Kohtelu mitä saat lihavana/ylipainoisena naisena

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavaratalojen vaateosastoilta ohjaavat aina retkeilyosastolle katsomaan telttoja jos etsin mekkoja tai paitoja

Mulle tokaisi kassalla myyjä (jolta siis en ollut apua saati mielipiteitä kysynytkään) että mahtuuko tuo vaate teille. Oikein siis katsoi vaatteen kokolapun ja sitten nokkavarttaan pitkin mittaili mua.

Mitä ihmettä se sille kuuluu mahtuuko vaiko eikö? Mistä se kuvitteli mun edes ostavan vaatetta itselleni? 

Millä paikkakunnalla on tällaista palvelua? Mulle on kyllä myyjät olleet avuliaita ja ystävällisiä pk-seudulla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihavalle tuputetaan laihdutusvinkkejä "ihan parastasi ajatellen", mutta jos lihava huomauttaisi jollekin  esim. huonoista tai pahasti ulkonevista etuhampaista, niin tuskin kiiteltäisiin neuvoista.

Hampaiden korjaus aikuisena voi maksaa jopa 20 000€, laihduttaa voi ilman rahallista panostusta.

Kerroppa miten voi laihduttaa ilman rahallista panostusta???

Jättämällä herkut kauppaan.

Mun elämässä ei ole mtn muuta iloa. Vihaan liikuntaa usko jo! Mä en osaa tehdä mtn ruokaa. Ja se olis köyhänä helvetin mautonta

Noh, ruoanlaiton voi o

Niin ja tuskin säkään oot itteäs pakottanut oot aina tykännyt 

Ja mitähän tuolla ajat takaa? Opettelin ruoanlaittoa nuoresta, vanhempien luona asuessani tein ruoat meille ja olen onnellinen kun osaan tehdä ruokaa, perustaitohan sekin on. 

Vierailija kirjoitti:

En tajunnut tätä asiaa ennenkuin laihduin. Asiakaspalvelijat kaupan kassalla, ravintoloissa ja virastoissa alkoivat hymyillä tervehtiessään. Olen useammankin kerran kääntynyt katsomaan taakseni, jos siellä ehkä on joku jolle he puhuvat ohitseni. Hämmästys on ollut suuri, kun olen tajunnut, että he puhuvat minulle. Olen itse mielestäni käyttäytynyt kuten lihavanakin. Hymyillyt, tervehtinyt, puhunut ystävällisesti ja katsonut silmiin. Jotenkin tuntuu näin jälkikäteen ajateltuna, että olin lihavana näkymätön monille. Se on kyllä tehnyt minut aika surulliseksi. Yritän itse katsoa kaikkia ihmisiä samalla tavalla positiivisesti ja ystävällisesti, tämän asian ymmärrettyäni ehkä vieläkin ystävällisemmin.

Kyllä siinä meni usko ihmisiin, kun koin tämän. Laihduin 30kg ja maailma kohteli niin erilaisesti, vaikka olin sama ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Eihän tarvitse kuin lukea tätä palstaa, niin selitys tälle käytökselle löytyy.

Täynnä katkeria tyyppejä, jotka ilmeisesti kuvittelevat että kaikki ylipainoiset ovat juuri heistä kiinnostuneita. Miksi olisivat?

Ja miksi muuten miehille on hyväksyttävämpää olla lihava kuin naisille?

En ole katkera enkä pidä itseäni maailman napana tai erityisenä. En kyllä halua miestäkään, olen tyytyväinen elämääni. 

Saan leipomosta aina säkillisen tippaleipää, joka ovat rapissut ylimääräisinä pakkauksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joopajoo, mitä ulinaa taas. Monesti olen tarjonnut läskille naiselle munaa, vaan eipä ole kelvannut. Saa siinä ulista, katsokaa peiliin.

 

Mitä helvettiä sinä oletat että jokainen nainen sinusta olisi seksuaalisesti kiinnostunut?

Jos et huomannut, niin nyt puhutaan lihavista naisista, ei jokaisesta naisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihavalle tuputetaan laihdutusvinkkejä "ihan parastasi ajatellen", mutta jos lihava huomauttaisi jollekin  esim. huonoista tai pahasti ulkonevista etuhampaista, niin tuskin kiiteltäisiin neuvoista.

Hampaiden korjaus aikuisena voi maksaa jopa 20 000€, laihduttaa voi ilman rahallista panostusta.

Kerroppa miten voi laihduttaa ilman rahallista panostusta???

Jättämällä herkut kauppaan.

Mun elämässä ei ole mtn muuta iloa. Vihaan liikuntaa usko jo! Mä en osaa tehdä mtn ruokaa. Ja se olis köyhänä helvetin mautonta

Noh, ruoanlaiton voi opetella mutta kaikki lähtee omasta halusta opetella

Usein ongelma on siinä että jos on koko elämänsä tottunut syömään teollista pikaruokaa ja eineksiä niin kotiruoka on oma vieras makumaailmansa josta pikaruoka-addikti ei pidä. Sama pätee myös toisiappäin: jos on tottunut syömään kotonatehtyä niin eineksien teollinen maku voi olla vastemielinen. Einesruoka voi tuntua aidon ruuan kehnolta ruokajäljitelmältä tai valeruualta 

Vierailija kirjoitti:

Itse ihmettelen aina eikö tällaisella yli satakiloisella järki kerro yhtään tuossa sadan kilon kohdalla, että nyt on tullut raja vastaan. Puolusteluja siitä, kuinka "itse kiloni kannan", eipä hullumpaa ole kuultu. Toki kilonsa kantavatkin, jotkut tosin hieman hankalan näköisesti, polvet eivät enää taivu, lyllertävät tavalla, josta näkee, että kiloista on haittaa. Mielipiteeni näistä on, että kengännumero on suurempi kuin älykkyysosamäärä, ei edes viitsitä miettiä, mitä seuraamuksia liikalihavuudesta on.

Sama se on alkoholistilla. Moni alkoholisti toivoo että olisi älynnyt lopettaa silloin kuin se olisi ollut vielä helppoa, kun sitä ajatteli että hitto apua! mähän vedän nykyään sixpäkin olutta illassa. Sitten se on jo vaikeaa jos kädet tärisee ilman sitä kossupullollista heti aamusta.

Addikti ei lopeta vaikka peilikuva ja lääkäri antaa karuja tuomioitaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihavalle tuputetaan laihdutusvinkkejä "ihan parastasi ajatellen", mutta jos lihava huomauttaisi jollekin  esim. huonoista tai pahasti ulkonevista etuhampaista, niin tuskin kiiteltäisiin neuvoista.

Hampaiden korjaus aikuisena voi maksaa jopa 20 000€, laihduttaa voi ilman rahallista panostusta.

Kerroppa miten voi laihduttaa ilman rahallista panostusta???

Syömällä vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

En tajunnut tätä asiaa ennenkuin laihduin. Asiakaspalvelijat kaupan kassalla, ravintoloissa ja virastoissa alkoivat hymyillä tervehtiessään. Olen useammankin kerran kääntynyt katsomaan taakseni, jos siellä ehkä on joku jolle he puhuvat ohitseni. Hämmästys on ollut suuri, kun olen tajunnut, että he puhuvat minulle. Olen itse mielestäni käyttäytynyt kuten lihavanakin. Hymyillyt, tervehtinyt, puhunut ystävällisesti ja katsonut silmiin. Jotenkin tuntuu näin jälkikäteen ajateltuna, että olin lihavana näkymätön monille. Se on kyllä tehnyt minut aika surulliseksi. Yritän itse katsoa kaikkia ihmisiä samalla tavalla positiivisesti ja ystävällisesti, tämän asian ymmärrettyäni ehkä vieläkin ystävällisemmin.

Itse olin näkymätön ylipainoisena ja niin olen nyt normaalipainoisenakin. Näytän varmaan yhä jollain lailla väärältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tajunnut tätä asiaa ennenkuin laihduin. Asiakaspalvelijat kaupan kassalla, ravintoloissa ja virastoissa alkoivat hymyillä tervehtiessään. Olen useammankin kerran kääntynyt katsomaan taakseni, jos siellä ehkä on joku jolle he puhuvat ohitseni. Hämmästys on ollut suuri, kun olen tajunnut, että he puhuvat minulle. Olen itse mielestäni käyttäytynyt kuten lihavanakin. Hymyillyt, tervehtinyt, puhunut ystävällisesti ja katsonut silmiin. Jotenkin tuntuu näin jälkikäteen ajateltuna, että olin lihavana näkymätön monille. Se on kyllä tehnyt minut aika surulliseksi. Yritän itse katsoa kaikkia ihmisiä samalla tavalla positiivisesti ja ystävällisesti, tämän asian ymmärrettyäni ehkä vieläkin ystävällisemmin.

Kyllä siinä meni usko ihmisiin, kun koin tämän. Laihduin 30kg ja maailma kohteli niin erilaisesti, vaikka olin sama ihminen.

Usein siinä on kyse myös 30kg laihtuneessa tapahtuneesta henkisestä muutoksesta mikä heijastuu ulospäin. Lihavuus traumatisoi. Oma luonteesi ja persoonasi peittyy lihavuudentraumojen alle. Hyvin lihava elää jatkuvassa valppaustilassa esim. kun menet vaatekauppaan hoikkana, löydät ihania vaatteita joilla korostaa vartalosi parhaita puolia. Onko vartalotyypilläsi kapea vyötärö vaiko unelmasääret ja reidet joita haluat korostaa. Lihavalla ei ole vartalotyyppiä jota korostaa, "säkkimäinen" tai "koripallo" ei ole vartalotyyppejä. Heille vaatteet ovat vain muhkuroiden ja makkaroiden mahdollisimman tarkkaa peittämistä. Nyt kun olet hoikka, voit korostaa vaatteilla kaikkia vartalosi kauniita piirteitä. On ihanaa shoppailla kun tietää että kaikki ihanuudet mahtuvat päälle.

Lihavana olit se tyttö jota muut lihavat tytöt kutsuivat mukaansa baariin koska sinä lihavimpana veit huomion heidän lihavuudestaan. Sinua hirvitti mennä sukujuhliin, jos kuulit että sinua vieläkin lihavampi serkkusi ei päässyt tulemaan, joten sinä olit sitten se huoneen lihavin nainen. Kahvilassa et uskaltanut ottaa kahvileipää koska alitajuisesti ajattelit että muut tuomitsevat sinut siitä. Odotit mielummin tyhjää hissiä kun änkesit itsesi hissiin josta ei ollut varma oliko tila sinulle sopiva. 

Lihavana et ollut oma itsesi. Luonteesi peittyi epävarmuuksiesi alle. Toteutit traumakäytöstä ja oireilit myös henkisesti lihavuuden takia. Nyt olet huoleton ja itsevarmempi mikä saa ihmiset kohtelemaan sinua eritavalla. Kaikki on loppujenlopuksi energioita. Välität kanssaihmisiin erilaista energiaa. Ennen katsoit ihmisiä armoa anoen passiivisena tai uhmakkaana ja vihamielisenä mutta nykyään ehkä olet varmakäytöksisempi. Ennen pelkäsit että he kritisoivat sinua mielessään ja sinä vetäydyi, yritit "kutistaa itsesi", olla "näkymätön". Paitsi että kaunis kehosi on tullut esiin läskikerroksien alta niin myös oma aito luonteesi on tullut esiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

en kiihotu laardista

 

Puhuttiinko tästä nyt sinun tai kenenkään muun kiihottumisesta?

Taas tyypillistä mieskäytöstä - kaikesta tehdään aina seksuaalista ja HÄNEN kiihottumiskysymys

Rivien välistä voi lukea, että hän on kohtelias vain pantavan näköisiä naisia kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Fatsojen pitää aluksi tehdä tarpeeksi aerobista, kun aloittavat rasvan polton. Kilot rasittavat niveliä. Sen jälkeen voi alkaa lopusta ihrasta rakentaa lihasta! Oikeastaan lopulta helppoa, kunhan löytyy itsekuri ja motivaatio alun tuskaan.

Sain kerran läskin työkaverin menemään kahvakuula-tunnille. Kiitteli jälkikäteen.

Nykytiedon mukaan liikunta ei laihduta juuri yhtään. Toki siitä on muita terveysetuja.

Katherine.Rosemary kirjoitti:

Ainakaan bussissa kukaan ei halua istua lihavan viereen ellei ole aivan pakko.

Tähän olen kiinnittänyt huomiota työmatkoilla.

Bussissa suomalainen ei halua istua kenenkään viereen ellei ole aivan pakko.

En osaa sanoa, koska en ole ollut normaalipainoinen vuosiin. Minusta minulle ollaan ystävällisiä. Tänään viimeksi kaupan myyjä hymyili ystävällisesti ja minä heitin jonkun "hauskan" kommentin takaisin ostoksistani. En tiedä, vaikuttaako ikä tähän vai se, että minulla on muuten siisti naama, siistit hiukset ja valkoinen hammasrivistö. Ja ikää tietysti jo 49, joten kaipa ainakin nuoret hyväksyy vanhemman naisen painon paremmin kuin nuoren.

Vierailija kirjoitti:

Alan erikoislääkäri kertoi että vain 0,2% lihavuudesta johtuu sairauksista, loput elämäntavoista. Kohtelen ylipainoista naista mielenterveysongelmaisena jonka itsestään huolehtiminen sakkaa psyykkisen sairauden ja siihen määrätyn lamaavan lääkityksen takia.

Niin. Meillä kaikilla on vikamme. Jollakin se heikkous on syöminen, toiset on muuten vaan ikäviä ja hermostuneita ihmisiä. Jotkut eivät jaksa sivistää itseään tai opetella uusia kieliä tai matikkaa. Jotkut piinaa tunnetiloillaan lähiympäristöään tai on huonoja vanhempia. Jotkut ryyppää. Joillain ei pysy rahat hanskassa. 

Jos katson itseäni, niin kyllä,  syöminen ja painonhallinta on minulle erittäin hankalaa ja se minun heikkouteni. Samaan aikaan olen välitön, auttava, tasainen ja iloinen ihminen. En kiusaa perhettäni "huonoilla päivillä" tai rajoita puolisoa. Olen yleisetevä kaikessa tekemässäni ja pystyn opettamaan edelleen lukioikäisille lapsilleni lähes kaikkea sujuvasti. Luokittelisin itseni älykkääksi ja minulla on erinomainen yleissivistys. Mutta olen silti ylipainoinen. Se ei tarkoita, että se on ainoa asia minussa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmeinen psyykkinen häiriö.

Ap:n lihavuus varmaan johtuu siitä. Hän hoitelee sairaita tunteitaan syömällä. 

Vihaisia yrmyjä vältellään. Ne on aggressiivisia. Saattavat heittää tuolilla. Purra tai istahtaa päälle. 

 

En ole edes ylipainoinen.

Mutta odotapas vaan jos joskus itse kehität ylipainoa jostain syystä - saatat joutua kriisiin, liikuntakyvyttömäksi, tai jostain syystä psyykeesi saattaa päättää että nyt tarvin painoa.

Sitten saatat ymmärtää paremmin tätä monimuotoisuutta mitä meidän ihmisten kehoihin liittyy 

 

Totta, muttei se poista totuutta. Lihavuus on yleensä syömishäiriö joka taas on mielenterveyden häikkä.

Lihavista noin 5-10% sairastaa BEDiä. Loput eivät sairasta. 

Olen ylipainoinen ja parisuhteessa, ja minua kohdellaan kaikkialla ihan hyvin. Suurin osa ikäisistäni miehistä ja naisista on ylipainoisia, joten olen täysin normaali. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joopajoo, mitä ulinaa taas. Monesti olen tarjonnut läskille naiselle munaa, vaan eipä ole kelvannut. Saa siinä ulista, katsokaa peiliin.

 

Mitä helvettiä sinä oletat että jokainen nainen sinusta olisi seksuaalisesti kiinnostunut?

Jos et huomannut, niin nyt puhutaan lihavista naisista, ei jokaisesta naisesta.

Miksi lihava nainen haluaisi sinua yhtään enempää kuin muutkaan? Ei naiset mitään tee jollain random munalla, naisen seksuaalisuus ei toimi niin. 

En kyllä tunnista tuota, että minua halveksuttaisiin, ainakaan kovin näkyvästi, vaikka ylipainoinen olenkin. Paino on vaihdellut kymmeniä kiloja, mutta kasvoihin sillä ei ole ollut juuri vaikutusta. Olen kasvojen puolesta kaunis, ehkä siinä syy, miksi olen ollut myös painavimmillani miesten mieleen. Olen myös luonteeltani avoin, lämmin ja hymyileväinen. 

Toki sisimmissään varmaan moni minua painoni takia arvostelee, mutta mitäpä siitä. Elän onnellista, täysipainoista perhe-elämää hyvän miehen kanssa,eikä minulla onneksi ole mitään terveyteen liittyviä haasteitakaan. Tällä hetkellä olen saanut lääkkeen avulla pudotettua hyvin painoakin. Silti olen ihan sama mukava, yliopistotutkinnon suorittanut ihminen.