Anoppi valehteli, että kälyni ei halua lapsia

Vierailija kirjoitti:

Ohoh, ompas tänne kertynyt vastauksia. -Ja vauvapalstalle tyypillisesti minut on aloittajana lynkattu monissa viesteissä, että mitä se minulle kuuluu ja haukuttu uteliaaksi räpätätiksi ja ties miksi.

Joku useamman lapsen isoäiti tuossa yllä kirjoitti kauniisti. Juuri tätä minä ajoin takaa. Jos olisimme tienneet, niin tottakai olisimme kertoneet appivanhemmille yksityisesti. Olimme aamulla olleet minun perheeni luona ja siellä oli ylimmillään koko suvun kesken, emme millään osanneet kuvitella toisenlaista vastaanottoa mieheni perheeltä. Ikäänkuin lapsi ei olisi edes teevetullut, tai minä olisin miniänä huono valinta, tai aika oli väärä tai.... kaikkea siis ehdin tykönäni pohtia, niinkuin joku tuossa jo hyvin sanoikin, että salailut aiheuttavat väärinymmärryksiä.

Vastaan vielä siihenkin, kun joku sanoi että "säälistä pyydetään kummiksi". Ei tässä kukaan ole ketään säälinyt, vaan tottakai ainoaa sisarusta pyydettiin kunn

Eli kiitos niille jotka ovat kanssasi samaa mieltä ja risut niille jotka oli eri mieltä. Aika tyypillinen vauvapalstan aloittaja siis. 

Et ole luottamuksen arvoinen ap, siksi.

Vierailija kirjoitti:

Kutsun valehteluksi sitä jos päätetään kertoa jotain muuta kuin mikä on totta. En itse harrasta tämmöistä ja omassa perheessäni asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä.

Avaukseni pointti oli siinä, että kun moni tahattomasti lapseton kertoo kärsivänsä toisten vauvahehkutuksista ja jatkuvista lapsijutuista, niin neuvoisin kertomaan asiasta läheisille. Olisin osannut olla paljon tahdikkaampi ja säästää kälyäni paljolta vuosien aikana, jos olisin tiennyt.

Ap

Ymmärrän tuon, että onhan tuo teknisesti valehtelua. Sanoisin kuitenkin, että asia on kälysi päätettävissä ja hänen vastuullaan. Kyllä hänen pitää itse ymmärtää, että jos valehtelee muille, että ei halua lapsia, niin ihmiset eivät suhtaudu yhtä hienotunteisesti kuin tahattomasti lapsettomaan. Turhaan sinä podet huonoa omaatuntoa käytöksestäsi. Tietysti silloin, jos lapsettomuuden syy ei ole tiedossa, on oltava aika varovainen sanoissaan, mutta nyt sinulla ei ole ollut mitään erityistä syytä olla varpaillasi, ja sen mukaan on eletty ja toimittu.

En kuitenkaan ymmärrä sitä, että paheksut anoppisi toimintaa, kun hän on pitänyt salaisuuden ja kunnioittanut toisen tahtoa. Vaikka salailua ja salaisuuksia ei itse kannattaisikaan, niin ei se ole silti hänen päätöksensä, että mitä sinulle kerrotaan. Avoin keskustelukulttuuri perheen sisällä on hieno asia, ja sellaisesta osalliset ovat onnekkaita, mutta kyllä uskottujen salaisuuksien pitäminen kuuluu ihan peruskäytöstapoihin.

Vierailija kirjoitti:

Kutsun valehteluksi sitä jos päätetään kertoa jotain muuta kuin mikä on totta. En itse harrasta tämmöistä ja omassa perheessäni asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä.

Avaukseni pointti oli siinä, että kun moni tahattomasti lapseton kertoo kärsivänsä toisten vauvahehkutuksista ja jatkuvista lapsijutuista, niin neuvoisin kertomaan asiasta läheisille. Olisin osannut olla paljon tahdikkaampi ja säästää kälyäni paljolta vuosien aikana, jos olisin tiennyt.

Ap

Onhan se valehtelua mutta se että teet siitä näin suuren shown kertoo meille miksi sinulle valehdeltiin. He eivät koe sinua niin läheiseksi kuin oma perheesi, kuten heitä paljastavasti nimität, sinut kokee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ekalla sivulla sanottiin että aloittajan kannattais miettiä tämän kälyn kannalta asioita, mutta itellä tuli mieleen, että eikö aloittajan kannalta oo mietitty asiaa ollenkaan? Koska siis olishan se omalle kohdalle ajateltuna ainakin tosi hirveää, jos vuosia joutuis toimiin ja kohteleen toista valheen pohjalta. 

Mitä toimintaa sinulta edellyttää se, että jossain perheessä ei ole lapsia? 

Ihminen voi toimia monessa tilanteessa ja monella eri tavalla. Paha sanoa mitään spesifiä, mutta on aivan varmasti erilaisia toimintoja/toimimistapoja, jotka ihminen saattais valita tehdä toisin, jos ei olis tullu huijatuksi ja näinollen manipuloiduksi käyttäytyyn tietyllä tapaa.

Ap oli kuullut ettei ko. pariskunta halunnut lapsia. Silti he kysyivät ko. perhettä kummeiksi useaan kertaan. Miksi? 

Vierailija kirjoitti:

Et voinut ap tietää, joten älä murehdi jälkeenpäin. Ikävää, että anoppisi ei voinut avoimesti iloita ilouutisestanne. Ja olihan siellä kälysi ja hänen miehensä ja ehkä muita? Kai he edes onnittelivat? Aika hävytöntä jatkaa keskustelua jostain työasioista, ikäänkuin vauvauutisella ei olisi mitään merkitystä. Itse olisin kyllä myös pahastunut. 

Oletko varma, että anoppi ylipäätään iloitsi ap:n vauvauutisista?

Tiivistän koko keskustelun näin: sun pitää nyt vain hyväksyä, että ihmiset ovat erilaisia ja ettet sinä ole kaiken keskipiste. 

Kyllä näkyy menevän tunteisiin! Miettikääpä asiaa aloittajan kantilta.Ihan oikeutetusti minusta ap kokee tulleensa huijatuksi / ulossuljetuksi tai mitä ikinä.

Itsellä oli vastaava tilanne ystävän kanssa ja olisin todellakin toivonut hänen kertovan totuuden. Väitti että ei halua koskaan lapsia, ja luulin että meillä on paljon yhteistä, kun itsekään en halua. Nyt kun 15 vuoden jälkeen kuulin, että olivat 10 vuotta käyneet lapsettomuushoitoja tuloksetta, niin todellakin järkytyin. Olen loukkaantunut, että minuun ei ystävänä luotettu, mutta enemmänkin häpeissäni monista monista puheista ja sanoista mitä olen velana sanonut. Niiden on täytynyt tehdä kipeää.

Jos ystäväni vain olisi ollut rehellinen, niin en tietenkään olisi hänen seurassaan moisia puhunut. Kyllä minäkin koen että minulle on valehdeltu kaikki nämä vuodet ja olisin toiminut toisin, jos olisin tiennyt totuuden.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä näkyy menevän tunteisiin! Miettikääpä asiaa aloittajan kantilta.Ihan oikeutetusti minusta ap kokee tulleensa huijatuksi / ulossuljetuksi tai mitä ikinä.

Itsellä oli vastaava tilanne ystävän kanssa ja olisin todellakin toivonut hänen kertovan totuuden. Väitti että ei halua koskaan lapsia, ja luulin että meillä on paljon yhteistä, kun itsekään en halua. Nyt kun 15 vuoden jälkeen kuulin, että olivat 10 vuotta käyneet lapsettomuushoitoja tuloksetta, niin todellakin järkytyin. Olen loukkaantunut, että minuun ei ystävänä luotettu, mutta enemmänkin häpeissäni monista monista puheista ja sanoista mitä olen velana sanonut. Niiden on täytynyt tehdä kipeää.

Jos ystäväni vain olisi ollut rehellinen, niin en tietenkään olisi hänen seurassaan moisia puhunut. Kyllä minäkin koen että minulle on valehdeltu kaikki nämä vuodet ja olisin toiminut toisin, jos olisin tiennyt totuuden.

Voisitko uskoa että muiden ihmisten salassa pidettävät terveysasiat eivät kuulu sinulle(kaan).

Ei kai vauvalätinää pitäisi hieroa edes vapaaehtoisesti lapsettomien naamaan, eikö sellaisia asioita isommissa määrin jutustella vain ihmisten kanssa, joiden tietää niistä kiinnostuvan? Eikö ap ole yhtään huomannut että yleisö ei innostu? Minusta on käytöstapojen puutetta jos ei yhtään tsekkaa muiden reaktioita jutuilleen.

Niin no, sitä saa mitä tilaa. Jos itse valehtelee, niin ei pitäisi sitten ainakaan pahastua, että muut eivät osaa huomioida.

Vierailija kirjoitti:

Kutsun valehteluksi sitä jos päätetään kertoa jotain muuta kuin mikä on totta. En itse harrasta tämmöistä ja omassa perheessäni asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä.

Avaukseni pointti oli siinä, että kun moni tahattomasti lapseton kertoo kärsivänsä toisten vauvahehkutuksista ja jatkuvista lapsijutuista, niin neuvoisin kertomaan asiasta läheisille. Olisin osannut olla paljon tahdikkaampi ja säästää kälyäni paljolta vuosien aikana, jos olisin tiennyt.

Ap

Miksi pitää hehkuttaa ja jauhaa ylipäätään kellekään?  On meilläkin lapsi enkä oleta että muut jaksaa kuunnella mitään hehkutusta riippumatta muiden lapsiasioista. Normaalisti kertominen riittää. 

Yksityisasiat on yksityisasioita eikä niitä huudella ympäri kyliä.

Mun ex miehellä oli pelkkiä veljiä ja  kaikilla veljeksillä poikia. Sitten 1 kälyistä sai tytön neljäntenä lapsenaan ja tämä oli anopille tärkein suosikki "superkäly". Sitten mä pilasin kaiken kun sain tytön yhden pojan jälkeen. Anoppi ja superkäly suorastaan vihasi mua, kun suosimiselta lähti pohja pois.

Ei kannata välittää ap, perheissä on outoja kuvioita, etkä sä ole tahallasi ollut tahdiron.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä näkyy menevän tunteisiin! Miettikääpä asiaa aloittajan kantilta.Ihan oikeutetusti minusta ap kokee tulleensa huijatuksi / ulossuljetuksi tai mitä ikinä.

Itsellä oli vastaava tilanne ystävän kanssa ja olisin todellakin toivonut hänen kertovan totuuden. Väitti että ei halua koskaan lapsia, ja luulin että meillä on paljon yhteistä, kun itsekään en halua. Nyt kun 15 vuoden jälkeen kuulin, että olivat 10 vuotta käyneet lapsettomuushoitoja tuloksetta, niin todellakin järkytyin. Olen loukkaantunut, että minuun ei ystävänä luotettu, mutta enemmänkin häpeissäni monista monista puheista ja sanoista mitä olen velana sanonut. Niiden on täytynyt tehdä kipeää.

Jos ystäväni vain olisi ollut rehellinen, niin en tietenkään olisi hänen seurassaan moisia puhunut. Kyllä minäkin koen että minulle on valehdeltu kaikki nämä vuodet ja olisin toiminut toisin, jos olisin tiennyt totuuden.

Kyllä, rehellisyys olisi usein parasta ja yksinkertaistaisi asioita, ja usein ihmissuhteiden ongelmat johtuvat kommunikaatiosta. Mutta kyllä nyt näissä voisi antaa vähän armoa.

Nyt puhutaan kuitenkin hyvin intiimeistä terveystiedoista, ei pelkästään henkisestä surusta. Haluaisitko itse kertoa avoimesti kaikille vaikka sukupuolitautiesi hoidosta? Gynekologisesta kajoavasta hoidosta, miettiä, ajatteleeko joku seksielämääsi kun kerrot kohdunkaulan poistosta?

Toisekseen, jos aletaan nillittämään rehellisyydestä, mitä jos ystäväsi ajattelee sinun olleen vain raatorehellinen heittäessäsi velaläppää? Olisiko sen sensurointi pois toisen tilanteen takia myös epärehellistä?

Älä välitä ap, et voi tilanteelle jälkikäteen mitään. Mutta tuo, että olisit halunnut huomioida ja olla hienotunteisempi kertoo sinusta hyvää. Et maininnut, että mikä tilanne on nyt? Käsitin, että olet vasta kuullut, mutta et ole paljastanut tietäväsi. Ehkä ei kannatakaan. Mutta nyt osaat toimia eri tavoin tiedon pohjalta.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä näkyy menevän tunteisiin! Miettikääpä asiaa aloittajan kantilta.Ihan oikeutetusti minusta ap kokee tulleensa huijatuksi / ulossuljetuksi tai mitä ikinä.

Itsellä oli vastaava tilanne ystävän kanssa ja olisin todellakin toivonut hänen kertovan totuuden. Väitti että ei halua koskaan lapsia, ja luulin että meillä on paljon yhteistä, kun itsekään en halua. Nyt kun 15 vuoden jälkeen kuulin, että olivat 10 vuotta käyneet lapsettomuushoitoja tuloksetta, niin todellakin järkytyin. Olen loukkaantunut, että minuun ei ystävänä luotettu, mutta enemmänkin häpeissäni monista monista puheista ja sanoista mitä olen velana sanonut. Niiden on täytynyt tehdä kipeää.

Jos ystäväni vain olisi ollut rehellinen, niin en tietenkään olisi hänen seurassaan moisia puhunut. Kyllä minäkin koen että minulle on valehdeltu kaikki nämä vuodet ja olisin toiminut toisin, jos olisin tiennyt totuuden.

Nimenomaan, tuo on informaation rajoittamisella harhaanjohtamista, ja jonkun toisen käytöksen manipulointia halutunlaiseksi. Ei voi sanoa, että se olis oikein, vaan se on ja voi myös tuntua loukkaavalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kutsun valehteluksi sitä jos päätetään kertoa jotain muuta kuin mikä on totta. En itse harrasta tämmöistä ja omassa perheessäni asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä.

Avaukseni pointti oli siinä, että kun moni tahattomasti lapseton kertoo kärsivänsä toisten vauvahehkutuksista ja jatkuvista lapsijutuista, niin neuvoisin kertomaan asiasta läheisille. Olisin osannut olla paljon tahdikkaampi ja säästää kälyäni paljolta vuosien aikana, jos olisin tiennyt.

Ap

Kysymys lienee luotetaanko sinuun tarpeeksi, jotta asia kerrottaisiin? Tai koetaanko sinut niin läheiseksi, että asia kerrottaisiin? Minusta anoppi teki täysin oikein, jos kälysi ei halunnut asiasta puhuttavan, niin silloin ei puhuta.

Olen itse hyvin yksityinen ihminen ja lopetin miehen sukulaisille asioista kertomisen erityisesti sen jälkeen, ku

Ap selvästi lörpöttää kaikkien muiden asiat julkisuuteen ilman lupaa. Vaikka ap olettaa olevansa tunnistamaton palstalla aloituksensa kanssa. Ei ole.

Ja sinä selvästi et käsitä, miten yleisiä tällaiset elämäntilanteet ovat, joten kuvittelet, että joku anonyymi kirjoittaa juuri sinun asioistasi.

Et ole ap niin läheinen kun olit kuvitellut, että asia olisi haluttu jakaa sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Muutama joulu sitten miehen puolelta oli pariskunta, joka päätti juuri ennen jouluateriaa tuoda kaikille ilmi, että siellä odotetaan esikoista. Voitte arvata, että koko ilta puhuttiin vain HEISTÄ ja HEIDÄN tulevasta lapsestaan. Huoh.

Tylsää toki, jos ei jouluaterialla puhuta kaikkien kuulumisista tai vaihteeksi vaikka politiikasta.

Voi sitä puheenaihetta yrittää vaihtaa, koska varmasti muutkin haluaisivat puhua muistakin aiheista. Eihän se vähennä tulevan pienokaisen arvoa.