.
Koulussa ei puututtu asiaan, vaikka meidän koulu isoon ääneen toitotti olevansa KIVA koulu . Eli kiusaamisen vastainen koulu.
Koulupsykologi sanoi minulle: ' sinusta voi tuntua siltä, että sinua kiusataan, mutta se ei tarkoita sitä, että se olisi totta.'.
Opettajat ei näe eikä kuule ja kiusaajia hyysätään ja syyllisenä pidetään monesti sitä jota kiusataan.
Itse olen tämän kokenut enkä usko, että toiminta on muuttunut.
Minusta kiusaamiseen ei voi puuttua sillä tavalla, että yritettäisiin estää ihmisiä kiusaamasta, vaan sillä tavalla, että autettaisiin sitä kiusattua enemmän käsittelemään asiaa , joskus kuten minun tapauksessa käytännössä minua kiusasi lopulta koko koulu.
Olisin toivonut saavani opiskelu rauhan ja pääseväni erityiskuokkaan tai sitten kotikouluun . Mutta toisaalta, jos olen sellainen ihminen, että minun ulkonäkö ja läsnäolo ärsyttää ihmisiä niin paljon niin en tiedä miten pystyn elämään koskaan normaalia elämää. Tällä hetkellä olen kuin piilossa ja pidän matalaa profiilia.
Minua on kiusattu päiväkodista asti ja se on jatkunut kaikkialla mihin olen mennyt.
Vika varmasti on minussa vaikka en sille mitään voi . Itse aina halusin olla kaikkien kaveri ja se kostautui oli sellaisia tapauksia, missä joku esitti olevansa ihastunut tai esitti kaveria saadakseen irti minusta jotain juoruiltavaa. Se aiheutti sen etten vieläkään uskalla enää luottaa kehenkään. Minun ei tarvinnut edes kertoa mitään, kun yksi pieni sana tai lause muutti merkityksensä esim. Jos sanoin, että meidän opettaja on kiva pain liikkui juoru, että rakastan sitä opettajaa .
Sairauteni takia minulla on kömpelyyttä yms. Ja joku levitti huhun, että olen huumeriippuvainen ja jopa opettaja uskoi sen ja soitti sosiaalityöntekijöille. Ja he sitten terveydenhoitajan kanssa mietti tosissaan huume testejä minulle, kunnes onneksi vanhemmat saivat vakuutettua, ettei meidän perheessä käytetä päihteitä edes alkoholia lasten nähden ja että minä joka aina olen kotona tai harrastuksissa en mitenkään saa huumeita mistään.
Ja en kyllä niin nuorena kyllä enkä edelleenkään tiedä mistä niitä huumeita saa.
Kiusaaminen voi pahimmassa tapauksessa pilata koko elämän eikä siinä silloin auta, että sanotaan, että kyllä se loppuu koulun jälkeen. Ja myöskin aina se et vain välitä niin se loppuu.
Kiusaajista tuli sosiaalisesti taitavia yksityisyrittäjiä. Ysärillä lapsuutta elettiin, ehkä saisivat nykypäivänä ADHD-diagnoosin tms,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs kiusaaja fanittaa julkisella Facebook-sivullaan kampanjoita, joissa vastustetaan kiusaamista...
Olen silti sitä mieltä että kyllä karma kostaa hänelle, tavalla tai toisella.
Se on todella hyvä, jos on itse tajunnut sen mitä on tehnyt, mutta toisaalta myös aika tekopyhää, jos ei itse ole pyytänyt anteeksi tai kertonut katuvansa.
Mulla kiusaaminen johti sosiaalisten tilanteiden pelkoon ja jonkinlaiseen ptsd.
Koulussa ei puututtu asiaan, vaikka meidän koulu isoon ääneen toitotti olevansa KIVA koulu . Eli kiusaamisen vastainen koulu.
Koulupsykologi sanoi minulle: ' sinusta voi tuntua siltä, että sinua kiusataan, mutta se ei tarkoita sitä, että se olisi totta.'.
Opettajat ei näe eikä kuule ja kiusaajia hyysätään ja syyllisenä pidetään monesti sitä jota kiusataan.
Itse olen tämän kokenut enkä usko, et
Onko oikeasti jollakin loppunut kiusaaminen siihen, ettei vaan välitä?
Muista en tiedä mutta yksi on nykyisin alkoholisoitunut möhömahainen mies, toinen on opettaja (mies hänkin) ja kolmas törttöili kännissä liikenteessä ja menetti henkensä(mies myös).
Vierailija kirjoitti:
Eräs kiusaaja fanittaa julkisella Facebook-sivullaan kampanjoita, joissa vastustetaan kiusaamista...
Olen silti sitä mieltä että kyllä karma kostaa hänelle, tavalla tai toisella.
Monet kiusaajat kokevat (ihan aidosti) itse olleensa kiusattuja. Ja että todellinen kiusaaja olikin se, joka myös koki tulleensa heidän kiusaamakseen. Tästä on tutkimuksia, ja kokemukset ovat kokijoilleen todellisia (joskaan eivät välttämättä kovin luotettavia).
Siksi voi hyvin olla, että tämä sinun kiusaajasi ihan oikeasti fanittaakin niitä kampanjoita, ja ajattelee, että joskus vielä karma kostaa sinulle.
Minun kiusaajistani tuli yhdestä kampaaja, toisesta kotiäiti, joka kuoli nuorena, kolmannesta tuli museotutkija ja todennäköisesti on tulossa museonjohtaja. Toivon heille uusia tilaisuuksia saada onnellisempi elämä, sillä vaikka minulla oli lapsena vaikeaa kun kiusattiin, minulla oli hyvin kaikki muu, kun taas heillä ei.
Minua ei kiusattu koulussa, mutta kotioloissa pihalla kyllä. Eräs vähän vanhempi kundi mätki nyrkeillä aina kun näki.
No kun kasvoimme isommiksi, niin kuinka ollakaan, olin tätä kundia ainakin 30 senttiä pidempi. Mutta en kuitenkaan muistellut menneitä huonolla fiiliksellä. Tää kundi sen sijaan, juoksi minua karkuun ja vältteli vielä ollessamme sitten myöhemmin samassa oppilaitoksessa opiskelemassa insinööritieteitä.
Leuhka sairaanhoitaja. 57 vuotta.
Lapsuustraumojaan someen postaava vaikuttaja, toisesta tuli yh ja lapsensa lastensuojelun asiakkaita. Kolmas kuulemma asuu edelleen samalla paikkakunnalla ja osallistuu työkokeiluihin ja kursseille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs kiusaaja fanittaa julkisella Facebook-sivullaan kampanjoita, joissa vastustetaan kiusaamista...
Olen silti sitä mieltä että kyllä karma kostaa hänelle, tavalla tai toisella.
Monet kiusaajat kokevat (ihan aidosti) itse olleensa kiusattuja. Ja että todellinen kiusaaja olikin se, joka myös koki tulleensa heidän kiusaamakseen. Tästä on tutkimuksia, ja kokemukset ovat kokijoilleen todellisia (joskaan eivät välttämättä kovin luotettavia).
Siksi voi hyvin olla, että tämä sinun kiusaajasi ihan oikeasti fanittaakin niitä kampanjoita, ja ajattelee, että joskus vielä karma kostaa sinulle.
Minun kiusaajistani tuli yhdestä kampaaja, toisesta kotiäiti, joka kuoli nuorena, kolmannesta tuli museotutkija ja todennäköisesti on tulossa museonjohtaja. Toivon heille uusia tilaisuuksia saada onnellisempi elämä, sillä vaikka mi
Hmm, itse olen autisti ja mietin voiko se syy olla siinä, ettem osaa lukea sosiaalisia tilanteita ja en osaa vastata niihin normaalisti. Se on aiheuttanut kiusaajassani niin suurta epävarmuutta itsessään, että hän on ajatellut, että pidän häntä pilkkanaan, kun en osaa toimia ja sanoa tietyllä tavalla tai lukea ilmeitä.
Mutta en silti usko, että aidosti kukaan kuvittelee noin. Ehkä kiusaajat ovat myös itse kokeneet kiusaamista ja siksi reagoivat niin , että alkavat kiusaamaan .
Ei todellakaan kaikki kiusaajat ole kokeneet sitä itse .
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeasti jollakin loppunut kiusaaminen siihen, ettei vaan välitä?
Joo, minulla.
Joo, minulla. Ja tokihan se loppuu siihen, sillä se, mistä et välitä, ei enää kiusaa sinua, yritti toinen mitä hyvänsä. Ja lopettaa se sitten aikanaan yrittämisenkin. Ongelma on siinä, että yleensä ihminen välittää, ja jollei ole aivan psykopaatti, on todella vaikea lakata välittämästä. Mutta riittävän kauan kun kiusattiin, minullakin naksahti jotain päässä ja tosiaan vaan alkoi tuntua siltä, että minäpä teen mitä huvittaa enkä anna noiden haitata yrittävät sitten mitä tahansa.
No mitä semmosista leuhkoista lessu-tytöistä nyt tulee: naimisiin parikymppisenä, joku muutaman vuoden koulutus jossain, jolla ei mitään tee muutenkaan eikä vuosikymmeniim, kun ollaan koko ajan raskaana ja äitiyslomalla.
Siellä lihoo ja pyyhkii niitä räkänokkia ja ruokkii niitä. Kerran viikossa seuroihin. Ikinä ei poistuta kotikunnan ulkopuolelle, paitsi suviseuroihin kerran kesässä.
Joo Jee suk sen nimessä ja veressä.
Minun pahimmat kiusaajat oli kympin oppilaita, jotka sai aina Hymypoika tai tyttö patsaat. Yksi niistä pahin oli hintelä kermaperse joka sai aina kaiken mitä halusi. Aina tonnin puhelin ja satojen eurojen arvoisia vaatteita ja minua hän kiusasi, koska näytin homolta no paljastui myöhemmin itse olevansa homo . Kaikki sen tiesi, mutta yritti piilottaa asiaa ja kiusasi muita .
Näin naisena minulle riittää pieneksi vahingon iloksi se, että tytöstä, joka aina kehuskeli perheensä varakkuudella ja ilkkui toisten huonoja vaatteita jne., tuli keski-ikäisenä erittäin ylipainoinen.
Mitään pahaa en hänelle halua. Meillä on jokaisella oma onnemme ja myös omat kipupisteemme.
Facebookissa ainakin jakaa kiusaamisenvastaista sisältöä ja muutenkin kampanjoi asian puolesta ja sanoo kiusaamisen olevan raukkamaista. Mistään ei voisi vähänkään arvata, että oli koko peruskoulun ajan se koulun pahin ja ilkein kiusaaja.
Sosiaalityöntekijä