Anoppi valehteli, että kälyni ei halua lapsia

Vierailija kirjoitti:

Kyllä näkyy menevän tunteisiin! Miettikääpä asiaa aloittajan kantilta.Ihan oikeutetusti minusta ap kokee tulleensa huijatuksi / ulossuljetuksi tai mitä ikinä.

Itsellä oli vastaava tilanne ystävän kanssa ja olisin todellakin toivonut hänen kertovan totuuden. Väitti että ei halua koskaan lapsia, ja luulin että meillä on paljon yhteistä, kun itsekään en halua. Nyt kun 15 vuoden jälkeen kuulin, että olivat 10 vuotta käyneet lapsettomuushoitoja tuloksetta, niin todellakin järkytyin. Olen loukkaantunut, että minuun ei ystävänä luotettu, mutta enemmänkin häpeissäni monista monista puheista ja sanoista mitä olen velana sanonut. Niiden on täytynyt tehdä kipeää.

Jos ystäväni vain olisi ollut rehellinen, niin en tietenkään olisi hänen seurassaan moisia puhunut. Kyllä minäkin koen että minulle on valehdeltu kaikki nämä vuodet ja olisin toiminut toisin, jos olisin tiennyt totuuden.

On ehkä vähän eri asia, jos olitte, tai ajattelit teidän olleen, läheisiä ystäviä. Ja olit myös luullut, ja ystäväsi on myös tätä kompannut, että nimenomaan tuo vapaaehtoinen lapsettomuus olisi ollut teille yhdistävä asia.

Ap ei tuonut ilmi, että olisivat olleet kälynsä kanssa mitenkään läheisiä, joten oletan, etteivät olleet. Siksikin on ehkä vähän eri tilanne.  

Jos ap ei tässä tilanteessa kykene empatiaan ja ymmärrykseen, tuskin hän olisi kyennyt siihen vaikka olisi lapsettomuudesta tiennyt. Toki hän olisi voinut larppata huomaavaista ja hyvää ihmistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä pitää hehkuttaa ja juhlia lasten saantia? Jotkut meistä saa tosi helposti lapsia. Ei siinä sen kummempaa ole. T. Valis 

Kai se nyt on ihan sama sitten vaikkapa syntymäpäivien kohdalla. Viiskymppiset on niiiin nähtyjä, kyllähän jotkut meistä elää 100 vuotiaiksi. Ja käytännössä kaikki pääsee peruskoulun läpi. Tai ripille. Tai ylioppilaaksi. Tai ammattiin. Miksipä sitä mitään pitäisi hehkuttaa ja juhlia.

Lapsen saamista juhitaan isommin tavallisesti syntymän jälkeen. Raskausaika on vielä sen verran herkkää ajanjaksoa, varsinkin alkuvaiheessa, että moni on vähän varovainenkin vielä, ennen kuin kaikki on mennyt hyvin ja muksu maailmassa. Toki raskaudesta onnitellaan ja ollaan iloisia, jutellaan, suunnitellaan jne. 

Olen samaa mieltä muuten, että juhlia kannattaa yhtä jos toista, ja lisäksi vaikka kissan ristiäisiäkn, jos suinkin huvittaa. Iloita kannattaa kun on vähänkään aihetta, kyllä niitä surujakin sitten tulee ihan pyytämättäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ymmärsin että ap nimenomaan olisi halunnut säästää kälyään ja olla hienotunteisesti puhumatta vauva-asioita hänen läsnäollessaan. En saanut kuvaa, että olisi utelias ulla.

öö, miksi sitten ap on nyt itse loukkaantunut ja tuohtunut, jos vain tätä lapsetonta pariskuntaa niin ajatteli, ja olisi halunnut olla vain huomaavaisempi... niinpä.

Ei ap:llä itsellään ole mitään syytä olla nyreissään.

Luepa aloitus uudelleen. 10 vuotta valehdeltu päin naamaa, kyllä on syytä olla nyreissään.

Ap:lle ei ole kerrottu toisten henk.koht. asiaa, jota ap:llä ei ole ollut mikään oikeus tietääkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kutsun valehteluksi sitä jos päätetään kertoa jotain muuta kuin mikä on totta. En itse harrasta tämmöistä ja omassa perheessäni asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä.

Avaukseni pointti oli siinä, että kun moni tahattomasti lapseton kertoo kärsivänsä toisten vauvahehkutuksista ja jatkuvista lapsijutuista, niin neuvoisin kertomaan asiasta läheisille. Olisin osannut olla paljon tahdikkaampi ja säästää kälyäni paljolta vuosien aikana, jos olisin tiennyt.

Ap

Onhan se valehtelua mutta se että teet siitä näin suuren shown kertoo meille miksi sinulle valehdeltiin. He eivät koe sinua niin läheiseksi kuin oma perheesi, kuten heitä paljastavasti nimität, sinut kokee. 

No, johan nyt. Tottakai ap kutsuu "paljastavasti" lapsuuden perhettään omaksi perheekseen erotukseksi miehensä lapsuuden perheestä.

Onpa hyvä, että hänellä (ja miehellään) on läheinen suhde edes ap:n perheeseen, kun miehen perhe ei jaksa iloita ap:n ja hänen miehensä vauvauutisista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ymmärsin että ap nimenomaan olisi halunnut säästää kälyään ja olla hienotunteisesti puhumatta vauva-asioita hänen läsnäollessaan. En saanut kuvaa, että olisi utelias ulla.

Joka tapauksessa aloituksesta saa kuvan, että kyseessä on "räpätäti".

Minä olen aina tullut huonosti toimeen tuon tyyppisten naisten kanssa ja olen mahdollisuuksieni mukaan heidän seuraansa vältellyt. Esim. töissä tauot eri aikaan. 

T: Kahden äiti

Sama homma. En viihdy naisten seurassa, joiden puheenaiheet liittyy lähinnä lapsiin ( kertovat lastensa tekemisistä, ihastelevat vauvoja jne).

Mieheni sisar on tuota tyyppiä ja pidän häneen tietoisesti vähän välimatkaa, ei ole ihminen, jonka seurassa viihtyisin.

Ja huom, tämä ei suoraan liity siihen, onko naisella lapsia vai ei, on ihan oma naistyyppinsä.

Vierailija kirjoitti:

Vähän sama tilanne omassa suvussa. Miehen sisko ei pysty saamaan lapsia, anoppi kerran lipsautti asian. Käly itse antaa ymmärtää että eivät miehensä kanssa halua lapsia.

Eipä siis ihme että meidän välit meni kun ilmoitettiin toisen lapsen  tulosta.

Itse tahattomasti lapsettomana voin kertoa, että ei se välien meneminen välttämättä liity siihen, saako joku lapsia vai ei, vaan enemmän siitä, millaiseksi lapsen saaminen sen ihmisten tekee.

Voin sanoa, että mun elämästä on jäänyt sivuun ne naiset , joiden identiteelle lapset on tosi tärkeitä. Voi olla, että kuuluisin itsekin heihin, jos olisin saanut lapsia. Mutta kun en, koko elämä on pitänyt rakentaa lapsettoman ihmisen vinkkelistä ja siihen elämään nyt vain haluaa enemmän itsensä kaltaisia ihmisiä, joille samat asiat on tärkeitä 

Olisiko tieto lapsettomuudesta jäänyt vain ap:n tietoon? Ehkä käly ja anoppi tietävät ap:n olevan huono pitämään salaisuuksia ja pian koko kylä tietäisi asiasta. Valitettavasti monet toisten asioita utelevat ovat myös aikamoisia juorukelloja. 

AP:n käly ei valehdellut. Se, että olivat puolisonsa kanssa päättäneet olla hankkimatta lapsia, voi nimittäin tarkoittaa, että olivat päättäneet jättää adoptoimatta. Mahdollisesti siis täysin totta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ymmärsin että ap nimenomaan olisi halunnut säästää kälyään ja olla hienotunteisesti puhumatta vauva-asioita hänen läsnäollessaan. En saanut kuvaa, että olisi utelias ulla.

öö, miksi sitten ap on nyt itse loukkaantunut ja tuohtunut, jos vain tätä lapsetonta pariskuntaa niin ajatteli, ja olisi halunnut olla vain huomaavaisempi... niinpä.

Ei ap:llä itsellään ole mitään syytä olla nyreissään.

Ymmärrän täysin ap:n tunteet. Kyllä olisi ap:n tilanteessa nolo ja syyllinen olo ja katuisin syvästi vastaavaa asiaa, jos kokisin, että olen tietämättäni loukannut jotakuta.

Nuorena ihminen ei osaa edes ajatella, että pitäisi joka tilanteessa kaikki erilaiset vaihtoehdot ottaa huomioon. En ainakaan itse olisi osannut.

Olisin saattanut minäkin kokemattomuuttani hieroa suolaa jonkun tuntemattomiin haavoihin. Luultavasti olenkin niin tehnyt. Kuten moni muukin. En vain tiedä sitä. Kuten ei moni muukaan.

Pahin virhe on kuitenkin avautua vauva-palstalla.

Vierailija kirjoitti:

Nämä on kipeitä asioita. Ap ajattelee nyt vain itseään. Olen tahattomasti lapseton ja edesmennyt anoppi jankutti kahvipöydässä lastenlasten tekemisistä kyllästymiseen asti. Puolisoni kanssa emme olleet niin kiinnostavia, koska emme olleet tuottaneet jälkeläisiä.

Pahoittelen anoppisi junttiutta. Ap:n tilanteessa oli päinvastoin.

Ap:n ja appiksien pojan jälkeläisen tuottaminen ei ollutkaan hyvä juttu. Lapseton poika vaimoineen ja heidän salainen lapsettomuutensa meni nyt ohi tärkeysjärjestyksessä, vaikka sukuun oli syntymässä uusi ihminen.

Itselleni lapsettomuus on ollut niin kipeä asia etten siitä ole oikeastaan kenellekään kertonut. En kestä puhua asiasta itkemättä, enkä kaipaa sääliä. Työpaikalla on ollut paljon vauva uutisia ja kun niistä asioista on kahvitauolla puhuttu niin poistun vain nopeasti paikalta. Onnittelen toki ja osaan käyttäytyä. Oma suru on vain liian suuri enkä pysty vauva keskusteluihin osallistumaan. En tule koskaan saamaan lasta. Enkä usko että tämä suru koskaan poistuu. 16 vuotta yritettiin. Nyt on ikä tullut vastaan

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ymmärsin että ap nimenomaan olisi halunnut säästää kälyään ja olla hienotunteisesti puhumatta vauva-asioita hänen läsnäollessaan. En saanut kuvaa, että olisi utelias ulla.

öö, miksi sitten ap on nyt itse loukkaantunut ja tuohtunut, jos vain tätä lapsetonta pariskuntaa niin ajatteli, ja olisi halunnut olla vain huomaavaisempi... niinpä.

Ei ap:llä itsellään ole mitään syytä olla nyreissään.

Ymmärrän täysin ap:n tunteet. Kyllä olisi ap:n tilanteessa nolo ja syyllinen olo ja katuisin syvästi vastaavaa asiaa, jos kokisin, että olen tietämättäni loukannut jotakuta.

Nuorena ihminen ei osaa edes ajatella, että pitäisi joka tilanteessa kaikki erilaiset vaihtoehdot ottaa huomioon. En ainakaan itse olisi osannut.

Olisin saattanut minäkin kokemattomu

Niin, että olisi pitänyt kertoa siksi, ettei ap:lle olisi tullut nolo olo? Viis sen lapsettoman parisunnan toiveesta ja mikä heille on ollut parempi ja helpompi. 

Jos ap on käyttäytynyt ihan normaalin ystävällisesti ylipäätään, niin ei ole mitään syytä edes noloilla. Tuo lapseton pariskunta tietää, ettei ap tai moni muukaan ole tiennyt heidän ongelmastaan, eivätkä he ole odottaneet mitään ylimääräistä huomaavaisuutta asian johdosta. Se on ollut heidän halunsa ja valintansa mieluummin niin, kuin että kaikki olisivat tienneet. Minusta tällaista omaa valintaa tulisi ymmärtää kunnioittaa, varsinkin kun on noin henkilökohtaisesta ja vaikeasta asiasta kyse kuin tahaton lapsettomuus. 

Ei siis ole mitään syytä syyllisyyteen tai katumiseen omista lapsipuheistaan, jos nyt muuten on ihan normaaleja käytöstapoja noudattanut. Ap ei ole asian keskiössä, enkä ymmärrä, miksi hän nyt sinne välttämättä itseään perusteetta nostaa.

Vierailija kirjoitti:

Kutsun valehteluksi sitä jos päätetään kertoa jotain muuta kuin mikä on totta. En itse harrasta tämmöistä ja omassa perheessäni asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä.

Avaukseni pointti oli siinä, että kun moni tahattomasti lapseton kertoo kärsivänsä toisten vauvahehkutuksista ja jatkuvista lapsijutuista, niin neuvoisin kertomaan asiasta läheisille. Olisin osannut olla paljon tahdikkaampi ja säästää kälyäni paljolta vuosien aikana, jos olisin tiennyt.

Ap

Ymmärrä nyt, että se vauvahehkuttaminen ja raskausuutisen suureellisesti kertominen on jokatapauksessa typerää  ja huomiohakuista. Vaikutat kovin raskaalta ja itsekeskeiseltä ihmiseltä. 

Asioista voi puhua ihan neutraalistikin hehkuttamatta ja tekemättä asiasta numeroa. 

Oi aikoja,  oi tapoja! 

Meidän suvussa on iän kaiken ollut tapana ilmoittaa kihlautumiset ja vauvauutiset joulupöydässä, äitien-, tai isänpäivänä. Toki pääsiäisenä tai juhannuksenakin, jos ajankohtaista. Kuitenkin silloin kun kaikki ovat koolla. Uutinen on otettu ilolla vastaan ja se on suuri puheenaihe ja sen merkitystä ja siihen liittyvää innostunutta suunnittelua on heti ilmassa. Olen pahoillani aloittajan ja etenkin hänen miehensä puolesta, ettei hän päässyt tätä kokemaan miehen kotona.

Vierailija kirjoitti:

Muutama joulu sitten miehen puolelta oli pariskunta, joka päätti juuri ennen jouluateriaa tuoda kaikille ilmi, että siellä odotetaan esikoista. Voitte arvata, että koko ilta puhuttiin vain HEISTÄ ja HEIDÄN tulevasta lapsestaan. Huoh.

Tämä!! Tällaiset uutiset eivät kuulu juhlapöytään. Kertomisen voi säästää muuhunkin tilanteeseen eikä siitä tarvitse tehdä numeroa.

AP vaikuttaa juuri samanlaiselta ihmiseltä, eli haluaa olla vauvauutisensa kanssa huomion keskipisteenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ekalla sivulla sanottiin että aloittajan kannattais miettiä tämän kälyn kannalta asioita, mutta itellä tuli mieleen, että eikö aloittajan kannalta oo mietitty asiaa ollenkaan? Koska siis olishan se omalle kohdalle ajateltuna ainakin tosi hirveää, jos vuosia joutuis toimiin ja kohteleen toista valheen pohjalta. 

Mitä toimintaa sinulta edellyttää se, että jossain perheessä ei ole lapsia? 

Ihminen voi toimia monessa tilanteessa ja monella eri tavalla. Paha sanoa mitään spesifiä, mutta on aivan varmasti erilaisia toimintoja/toimimistapoja, jotka ihminen saattais valita tehdä toisin, jos ei olis tullu huijatuksi ja näinollen manipuloiduksi käyttäytyyn tietyllä tapaa.

Eihän sitä nyt normaalisti muutenkaan tiedä kaikkien tuttavien ja sukulaisten omia asioitaan. Omituista jos katsoo, että kaikki pitäisi tietää. Se ei ole manipulointia, ettei kaikkea kerro, vaan ihan normaalia. Ihan läheisimmille yleensä kerotaan enemmän ja niitä vaikeitakin asioita ja isojakin ongemia. Sekin on tietenkin omassa päätösvallassa.

On rajatonta ajatella, että itsellä olisi jokin oikeutus toisten omiin elämiin ja valintoihin tuolla tavalla. 

Vierailija kirjoitti:

Muutama joulu sitten miehen puolelta oli pariskunta, joka päätti juuri ennen jouluateriaa tuoda kaikille ilmi, että siellä odotetaan esikoista. Voitte arvata, että koko ilta puhuttiin vain HEISTÄ ja HEIDÄN tulevasta lapsestaan. Huoh.

No mutta tämähän on aivan luonnollista, esikoinen on iso mullistus elämässä, sukuun tulee uusi ihminen ja se kaikki on uutta ja ihmeellistä kaikille. Olitko itse jotenkin kateellinen, kun joku muu sai huomiota? 

Sinun työasioistasi, harrastuksistasi vai uusista vaatteistako siinä tilanteessa olisi mieluummin pitänyt puhua? Jestas sentään!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä pitää hehkuttaa ja juhlia lasten saantia? Jotkut meistä saa tosi helposti lapsia. Ei siinä sen kummempaa ole. T. Valis 

Kai se nyt on ihan sama sitten vaikkapa syntymäpäivien kohdalla. Viiskymppiset on niiiin nähtyjä, kyllähän jotkut meistä elää 100 vuotiaiksi. Ja käytännössä kaikki pääsee peruskoulun läpi. Tai ripille. Tai ylioppilaaksi. Tai ammattiin. Miksipä sitä mitään pitäisi hehkuttaa ja juhlia.

Ei oo kummonenkaan onnistuminen hieroa genitaaleja vastakkain niin että sukusolut yhtyvät toisiinsa. Hyvin hyvin vähä-älyisetkin ihmiset onnistuvat siinä, jotkut jopa kännissä.

No eihän tuo vielä riitä kuin hätäisesti alkuun. Siitä on vielä vauva kaukana.

Mutta eipä sen eteen mitään tarvitse enää tehdä, tai ei edes voi. 9 kk odottelee rauhassa niin sieltä se tulee, halusi tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ymmärsin että ap nimenomaan olisi halunnut säästää kälyään ja olla hienotunteisesti puhumatta vauva-asioita hänen läsnäollessaan. En saanut kuvaa, että olisi utelias ulla.

öö, miksi sitten ap on nyt itse loukkaantunut ja tuohtunut, jos vain tätä lapsetonta pariskuntaa niin ajatteli, ja olisi halunnut olla vain huomaavaisempi... niinpä.

Ei ap:llä itsellään ole mitään syytä olla nyreissään.

Ymmärrän täysin ap:n tunteet. Kyllä olisi ap:n tilanteessa nolo ja syyllinen olo ja katuisin syvästi vastaavaa asiaa, jos kokisin, että olen tietämättäni loukannut jotakuta.

Nuorena ihminen ei osaa edes ajatella, että pitäisi joka tilanteessa kaikki erilaiset vaihtoehdot ottaa huomioon. En ainakaan itse olisi osan

Niin, että olisi pitänyt kertoa siksi, ettei ap:lle olisi tullut nolo olo? Viis sen lapsettoman parisunnan toiveesta ja mikä heille on ollut parempi ja helpompi. 

Jos ap on käyttäytynyt ihan normaalin ystävällisesti ylipäätään, niin ei ole mitään syytä edes noloilla. Tuo lapseton pariskunta tietää, ettei ap tai moni muukaan ole tiennyt heidän ongelmastaan, eivätkä he ole odottaneet mitään ylimääräistä huomaavaisuutta asian johdosta. Se on ollut heidän halunsa ja valintansa mieluummin niin, kuin että kaikki olisivat tienneet. Minusta tällaista omaa valintaa tulisi ymmärtää kunnioittaa, varsinkin kun on noin henkilökohtaisesta ja vaikeasta asiasta kyse kuin tahaton lapsettomuus. 

Ei siis ole mitään syytä syyllisyyteen tai katumiseen omista lapsipuheistaan, jos nyt muuten on ihan normaaleja käytöstapoja noudattanut. Ap ei ole asian keskiössä, enkä ymmärrä, miksi hän nyt sinne välttämättä itseään perusteetta nostaa.

Kirjoitin, että ymmärrän ap:n tunteet, koska olisin varmasti itse tuntenut samoin.

En kirjoittanut, että kenenkään tarvitsisi terveys- tai muista aroista asioistaan puhua muille, en puhu itsekään, enkä taatusti tietyille parille sukulaiselle, joiden mielestä kaikki suvun salaisuudet ovat yhteisiä puheenaiheita.

Tottahan toki ap on oman elämänsä keskiössä. Hän puhuu omasta näkökulmastaan. Kyllä hänellä on oikeus tuntemuksiinsa ja niiden purkamiseen edes nimettömänä keskustelupalstalla.

Ap on nyt antanut myös kovin monille tilaisuuden moittia tuntematonta ihmistä oikein sydämen kyllyydestä. On varmaan ollut terapeuttista, kun on yhden avauksen pohjalta saatu tehtyä syvälle luotaavia analyyseja ja oletuksia ap:sta ihmisenä.

Minusta hän vaikuttaa iloiselta ja rehelliseltä ihmiseltä, joka nyt saa kärsiä myönteisestä elämänasenteestaan aivan suotta. Ap:n perhe lapsineen on aivan yhtä tärkeä kuin tuo kahden hengen perhe, jossa ei ole lapsia.