Kun elämässä vastustaa pienetkin asiat. Päivittäin.
Mitä voi tehdä kun mikään ei onnistu. Tätä jatkunut ainakin kolme vuotta ja pahenee vain. Isommat asiat menee pieleen. Mm. parisuhteet kaatuu, miehet pettää. Auto hajoaa aina pahimmalla hetkellä. Naapurissa vesivahinko joka tulvii viemäreitä pitkin meille ja joudutaan muuttaman hetkeksi pois että saadaan asunto kuntoon. Matot ja osa huonekaluista pilalle. (viemäri mönjää ja mattojen pinta sellainen ettei saa pesemällä puhtaaksi ilman että matto pilaantuu)
No tuossa osa isommista vähälle aikaa sattuneita. Sitten pienempiä päivittäisiä asioita. Nämä kuulostaa tosi pieniltä asioilta mutta kun näitä sattuu jokapäivä ja USEITA päivässä niin ei vaan naurata enää. Olen miettinyt olenko jotenkin tunne herkkä ja tunnen asiat voimakkaammin koska kenelläkään muulla ei mene näin huonosti. Vai onko vain tuuri huono. Mutta tässä esimerkkejä:
Heräät aamuun, astut koiran pissaan. Siivoilet sen. Käytät koiran ulkona, auto ajaa ohi ja rapaa roiskuu päälle.(hiekkatie ja montut) Keität kahvia, suodatinpussi mennyt ryppyyn ja kahvi pilalle. Lähdet töihin, isket polvesi auton oven alalaitaan ja kipu valtaa koko kehon, linkkailet töissä kipeällä polvella, siihen tulee iso ja kipeä mustelma. Töissä menee suht hyvin. Pääset kotiin, koira karkaa ovesta. Etsit sitä tunnin ulkona, saat kinni. Ajattelet vihdoin pääseväsi syömään. Ruoka lämpenee mikrossa liian kuumaksi ja muuttuu kovaksi. Ajattelet piristää itseäsi ja lähdet lenkille, otat lenkkarit ja huomaat että pohja on revennyt irti vaikka viimeksi ne oli ehjät, et pääse siis lenkille vaan kauppaan. Ajattelet lähteä pyöräilemään, pääset pihasta pois ja kuuluu suhahdus ja kumi puhkeaa. jne.... nuo oli vaan esimerkkejä. Mutta tuon tyylistä sattuu ihan kokoajan pitkin päivää. Eikä samoja jokapäivä tietenkään mutta toivottavasti ymmärsitte pointin. Elämä on pelkkää kaaosta ja sattumuksia. Tuntuu että mikään ei onnistu tai mene hyvin. Suunnitelet vaikka päiväunia vihdoinkin ja juuri silloin naapuri alkaa poraamaan jotain. Ei ole asiaa mikä olisi onnistunut pitkään aikaan ilman ongelmia.
Kukaan ei ymmärrä minua tässä asiassa. "kaikilla on joskus huonoja päiviä" nojoo minulla on jokapäivä, minulle kävisi paremmin "kaikilla on ehkä joskus hyviä päiviä"
Kommentit (44)
Se, mihin elämässä keskittyy, Se lisääntyy.
Itselläni kaikki on vastannut n.5 vuotta. Mies jätti, ollaan sitten yksin. Auto hajosi, antaa olla. Juuri ostamastani pyörästä hajosi 2vk päästä rengas, tuossa se on nyt ollut lähes 5 vuotta kumi tyhjänä. Kahvinkeitin hajosi, lopetin kahvin juonnin. Työt meni alta, ihan sama kun olen niin masentunut kaikesta ja ei ole kulkuvälinettäkään. Olen niin köyhä, että pankin palvelumaksutkin menee perintään. Päivien päätös on ollut joka päivä mielessä.
Mulla on kaltaisesi ystävä. Hän syyttää kaikesta jotain muuta, esim ihmistä, kuin itseään. Tosiasiassa hän on huippuhuolimaton, nopeatempoinen, harkitsematon, ylioptimistinen säheltäjä. Ei osaa pysähtyä ja miettiä, miten asian esim konfliktin, voisi hoitaa viisaasti vaan hätiköi kaikessa. Hakee suutuspäissään oikeutta tai kostoa ratkaisun sijaan jne.
Tiedän tunteen ja tsempit. Ja koen kyllä tommoset manifestoinnit ja enrgian vetovoimat aika kohtuuttomina. Itellä on jotenkin menny paljon myös niin, että kun olen iloinen jostain (ja kai silloin sitten vetäisin nimenomaan hyviä energioita puoleeni), niin äkkiä sitä taas palautetaan maanpinnalle ja jotain tapahtuu. Jos ei muuta, niin liinavaatepino putoaa hyllynreunalta päähän ja kun saat ne uudestaan siihen hyllylle niin ne putoaa vielä vähintään kaksi kertaa, kun pengot jotain kaapin alemmalta hyllyltä. Ja kunhan muistat, että ei nyt kannata mitenkään iloinen olla tai kuvitella, että olisi jotenkin helppoa. Minulla myös taustalla rankka pettämiskokemus ja sen jälkeen rankka työ, josta uupumista. Että ehkä se on sitten meidän kohtalo, elämä tarjoilee roppakaupalla p...aa. Sitten sitä jo katsoo sellaisia huolettomia, itsevarmoja ihmisiä, jotka vaikka rynnii kaupassa ja on töykeitä, että joillain on elämä menny niin ilman vastoinkäymisiä, että voi jotenkin vaan olla niin varma omasta ja elämänsä ihanuudesta, että voi pistellä menemään juuri niin kuin haluaa. Mut joo, itte tän kaiken olen varmaan jotenkin aiheuttanu ja kutsunu, jos ei muuta niin karma varmaan jostain entisestä elämästä. Kyllä sitä usein ajattelee, että nyt piisais jo.
Elämänhallintaongelmia selkeästi. Saisitko koiran vietyä luotettavaan hoitoon ainakin siksi aikaa, että saat asiasi järjestykseen? Hyvä olisi varmaan käydä juttelemassa ammattilaisen kanssa.
Koirissa on kyllä hommaa. Ja joskus koira tarvii ehkä hoitoa teillä, jos tulee joku erikoinen tilanne. Sille aikaa. Ihminenkin tulee helposti kipeäksi.
Teeppäs vastaava luettelo vaikka parilta seuraavalta päivältä,mikä kaikki sun elämässä on hyvin! Kiitollisuuden aiheita, kiitos. Jatketaan sitten jutustelua.
Lapsi asuu kadulla maailmassa ja kerjää ruokaa? Suomalainen haluaa sääliä?
No sulla on kuitenkin ystävällinen naapuri joka tuo kalaa, koira, parisuhteita ollut ja ilmeisesti nytkin joku perheviritys kun puhut teistä. Elämä ei ole koetellut sua siten, että olisit täysin näkymätön, syrjitty ja totaaliyksinäinen.
Vierailija kirjoitti:
No sulla on kuitenkin ystävällinen naapuri joka tuo kalaa, koira, parisuhteita ollut ja ilmeisesti nytkin joku perheviritys kun puhut teistä. Elämä ei ole koetellut sua siten, että olisit täysin näkymätön, syrjitty ja totaaliyksinäinen.
Ei elämän kuulu olla kilpailua siitä, miten kurjaa kenelläkin on.
Tämä tässä on että helppohan muiden sanoa että itse voi vaikuttaa miten tekee. Mutta jos voisin vaikuttaa niin kai minä vaikuttaisin ja muuttaisin tapojani jotenki enkä aiheuttaisi näitä vastoinkäymisiä tahalleni? Jos olisi niin helppoa. Tuhansia kertoja olen yrittänyt saada aikaan hyvän päivän onnistumatta. On hankala selittää ihmiselle jolla menee ns. hyvin että millaista on kun joka asia vastustaa.
Koiran pissaan astuminen aamulla oli yksi esimerkki ja kirjoitin ettei samoja asioita tapahdu jokapäivä. Samoin kahvipussi esimerkki. Tai koiran karkaaminen. EI niin käy jokapäivä. Ei edes joka viikko tai kuukausi tai vuosi välttämättä. Ne oli esimerkkejä mitä joskus käynyt. Jos kirjoittaisin kaikki asiat mitä käynyt jokapäivältä niin tänne tulisi monta sivua enkä jaksaisi edes kirjottaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Teeppäs vastaava luettelo vaikka parilta seuraavalta päivältä,mikä kaikki sun elämässä on hyvin! Kiitollisuuden aiheita, kiitos. Jatketaan sitten jutustelua.
Mene hoitoon. Sitä ennen on hyvä googlata toksinen positiivisuus. Hyvä ajatusleikki on myös miettiä, sanoisitko saman ihmiselle, joka on juuri hukkumassa tai jäämässä rekan alle? Oksettaa kaltaisesi lapselliset ihmiset typerine neuvoineen.
Mun elämä oli joskus suurimmalta osaltaan just tuollaista. Kuin olisi ollut kuohuvassa koskessa, menty virran viemänä niin että on sattunut milloin päähän, milloin polviin tai vähintään varpaisiin. Pyöritys on ollut hetkittäin niin hurjaa, että joskus on vaivoin saanut pärskittyä pään pinnalle ja ilmaa keuhkoihin. Jos joskus on sattumoisin päätynyt tyveneen, on se ollut vain hetki ennen seuraavaa kuohua. Olen ymmärtänyt, että tuo kaikki on ollut "vain" mun elämää.
Vierailija kirjoitti:
Tämä tässä on että helppohan muiden sanoa että itse voi vaikuttaa miten tekee. Mutta jos voisin vaikuttaa niin kai minä vaikuttaisin ja muuttaisin tapojani jotenki enkä aiheuttaisi näitä vastoinkäymisiä tahalleni? Jos olisi niin helppoa. Tuhansia kertoja olen yrittänyt saada aikaan hyvän päivän onnistumatta. On hankala selittää ihmiselle jolla menee ns. hyvin että millaista on kun joka asia vastustaa.
Koiran pissaan astuminen aamulla oli yksi esimerkki ja kirjoitin ettei samoja asioita tapahdu jokapäivä. Samoin kahvipussi esimerkki. Tai koiran karkaaminen. EI niin käy jokapäivä. Ei edes joka viikko tai kuukausi tai vuosi välttämättä. Ne oli esimerkkejä mitä joskus käynyt. Jos kirjoittaisin kaikki asiat mitä käynyt jokapäivältä niin tänne tulisi monta sivua enkä jaksaisi edes kirjottaa. Ap
Oletko väsynyt tai uupunut mielestäsi? Ehkä arjen harmeista pääsee helpommin eroon, kun on vähän levänneempi. Elämääsi on mahtunut paljon ja ilmeisesti liikaa. Uupumukseen saa sairaslomaa.
Vien koiran hoitoon koska? Se on kerran karannut ovesta? Koska olen kerran astunut pissaan lattialla? Koska auto roiskutti rapaa meidän päälle? Pitäisikö laittaa kahvinkeitinkin kaappiin kun suodatinpussi rypistyi? Tai mikro myyntiin kun lämmitti ruuan kerran liian kuumaksi? Varmaan lenkkeilykin kannattas lopettaa kun kengät hajosi yhden kerran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sulla on kuitenkin ystävällinen naapuri joka tuo kalaa, koira, parisuhteita ollut ja ilmeisesti nytkin joku perheviritys kun puhut teistä. Elämä ei ole koetellut sua siten, että olisit täysin näkymätön, syrjitty ja totaaliyksinäinen.
Ei elämän kuulu olla kilpailua siitä, miten kurjaa kenelläkin on.
Aloittajan olisi silti hyvä tiedostaa että hänellä on aika hyvin asiat eikä kaikki ole ihan huonosti. Se että kolauttaa jalkansa tai kalanesteet vuotaa ei ole mitään isoja vastoinkäymisiä vaan normaalia elämää mitä tapahtuu kaikille. Jos koko elämä on kuitenskin ihan hirveää koheltamista, neuropsykiatriantutkimukset voisi olla paikallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teeppäs vastaava luettelo vaikka parilta seuraavalta päivältä,mikä kaikki sun elämässä on hyvin! Kiitollisuuden aiheita, kiitos. Jatketaan sitten jutustelua.
Mene hoitoon. Sitä ennen on hyvä googlata toksinen positiivisuus. Hyvä ajatusleikki on myös miettiä, sanoisitko saman ihmiselle, joka on juuri hukkumassa tai jäämässä rekan alle? Oksettaa kaltaisesi lapselliset ihmiset typerine neuvoineen.
Herrajumala sentään, ap ei ole hukkumassa eikä jäämässä rekan alle, vaan astunut vaan koiran pissaan.
Pitkälti asenteesta kiinni. Muuta asennettasi positiivisempaan suuntaan niin pienet vastoinkäymiset voi sivuttaa olankohautuksella.
Mene lääkäriin! Ei ole normaalia.