Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Anoppi valehteli, että kälyni ei halua lapsia
15.04.2025 |
Näin olivat yhdessä päättäneet, kun käly oli kieltänyt kertomasta että ei saa hoidosta huolimatta lapsia. Joskus tätä epäilin ja varovasti kysyin anopilta, mutta vastaus oli että hänen toinen poikansa ja miniänsä olivat päättäneet olla hankkimatta lapsia.
En hitto soikoon tiedä miksi tästä piti heidän valehdella, eikö olisi voinut sanoa suoraan, niin olisin mielelläni ottanut heidät huomioon ja säästänyt oman onneni suitsutukselta. Enkä olisi aina vaan puhunut omista lapsistani jne. Kummiksi eivät suostuneet vaikka pyydettiin jo esikoiselle ja vielä kuopuksen kohdalla uudelleen.
No sitä saa mitä tilaa, jos ei voi olla rehellinen. Luotto meni molempiin. Ai mistäkö tiedän? Appiukko vahingossa päissään lipsautti nyt 10 vuoden jälkeen. Saamari kun harmittaa, ihmettelinkin kun anoppi ei yhtenä äitienpäivänä juuri reagoinut, kun kerroimme juhlapöydässä vauvauutiset. Omat vanhempani olivat onnensa kukkuloilla ja siskoni ja veljeni perhe yhtyi riemuun. Anoppilassa tilanne sivuutettiin nopeasti tyyliin " ompa kiva, onnea, kuka ottaa lisää kahvia, mitäpä (toiselle) miniälle töihin kuuluu? Olin kyllä tyrmistynyt!
Ei mulla muuta kuin viestinä tahattomasti lapsettomille, että jos haluatte välttyä toisten vauvahöpinöiltä ja raskauskuulumisilta yms. nin kannattaisi olla rehellinen ja kertoa asianosaisille, jotta osaisimme ottaa huomioon.
Meillä on töissä yksi lapseton joka on avoimesti kertonut, että hänen hoitonsa ja keskenmenonsa ovat rankkoja. Hän on iloinen ja onnellinen meidän muiden lapsista ja vauvauutisista, mutta joskus itsesäälissä nämä kirpaisevat niin kovasti, että hän ei osaa sillä hetkellä osoittaa sitä, vaan hän kääntyy itsesäälissä miettimään, että aina joku muu on raskaana, miksi ei koskaan ole hänen vuoro. Tämä sattuu sydämeen kaksinkertaiaesti, koska hän tuntee kateutta. Siksi olemme sopineet, että taukohuoneessa ei hehkuteta vauvajuttuja, vaan puhutaan muita asioita. Kaikki ymmärtää, häntä ei erikseen säälitellä, mutta otetaan huomioon ha silloin kun hänellä menee paremmin, jän saattaa itse kysellä jotain lapsistamne.
Kommentit (156)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama joulu sitten miehen puolelta oli pariskunta, joka päätti juuri ennen jouluateriaa tuoda kaikille ilmi, että siellä odotetaan esikoista. Voitte arvata, että koko ilta puhuttiin vain HEISTÄ ja HEIDÄN tulevasta lapsestaan. Huoh.
Tämä!! Tällaiset uutiset eivät kuulu juhlapöytään. Kertomisen voi säästää muuhunkin tilanteeseen eikä siitä tarvitse tehdä numeroa.
AP vaikuttaa juuri samanlaiselta ihmiseltä, eli haluaa olla vauvauutisensa kanssa huomion keskipisteenä.
Teidän joulupöydässä ei varmaan lueta jouluevankeliumia. Siinähän syntyy joku ärsyttävä penska.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän täysin ap:n tunteet. Kyllä olisi ap:n tilanteessa nolo ja syyllinen olo ja katuisin syvästi vastaavaa asiaa, jos kokisin, että olen tietämättäni loukannut jotakuta.
Nuorena ihminen ei osaa edes ajatella, että pitäisi joka tilanteessa
Niin, että olisi pitänyt kertoa siksi, ettei ap:lle olisi tullut nolo olo? Viis sen lapsettoman parisunnan toiveesta ja mikä heille on ollut parempi ja helpompi.
Jos ap on käyttäytynyt ihan normaalin ystävällisesti ylipäätään, niin ei ole mitään syytä edes noloilla. Tuo lapseton pariskunta tietää, ettei ap tai moni muukaan ole tiennyt heidän ongelmastaan, eivätkä he ole odottaneet mitään ylimääräistä huomaavaisuutta asian johdosta. Se on ollut heidän halunsa ja valintansa mieluummin niin, kuin että kaikki olisivat tienneet. Minusta tällaista omaa valintaa tulisi ymmärtää kunnioittaa, varsinkin kun on noin henkilökohtaisesta ja vaikeasta asiasta kyse kuin tahaton lapsettomuus.
Ei siis ole mitään syytä syyllisyyteen tai katumiseen omista lapsipuheistaan, jos nyt muuten on ihan normaaleja käytöstapoja noudattanut. Ap ei ole asian keskiössä, enkä ymmärrä, miksi hän nyt sinne välttämättä itseään perusteetta nostaa.
Kirjoitin, että ymmärrän ap:n tunteet, koska olisin varmasti itse tuntenut samoin.
En kirjoittanut, että kenenkään tarvitsisi terveys- tai muista aroista asioistaan puhua muille, en puhu itsekään, enkä taatusti tietyille parille sukulaiselle, joiden mielestä kaikki suvun salaisuudet ovat yhteisiä puheenaiheita.
Tottahan toki ap on oman elämänsä keskiössä. Hän puhuu omasta näkökulmastaan. Kyllä hänellä on oikeus tuntemuksiinsa ja niiden purkamiseen edes nimettömänä keskustelupalstalla.
Ap on nyt antanut myös kovin monille tilaisuuden moittia tuntematonta ihmistä oikein sydämen kyllyydestä. On varmaan ollut terapeuttista, kun on yhden avauksen pohjalta saatu tehtyä syvälle luotaavia analyyseja ja oletuksia ap:sta ihmisenä.
Minusta hän vaikuttaa iloiselta ja rehelliseltä ihmiseltä, joka nyt saa kärsiä myönteisestä elämänasenteestaan aivan suotta. Ap:n perhe lapsineen on aivan yhtä tärkeä kuin tuo kahden hengen perhe, jossa ei ole lapsia.
Ap ei ole keskiössä tässä kälyn ja miehensä heille todennäköisesti vaikeassa lapsettomuudessa, joka on tämän asian ydin.. Ap nostaa oman harmituksensa keskiöön, eikä näytä osaavan ajatella asiaa niinkään kälynsä ja miehensä kannalta. Häntä ei harmittaisi varmastikaan niin paljon itsekeskeisesti, jos näin tekisi, ja kääntäisi fokuksensa sinne tässä asiassa.
Samoin anoppiinsa ei olisi niin syvästi suivaantunut, jos ymmärtäisi hänenkin kannaltaan tilannetta, että anoppi vain piti sanansa, eikä luvatta levitellyt toisten arkaa henkiökohtaista asiaa.
Toki ap voi olla sitä mieltä itse, että olisi ollut parempi kertoa, mutta olisi tärkeää osata kunnioittaa toisia heidän omissa päätösissään, heidän omissa vaikeissa asioissaan. Ei ap:n asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin ap, niin eittämättä tulisi mieleen, että mitähän kaikkea muuta on valehdeltu vuosien varrella....
Tai jätetty kertomatta jotain oleellista. Tuon luontoiset ihmiset nimittäin salaavat ihan omalta perheeltäänkin yhtä ja toista.
TÄMÄ! Luottamus menisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin ap, niin eittämättä tulisi mieleen, että mitähän kaikkea muuta on valehdeltu vuosien varrella....
Tai jätetty kertomatta jotain oleellista. Tuon luontoiset ihmiset nimittäin salaavat ihan omalta perheeltäänkin yhtä ja toista.
TÄMÄ! Luottamus menisi.
Miksi sukulaisuussuhde velvoittaa jakamaan kaikki omaan elämään liittyvät asiat muillekin? Tässäkin on mielestäni ihan hyvä syy olla kertomatta lapsettomuuttaan kaikille, osa haluaa pitää tämän vain oman perheen tietona. Ymmärrän että moni ei kehtaisi sanoa vaikka että asia ei kuulu sulle vaan mielummin käytetään valkoista valhetta, oikeasti nämä asiat eivät kuulu kenellekään muulle.
Ja mitä tällainen luottamuksen menetys tarkoittaa käytännössä, miten vaikuttaa tulevaisuuteen? Onko anoppi nyt epäluotettava ihan kaikessa koska ei ole jakanut toisten asioita eteenpäin?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täysin ap:n tunteet. Kyllä olisi ap:n tilanteessa nolo ja syyllinen olo ja katuisin syvästi vastaavaa asiaa, jos kokisin, että olen tietämättäni loukannut jotakuta.
Nuorena ihminen ei osaa edes ajatella, että pitäisi joka tilanteessa
Niin, että olisi pitänyt kertoa siksi, ettei ap:lle olisi tullut nolo olo? Viis sen lapsettoman parisunnan toiveesta ja mikä heille on ollut parempi ja helpompi.
Jos ap on käyttäytynyt ihan normaalin ystävällisesti ylipäätään, niin ei ole mitään syytä edes noloilla. Tuo lapseton pariskunta tietää, ettei ap tai moni muukaan ole tiennyt heidän ongelmastaan, eivätkä he ole odottaneet mitään ylimääräistä huomaavaisuutta asian johdosta. Se on ollut heidän halunsa ja valintansa mieluummin niin, kuin että kaikki olisivat tienneet. Minusta tällaista omaa valintaa tulisi ymmärtää kunnioittaa, varsi
Ap ei ole keskiössä tässä kälyn ja miehensä heille todennäköisesti vaikeassa lapsettomuudessa, joka on tämän asian ydin.. Ap nostaa oman harmituksensa keskiöön, eikä näytä osaavan ajatella asiaa niinkään kälynsä ja miehensä kannalta. Häntä ei harmittaisi varmastikaan niin paljon itsekeskeisesti, jos näin tekisi, ja kääntäisi fokuksensa sinne tässä asiassa.
Samoin anoppiinsa ei olisi niin syvästi suivaantunut, jos ymmärtäisi hänenkin kannaltaan tilannetta, että anoppi vain piti sanansa, eikä luvatta levitellyt toisten arkaa henkiökohtaista asiaa.
Toki ap voi olla sitä mieltä itse, että olisi ollut parempi kertoa, mutta olisi tärkeää osata kunnioittaa toisia heidän omissa päätösissään, heidän omissa vaikeissa asioissaan. Ei ap:n asiassa."
Tarina on ap:n, koska hän sen meille kertoo ja keskiössä ovat hänen tunteensa, kun hän on vahingossa saanut kuulla miehen perheeseen liittyvän salaisuuden - joka muuten olisi kannattanut jättää kertomatta juoppolalli-apellekin.
Keskeistä tarinassa on myös ap:n oivallus, että hän ei kuulu anopin ja toisen miniän ystäväpiiriin vaan hänet on huolellisesti pidetty sen ulkopuolella. Miniänä hän kokee olevansa epätasa-arvoinen toisen miniän kanssa, joka nauttii anopin myötätuntoista luottamusta.
Kipeä salaisuus on oikeus pitää itsellään ja jakaa niiden kanssa, joihin luottaa. - Ap:n tarinan ydin on sen asian oivaltaminen, ettei hänellä ole ystäviä miehensä perheessä. Nyt hänen on vain sopeuduttava siihen ja elettävä sen kanssa. - Tsemppiä siinä ap:lle. Tiedän miltä tuntuu olla kakkosminiä, eikä siinä hierarkiassa auta hyvä käytös ja kauniit tavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärsin että ap nimenomaan olisi halunnut säästää kälyään ja olla hienotunteisesti puhumatta vauva-asioita hänen läsnäollessaan. En saanut kuvaa, että olisi utelias ulla.
öö, miksi sitten ap on nyt itse loukkaantunut ja tuohtunut, jos vain tätä lapsetonta pariskuntaa niin ajatteli, ja olisi halunnut olla vain huomaavaisempi... niinpä.
Ei ap:llä itsellään ole mitään syytä olla nyreissään.
Ymmärrän täysin ap:n tunteet. Kyllä olisi ap:n tilanteessa nolo ja syyllinen olo ja katuisin syvästi vastaavaa asiaa, jos kokisin, että olen tietämättäni loukannut jotakuta.
Nuorena ihminen ei osaa edes ajatella, että pitäisi joka tilanteessa
Kirjoitin, että ymmärrän ap:n tunteet, koska olisin varmasti itse tuntenut samoin.
En kirjoittanut, että kenenkään tarvitsisi terveys- tai muista aroista asioistaan puhua muille, en puhu itsekään, enkä taatusti tietyille parille sukulaiselle, joiden mielestä kaikki suvun salaisuudet ovat yhteisiä puheenaiheita.
Tottahan toki ap on oman elämänsä keskiössä. Hän puhuu omasta näkökulmastaan. Kyllä hänellä on oikeus tuntemuksiinsa ja niiden purkamiseen edes nimettömänä keskustelupalstalla.
Ap on nyt antanut myös kovin monille tilaisuuden moittia tuntematonta ihmistä oikein sydämen kyllyydestä. On varmaan ollut terapeuttista, kun on yhden avauksen pohjalta saatu tehtyä syvälle luotaavia analyyseja ja oletuksia ap:sta ihmisenä.
Minusta hän vaikuttaa iloiselta ja rehelliseltä ihmiseltä, joka nyt saa kärsiä myönteisestä elämänasenteestaan aivan suotta. Ap:n perhe lapsineen on aivan yhtä tärkeä kuin tuo kahden hengen perhe, jossa ei ole lapsia.
"En kirjoittanut, että kenenkään tarvitsisi terveys- tai muista aroista asioistaan puhua muille, en puhu itsekään..."
No miten sitten olisi pitänyt toimia toisin (kälyn ja anopin), jos sinusta on ok, ettei kerro omia arkoja asioitaan tai terveystietojaan? Mitä asiaa tässä siis nyt ymmärretään, miksi on mennyt luottamus, mistä ollaan niin loukkantuneita, miksi harmittaa niin paljon?
Eihän tuohon jää jäljelle oikeastaan muuta kuin se, että anoppi olisi voinut lapsiuutisesta kerrottaessa, vähän pidemmän kaavan mukaan ilmaista ilahtumistaan. No onpa iso asia. Ilmeisesti anoppi on kuitenkin suhtautunut muuten hyvin lapsenlapsiinsa, koska tämä oli ainoa epäkohta joka asiaan liittyen mainittiin.
Mielestäni tässä tehdään nyt kärpäsestä härkänen, ja asian pääpointti on mennyt ap:ltä ohi.
Vierailija kirjoitti:
Onpas ap:n työpaikka varsinainen vauvala kun jatkuvasti kuulee onnellisia vauvauutisia jotka saavat vauvattoman käpertymään kateellisuuteensa :(
Olen ollut 45 vuotta pelkästään naisista koostuvasta työyhteisössä eikä niissä koskaan keskusteltu raskauksista/vauvoista kuin muutamin lausein ja kun vauva syntynyt niin tultiin korkeintaan pistätymään työpaikalla. Siis tämä kokemus useamman kymmenen vuoden ajalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ap ei ole keskiössä tässä kälyn ja miehensä heille todennäköisesti vaikeassa lapsettomuudessa, joka on tämän asian ydin.. Ap nostaa oman harmituksensa keskiöön, eikä näytä osaavan ajatella asiaa niinkään kälynsä ja miehensä kannalta. Häntä ei harmittaisi varmastikaan niin paljon itsekeskeisesti, jos näin tekisi, ja kääntäisi fokuksensa sinne tässä asiassa.
Samoin anoppiinsa ei olisi niin syvästi suivaantunut, jos ymmärtäisi hänenkin kannaltaan tilannetta, että anoppi vain piti sanansa, eikä luvatta levitellyt toisten arkaa henkiökohtaista asiaa.
Toki ap voi olla sitä mieltä itse, että olisi ollut parempi kertoa, mutta olisi tärkeää osata kunnioittaa toisia heidän omissa päätösissään, heidän omissa vaikeissa asioissaan. Ei ap:n asiassa."
Tarina on ap:n, koska hän sen meille kertoo ja keskiössä ovat hänen tunteensa, kun hän on vahingossa saanut kuulla miehen perheeseen liittyvän salaisuuden - joka muuten olisi kannattanut jättää kertomatta juoppolalli-apellekin.
Keskeistä tarinassa on myös ap:n oivallus, että hän ei kuulu anopin ja toisen miniän ystäväpiiriin vaan hänet on huolellisesti pidetty sen ulkopuolella. Miniänä hän kokee olevansa epätasa-arvoinen toisen miniän kanssa, joka nauttii anopin myötätuntoista luottamusta.
Kipeä salaisuus on oikeus pitää itsellään ja jakaa niiden kanssa, joihin luottaa. - Ap:n tarinan ydin on sen asian oivaltaminen, ettei hänellä ole ystäviä miehensä perheessä. Nyt hänen on vain sopeuduttava siihen ja elettävä sen kanssa. - Tsemppiä siinä ap:lle. Tiedän miltä tuntuu olla kakkosminiä, eikä siinä hierarkiassa auta hyvä käytös ja kauniit tavat.
Ap voisi ottaa toistenkin perustellut tunteet ja näkökulman huomioon omassa ajatteussaan ja näkökannassaan.
On virhe ajatella, että olisi sen perusteella "kakkosminiä", jos anoppi ei ole juorunnut vastoin lupaustaan kälyn arkoja asioita. Tuollainen on todella mustavalkoista ajattelua ja virheellistä päättelyä. ja kyllä, myös vääristyneen itsekeskeistä. Ap ei myöskään kirjoittanut, että olisi ollut mitenkään läheinen kälynsä kanssa.
Se, että on itse oman elämänsä keskiössä ei tarkoita sitä, etteikö olisi tärkeää pystyä ottamaan myös toisia huomioon, ja nähdä myös toisten aivan ymmärrettäviä näkökantoja. Ja ymmärtää, ettei ole toisten elämän isojen asioiden keskiössä itse.
Ja mitä miehen muu suku tähän asiaan edes liittyy millään tavalla? Eipä ole tainnut monikaan tuot lapsettomuusasiaa tietää. Kirjoituksesi on haitallista ja rajatonta vihanlietsontaa siitä, ettei kaikkia henkiökohtaisia asioita ole jaettu ap:lle, eikä todennäköisesti monelle muullekaan.
Ei ole mitään isoa syytä ottaa nokkiinsa.
Vierailija kirjoitti:
"Ap ei ole keskiössä tässä kälyn ja miehensä heille todennäköisesti vaikeassa lapsettomuudessa, joka on tämän asian ydin.. Ap nostaa oman harmituksensa keskiöön, eikä näytä osaavan ajatella asiaa niinkään kälynsä ja miehensä kannalta. Häntä ei harmittaisi varmastikaan niin paljon itsekeskeisesti, jos näin tekisi, ja kääntäisi fokuksensa sinne tässä asiassa.
Samoin anoppiinsa ei olisi niin syvästi suivaantunut, jos ymmärtäisi hänenkin kannaltaan tilannetta, että anoppi vain piti sanansa, eikä luvatta levitellyt toisten arkaa henkiökohtaista asiaa.
Toki ap voi olla sitä mieltä itse, että olisi ollut parempi kertoa, mutta olisi tärkeää osata kunnioittaa toisia heidän omissa päätösissään, heidän omissa vaikeissa asioissaan. Ei ap:n asiassa."
Tarina on ap:n, koska hän sen meille kertoo ja keskiössä ovat hänen tunteensa, kun hä
"Kirjoituksesi on haitallista ja rajatonta vihanlietsontaa siitä, ettei kaikkia henkiökohtaisia asioita ole jaettu ap:lle, eikä todennäköisesti monelle muullekaan."
No höpön höpön.
En kirjoita, että henkilökohtaiset asiat pitäisi jakaa - kun ei todellakaan pidä - vaan siitä, että ap:lla on oikeus kokea ja käydä läpi nämä asian tiimoilta heränneet tunteensa, sen myötä hyväksyä tilanne ja oppia elämään sen tosiasian kanssa, ettei toinen miniä luota häneen.
Emme noista muista ihmisistä tiedä mitään, koska he eivät tässä kerro mitään - mutta ap kertoo pettymyksen ja häpeän tunteistaan kuvaamassaan tilanteessa.
- Ap saattaa olla myös trolli, joka on kehittänyt tällaisen tarinan nähdäkseen, miten arvoisa lukijakunta siihen reagoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas ap:n työpaikka varsinainen vauvala kun jatkuvasti kuulee onnellisia vauvauutisia jotka saavat vauvattoman käpertymään kateellisuuteensa :(
Olen ollut 45 vuotta pelkästään naisista koostuvasta työyhteisössä eikä niissä koskaan keskusteltu raskauksista/vauvoista kuin muutamin lausein ja kun vauva syntynyt niin tultiin korkeintaan pistätymään työpaikalla. Siis tämä kokemus useamman kymmenen vuoden ajalta.
Meillä taas on keskusteltu myös vauva-asioista.
Johtuu siis vissiin siitä, että työyhteisössä on myös miehiä, jopa tuoreita isiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ap ei ole keskiössä tässä kälyn ja miehensä heille todennäköisesti vaikeassa lapsettomuudessa, joka on tämän asian ydin.. Ap nostaa oman harmituksensa keskiöön, eikä näytä osaavan ajatella asiaa niinkään kälynsä ja miehensä kannalta. Häntä ei harmittaisi varmastikaan niin paljon itsekeskeisesti, jos näin tekisi, ja kääntäisi fokuksensa sinne tässä asiassa.
Samoin anoppiinsa ei olisi niin syvästi suivaantunut, jos ymmärtäisi hänenkin kannaltaan tilannetta, että anoppi vain piti sanansa, eikä luvatta levitellyt toisten arkaa henkiökohtaista asiaa.
Toki ap voi olla sitä mieltä itse, että olisi ollut parempi kertoa, mutta olisi tärkeää osata kunnioittaa toisia heidän omissa päätösissään, heidän omissa vaikeissa asioissaan. Ei ap:n asiassa."
Tarina on ap:n, koska hän
No höpön höpön.
En kirjoita, että henkilökohtaiset asiat pitäisi jakaa - kun ei todellakaan pidä - vaan siitä, että ap:lla on oikeus kokea ja käydä läpi nämä asian tiimoilta heränneet tunteensa, sen myötä hyväksyä tilanne ja oppia elämään sen tosiasian kanssa, ettei toinen miniä luota häneen.
Emme noista muista ihmisistä tiedä mitään, koska he eivät tässä kerro mitään - mutta ap kertoo pettymyksen ja häpeän tunteistaan kuvaamassaan tilanteessa.
- Ap saattaa olla myös trolli, joka on kehittänyt tällaisen tarinan nähdäkseen, miten arvoisa lukijakunta siihen reagoi.
No höpönhöpön itsellesi.
Tässäpä nyt on niitä toivottuja mielipiteitä ja näkökulmia asiaan.
Onko ap itse kertonut itselleen arimpia asioita kälylleen, tai miehen koko suvulle? Kerrotko sinä asiasi kaikille? On hyvin tavallista, että vaikeimpia asioita jaetaan vain ihan kaikista lähimmille. Silti voidaan olla hyvissä normaaleissa ja ystävällisissä väleissä niiden muidenkin sukulaisten, ystävien tai tuttavien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n sekopää työpaikka, jossa taukohuoneen keskustelunaiheita määrittää kateellinen ja itsekäs tuuliviiri.
Kuulostat aivan yhdeltä mun kaverilta. Se on koko ajan jossain riidoissa puolisonsa suvun kanssa tai veljensä vaimon kanssa. Sitten se paasaa suu vahdossa minulle, kuinka on taas niin loukkaantunut.
En jaksa tollasta draamailua.
Meillä ei ainakaan lähipiirissä ole tapana puida toisten yksityisasioita ja udella. Kysyä voi ystävällisesti, mutta ei sitä jäädä sitten vaatimaan mitään vastauksia. Jos joku haluaa pitää asiat vaan omana tietonaan tai jakaa sen vain parin ihmisen kanssa niin on ihan ok.
Ehkä se kertoo teillä luottamuspulasta sinua kohtaan, kun eivät ole halunneet kertoa. Tutkiskele vähän itseäsi.
Itse olisin tuon asian kuultuani tuntenut vain empatiaa, enkä olisi loukkaantunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nää lapsettomat nyt yksinkertaisesti ovat vaan sellaisia draamaqueeneja, että kaiken pitää sujua heidän oikkujensa mukaan ja kaikkien muiden pitää hyssytellä ja hissutella, että eivät vaan pahoita mieltänsä! Jokaisella on omat ristinsä kannettavanaan, en ymmärrä mikä tekee heidän vastoinkäymisestään muita suurempaa.
Puolisoni kuuluu sukuun, jossa juorutaan kaikkien arkaluontoisimmatkin asiat. En todellakaan haluaisi tietää muiden aviokriiseistä, vahinkolapsista tai sairauksista yksityiskohtaisesti. Siksi en kerro heille omia luottamuksellisia asioitani. Ehkä ap voisit ajatella asiaa siltäkin kantilta, että kaikki eivät halua kertoa omia luottamuksellisia asioitaan muiden juoruiltavaksi.
Alue: Aihe vapaa
Hyvin sanottu yllä.
Minusta ap:n ainoa virhe oli avautua vauvapalstalla. Täällä on todella ilkeitä ihmisiä, jotka purkavat patoutuneet vihansa, traumansa ja kaiken pahoinvointinsa aloittajaan. Enkä tarkoita pelkästään tätä ketjua, vaan tämä käytös tuntuu olevan täällä tapana aina, jos joku uskaltaa avautua henkilökohtaisista asioistaan.