Kannattaako köyhän työttömän elää ennemmin syrjäseudulla vai kaupungissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos jäisin työttömäksi eikä uutta työtä olisi näköpiirissä, käyttäisin säästöistäni jonkun 50 tonnia ja ostaisin talon maalta, omalta tontilta. Siellä olisi huomattavasti helpompaa elellä työttömänä kuin kaupungissa. 

Jos ostat talon maalta 50 tonnilla omalla tontilla, saat ainakin varautua, ettei valokuitua saa ja av-palstaa saisit käyttää heikon 4G-yhteyden kautta. Kuihtuviin taajamiin ei perikunnat ole kauheasti rakentaneet ja ne jotka ovat maksaneet valokuidun rakentamisesta, asuvat siinä todennäköisemmin itse kuin myyvät 50 tonnilla. Jos on ollut muutto ajatuksissa ja talon myynti joka tapauksessa tappiolla, en usko monenkaan siinä investoineen valokuituun. 

No mulla on giganen kuitu. Keskellä korpea. Maksoi about tonnin ja senkin maksoi työnantaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos jäisin työttömäksi eikä uutta työtä olisi näköpiirissä, käyttäisin säästöistäni jonkun 50 tonnia ja ostaisin talon maalta, omalta tontilta. Siellä olisi huomattavasti helpompaa elellä työttömänä kuin kaupungissa. 

Jos ostat talon maalta 50 tonnilla omalla tontilla, saat ainakin varautua, ettei valokuitua saa ja av-palstaa saisit käyttää heikon 4G-yhteyden kautta. Kuihtuviin taajamiin ei perikunnat ole kauheasti rakentaneet ja ne jotka ovat maksaneet valokuidun rakentamisesta, asuvat siinä todennäköisemmin itse kuin myyvät 50 tonnilla. Jos on ollut muutto ajatuksissa ja talon myynti joka tapauksessa tappiolla, en usko monenkaan siinä investoineen valokuituun. 

Kirjoittelen tälläkin hetkellä 50 tonnin mummonmökistä käsin. Valokuitua ei ole eikä tule. Oot vissiin joku valokuitumyyjä? 😂

Pikkukaupungissa tai taajamassa tietysti. Paikassa jossa on halpa asua, mutta kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. Syrjäseudulla on paljon ylimääräisiä kuluja esimerkiksi lämmityksen ja autoilun suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Minusta työttömän - etenkin jos hänellä ei ole oikein realistisia työllistymismahdollisuuksia - kannattaisi asustella lähinnä Suomen Rust Beltillä, eli hiipuvissa teollisuuskaupungeissa.

Niissä asuntojen vuokrat ovat suunnilleen samaa luokkaa kuin syrjäseudullakin, mutta ne sentään sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien varrella ja niissä on riittävästi palveluita (etenkin työttömälle). Pienehköissäkin kaupungeissa on Lidlit, Prisma, kirpputoreja, kierrätyskeskuksia, työllisyyspalvelut ja Kelan toimisto asiointia varten. Ja kaupunkien koosta johtuen omalla polkupyörälläkin pärjää aika hyvin. 

Tarkastelisin esimerkiksi seuraavia paikkakuntia (satunnainen järjestys): Kemi, Varkaus, Imatra, Pieksämäki, Savonlinna, Kouvola (osin), Pori (osin), Forssa, Harjavalta, Heinola.

Täysin samaa mieltä. Hiipuvissa teollisuuskaupungeissa on vielä vaurauden jämät, hyvät palvelut, kaunista ympäristöä, puistoa, arvorakennuksia. Kaikki kävelymatkan päässä ja asunnot hyvin halpoja, vuokrat erittäin kohtuullisia. Yleensä veden äärellä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Halvinta on asua pienellä paikkakunnalla, josta hyvät julkiset yhteydet isoon kaupunkiin.

Maalla asumisesta annetaan aika ruusuinen ja edullinen kuva. Jos ei ole puita omasta takaa ja osaamista tehdä niitä haloiksi, niin ei halvaksi tule. Samoin itse viljely on ennemminkin harrastusta kuin suurta säästöä ruokakuluissa. Siemenet maksaa, lannoitus maksaa, kasteltava on, että satoa tulee. Kuivana kesänä vesi maksaa, jos ei ole omaa kaivoa eikä sadevettä kerry. Perunoille ym. juureksille pitää olla kellari. Ei tuo peruna, sipuli ja juurekset kaupassakaan kovin kalliita ole. 

Totta. Ja jos oikein syrjässä maalla asuu niin tarvitsee toimivan auton. Bussit eivät kulje ja sitten on kaikki yksityistiemaksut yms. Ei se tule halvaksi.

Tiedätkö missä päin Suomea on eniten autoja per capita? Pk-seudulla. Tä

Höpsistä. Autotiheys on Suomen pienintä Helsingissä. Kantakaupungissa kaikkein pienin. Pohjanmaan maaseudulla suurin. Tietysti. Pääkaupunkiseudulla päivittäinen elämä onnistuu hyvin ilman autoa. 

Olen pitkäaikaistyötön ja asun maaseudulla, tulot ovat työmarkkinatukea 640€ netto marjanpoiminta 2500€ vuosi remontti hommat naapureille 4000€ vuosi ruokaa järvestä metsästä puutarhapalstalta. Menot ovat noin 900kk. 

Maaseudulla asuvat ovat SUOMALAISIA onneksi, siksi viihdyn niin hyvin täällä. 👍

weraaerg

Ei kukaan kuitenkaan muuta paikasta A paikkaan B tai toisinpäin. Vakiintuneet käytännöt, ei ihminen jaksa.

Syrjäseudulla on edullisempaa, mutta kasvukeskuksissa eletään leveämmin ja jaetaan auliimmin tukia. Vastaus on siis kasvukeskuksissa, siellä saat tekemättä mitään elintason, jota on vaikea saavuttaa syrjäseudulla edes työn teolla.

Vierailija kirjoitti:

Mistä saa asumiskuntoisen kaksion 350€ / kk ja vielä palvelut samassa kylässä? Linkkejä tähän kiitos!

Tuota minäkin ihmettelen koska kaksion hoitovastike on vähintään tuon verran ja sitten pitäisi saada hieman voittoakin.

Kannattaa varmaan elää pienessä kaupungissa, jossa on halvat vuokrat.

asun välimuodossa eli maaseudun kaupungissa,palvelut lähellä,luontoa on paljon.vuokra on halvempi kuin tampere tai helsinki. eli on mahdollisuus töihin ,mutta jos ei töitä,halpa vuokra ja luonto tekee asumisesta siedettävän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, kumpi tulee pelkissä numeroissa tarkasteltuna edullisemmaksi, koska onhan tuossa noita muuttuvia tekijöitä, mutta kyllä pienituloinen saa nimenomaan hinta-laatusuhdetta tarkastellen paremman elämän jossain pikkukaupungin laidalla tai maalla. Esimerkiksi tonnin kuukausibudjetilla saa Helsingissä jonkun pienen kerrostalokopin betonilähiöstä, maalta omakotitalon. Maalla riittää ilmaisia vapaa-ajan aktiviteetteja, kaupungissa melkeinpä kaikki maksaa. 

Aktiviteetteja maalla: käteeveto, face, sohvalla makaaminen, bissen juominen

Aktiviteetteja kaupungissa: kalsarikännit, sidukan juominen, face, käteenveto. Joskus satunnaisesti joku pano?

Tältä pohjalta kaupunki voittaa mennen tullen. Naisena vielä isommalla marginaalilla.

Maalla voi kasvattaa ja kerätä puhdasta ruokaa.

Kaupungissa ei voi. Panot ja kännäys evvk.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä saa asumiskuntoisen kaksion 350€ / kk ja vielä palvelut samassa kylässä? Linkkejä tähän kiitos!

Tuota minäkin ihmettelen koska kaksion hoitovastike on vähintään tuon verran ja sitten pitäisi saada hieman voittoakin.

450e voi löytää jo, usein hiemän enemmän. 

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut vuosien varrella työtön sekä Helsingissä että maalla.  Maalla oli aivan huomattavasti helpompaa pärjätä pienellä budjetilla. Kaupungissa on käytännössä hyvin vaikea säästää asumiskustannuksissa, koska mahdollisuutta minkäänlaiseen omavaraisuuteen tai itse tekemiseen ei ole. Toki on myös oltava itsenäisempi ja kylmäpäisempi luonne, mitä moni kaupunkiasuja ei enää nykyään ole. 

samma häär. Olen asunut vuokralla kaupungissa ja erinäisten tapahtumien vuoksi päädyin sitten tänne maalle. Täältä ostin omakotitialon tai paremminkin rintamamiestalon. Sähkö/puulämmitys. Kuussa palaa noin 100-150 edestä sähköä keskitalvella riippuen kylmyydestä.Esim. tämä talvi mentiin alle satasen maksuilla. Kesällä sitten lämpoiseen veteen menee noin puoliska, koska siirtokin maksaa ja perusmaksut. Puut olen ainakin tähän asti saanu tomasta pienestä metsästäni ja naapureilta, joilta saa käydä poimimassa "metsänhoidollisesti". Ihen kokonaan en pysty puilla lämmittämään, koska takka ja hella ei pidä lämpöä aamuun asti. Mutta tuskin pakkasellekaan tuvassa menisi. Mukavuus syistä näin. Puita en pidä ongelmana ainakaan vielä. Tartteehan ihminen liikuntaa ja puusavotta metsässä on sekä mukavaa että ah, niin rentouttavaa. Mutta niistä pitää tykätä. Ei se kaikille sovi. Itse koen rasitteeksi paremmin kin 7-5 työskentelyn päivittäin. Silksi työttömyys on mukavaa. Täällä ei työpaikat kiusaa. Kas, kun niitä ei ole. Muita asumiskuluja ei juuri ole. 200e kuussa riittää kaikkeen ja lämpöisenä aikana jääkin vielä reilusit säästöön. Työmarkkinatuki riittää mainiosti. 640e käteen per kk. Ja on tosiaan tuo eikä 595 joista joku täällä kirjoittaa. Auto vie eniten jos reistaa. Se on oltava. Lähin kauppa 11 km. päässä. Lähes kauken pystyn korjaamaan itsekin mutta on sellaista mihin vaaditaan kalliit koneet yms. Kuten renkaan asennukset esim. Saisin kotikonstein päälle vanteelle mutta en tasapainoon. Renkaat löytyy aina ko. korjaamon rengaskasasta. Ihmiset hylkää hyviä renkaista. Varsinkin talvipintaisena "nastat pois"- merkkisinä kestävät todella pitkälle meikäläisen ajossa. Autona on huutokaupasta aikoinaan ostettu corolla vm. 1996 eli ei sisällä mitään turhia särkyviä juttuja. Mutta renkaat alkaa oleen katoavaa kansanperinnettä. Ei ole niin yleinen koko. Kasvimaat voisin pitää ja alkuun pidinkin mutta perunat ja porkkanat on halpoja kaupassakin eli ei järkee. Ruoka vie eniten valitettavasti. Mutta hyvin toimeen tulen silti ja tilillekin jää  joka kuukausi ns. "sadepäivän" varaa. Täällä ei valitettavasti ole noita ruokajonoja eli jakeluita. Käyttäisin ehdottomasti, jos sellaiseen olisi mahdollisuus. Säästäisinhän tuolla tuhansia vuodessa. Se huono puoli täällä maalla asumisessa on ettei kaikkia palveluita ole käytettävissä.

Tuossahan noita oli. Peruarjen juttuja. kannettavan akku tyhjenee eli poistun... Teranssilla istun ja järvelle katson ja juon kahvia auringon nustessa - vaikka onhan tuo jo aika korkeella jo tähän aikaan mutta ennen 7.00 ei voinut keskustella tänne.

"Jos ostat talon maalta 50 tonnilla omalla tontilla, saat ainakin varautua, ettei valokuitua saa ja av-palstaa saisit käyttää heikon 4G-yhteyden kautta. Kuihtuviin taajamiin ei perikunnat ole kauheasti rakentaneet ja ne jotka ovat maksaneet valokuidun rakentamisesta, asuvat siinä todennäköisemmin itse kuin myyvät 50 tonnilla. Jos on ollut muutto ajatuksissa ja talon myynti joka tapauksessa tappiolla, en usko monenkaan siinä investoineen valokuituun. "

Minä myös kirjoittelen tätä erinomailsella 5G nettilaadulla ilman mitään lisäantenneja ja reilusti alle 50 tonnin "mökistä". Valokuitu menee n. 2 metrin päästä tontista mutta en sitä kalleuden vuoksi ottanut. Mutta ihan syrjässä asun. Kauppaan esim. 11 km. suuntaansa. Asuinluku kylällä muutama tuhat.

Ehdottomasti kaupungissa. Kaupunki on köyhälle paratiisi, voi kiertää kuusi ruokakauppaa päivässä kilometrin säteellä punalappuja etsien, on leipäjonoja, kirjastoja, jne. Ei maalla ole oikein mitään köyhälle, ei ole julkista liikennettä ja Kelan maksimivuokra tippuu maalla, ei siinä työtön juuri säästä. Jos maalla on 200e halvempi vuokra, niin tuet tippuvat sitten saman verran.

Kerrostalossa asuminen on edullisin asumismuoto. Katsoo vaikka sähkölaskua. Ehdottomasti se, jos on ns köyhä. Ja jos se kerrostalo on julkisten kulkuyhteyksien varrella tai jopa lähellä palveluita, niin tarviiko tätä edes miettiä. Köyhän ei kuuluisi joutua maksamaan autostakin vielä. 

Kaupungissa on myös edes jotain ilmaisia tai halpoja ajanvietteitä, tapahtumia, harrastuksia, muita ihmisiä.

Jonkun pienen kaupungin/kunnan keskustassa lähellä palveluita. Siis sen kokoinen kunta että on vielä elinvoimainen ja isompi kaupunki saavutettavissa julkisilla ainakin jollain tapaa. Ehkä joku 5000 asukasta minimissään. Sellaisissa asunnot on halpoja, palvelut kaikki kävelymatkan päässä, ei tarvitse autoa ja jotain harrastus- ja kulttuuritoimintaakin yleensä on.