Mistä nainen maalle?
Olen mies, korkeasti koulutettu ja akateemisessa työssä, mutta perin maatilan ja olen nyt alkanut haaveilemaan sen pyörittämisestä. Muutin tilalle pari vuotta sitten ja tämä on niin erilaista kuin kaupungissa, siis hyvällä tavalla. Mutta. Nyt on alkanut tulla oli, että olisi kiva kun olisi joku kenen kanssa jakaa tätä elämää, ei täältä maalta noin vain ketään löydäkään. Tai on sitä tullut naisia vastaan, mutta ei sellaista reipasta ja itsenäistä, vaan lähinnä kaupungissa tai sohvalla viihtyvää. Ja jostain syystä he eivät ole sitten kuitenkaan koskettaneet. Tai ainakaan tarpeeksi. Syyksi arvelen juurikin tuon minun kriteerin, että pitäisi olla sellainen vastuuta ottavaa tyyppiä tms.
Mutta mistä sellaisen löytäisi?
Kommentit (217)
Aloittajalle tiedoksi, facebookissa on monta omavaraisuuteen liittyvää ryhmää, niistä voi katsella ehdokkaita. Samoin kannattaa kurkata sellaisiin ryhmiin missä jutellaan kotieläimistä. Mutta se on tosiaan tärkeä ymmärtää, että 99% varmuudella maalle haluava nainen on tosiaan eläinharrastaja, eli jos ei itse kestä ajatusta eläintarhasta niin sitten on mahdoton yhtälö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallisia kommentteja naisilta. Mitä vikaa on fyysisesti raskaassa työssä? Itse hoitajana olen tehnyt tosi raskasta työtä ja jos nuorempi olisin vaihtaisin takuulla työni maalaistalon töihin. Muutenkin elämä siellä on olisi just sitä mitä haluaisin. Ensimmäisenä asiana tietty on että miehen kanssa natsaisi hyvin. Muu elämä järjestyisi sitten.
Ei minua ainakaan kova työ pelottaisi, mutta päätin jo lapsena(lapsuuden koti pieni maatila)etten koskaan voisi olla maatilan emäntä. Tykkään eläimistä liikaa, että siihen hommaan pystyisin. Muistan vieläkin, näin yli 60v, miten lehmät ajetiin piiskan/sähköpiiska(?) avulla teurasautoon, kun eihän ne sinne vapaaehtoisesti menneet.
Raavas teurasautokuski tiesi kyllä konstit, miten eläintä käsiteltiin niin, että se totteli.
Ol
Oletko älyllisesti jotenkin vajaa? Tuotantoeläimiä on maailmassa nykyään enemmän kuin villieläimiä. Jos lihantuotannosta leikkaisi 90% pois, tuotantoeläimiä olisi silti enemmän kuin tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Olen akateeminen, itsenäinen ja vastuun omasta elämästä kantava nainen. Akateemisena työurani on kaupungissa. En ikinä muuttaisi minnekään maatilalle. Tuskin kukaan muukaan akateeminen nainen, joka haluaa säilyttää oman kykynsä kantaa vastuun omasta elämästä.
Ihan höpöä. Olen maaseudulla kasvanut ja aika moni naapuritilan nainen kävi töissä lähikaupungissa ja olivat myös akateemisesti koulutettuja. Miehet hoitivat maatilan työt.
Minä tiedän MAAJUSSILLE MORSIAN ohjelmasta etsit.
Täällä ollaan melkoisen pihalla suomalaisesta maataloudesta. Aloittaja ei ole kertonut onko kyse oikeasta maatilasta vai ei. Mutta jos olisi, niin tiedoksi vaan kaikille että todella suuri osa maataloustuottajista käy tilan ulkopuolella töissä. Maatalous sinänsä ei kannata, joten suurella osalla on lisäksi muuta työtä. Työ voi olla akateemistakin, muutenkin isolla osalla tuottajista on korkeakoulututkinto taustalla. On ihan normijuttu, että maatilaa pyörittävä pariskunta on asiantuntijatyössä varsinaisena palkkatyönään ja tilanpito on sivutoimista yrittäjyyttä. Ihan vaan siis tiedoksi, jos ihmiset tosissaan kuvittelee että maatilan pito on pelkkää paskan lappoa tms.
Ukrainassa on oikeita emäntiä. Osaavat ajaa 6 metriä leveällä leikkuupuimurilla. Pellotkin ovat vähän isompia kuin meillä. Nyt heitä on Suomessa aika paljon. Tutustuin erääseen ukrainalaiseen naiseen ennen sotaa. Slava Ukraini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen akateeminen, itsenäinen ja vastuun omasta elämästä kantava nainen. Akateemisena työurani on kaupungissa. En ikinä muuttaisi minnekään maatilalle. Tuskin kukaan muukaan akateeminen nainen, joka haluaa säilyttää oman kykynsä kantaa vastuun omasta elämästä.
Ihan höpöä. Olen maaseudulla kasvanut ja aika moni naapuritilan nainen kävi töissä lähikaupungissa ja olivat myös akateemisesti koulutettuja. Miehet hoitivat maatilan työt.
En ole lukenut koko ketjua, mutta onko aloittaja kertonut millaisessa paikassa hän asuu? Omassa maakunnassa sinne lähikaupunkiin voi olla yli 100 km ja lähimpään kuntakeskukseen 50 km. Kun se kuntakeskus on pieni kirkonkylä, ei siellä kovin paljon töitä ole tarjolla.
Asuin maalla suurimman osan lapsuutta ja teini-ikääni.
Nykyään en suostu lähtemään edes mökille viikonlopuksi, kun tasan tarkkaan tiedän rentoutumisen sijaan olevan vastassa never end -työmaa, josta kaupunkiin kotiin ja arkeensa päästyään huokaisee helpotuksesta päästessään lepäämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen akateeminen, itsenäinen ja vastuun omasta elämästä kantava nainen. Akateemisena työurani on kaupungissa. En ikinä muuttaisi minnekään maatilalle. Tuskin kukaan muukaan akateeminen nainen, joka haluaa säilyttää oman kykynsä kantaa vastuun omasta elämästä.
Ihan höpöä. Olen maaseudulla kasvanut ja aika moni naapuritilan nainen kävi töissä lähikaupungissa ja olivat myös akateemisesti koulutettuja. Miehet hoitivat maatilan työt.
En ole lukenut koko ketjua, mutta onko aloittaja kertonut millaisessa paikassa hän asuu? Omassa maakunnassa sinne lähikaupunkiin voi olla yli 100 km ja lähimpään kuntakeskukseen 50 km. Kun se kuntakeskus on pieni kirkonkylä, ei siellä kovin paljon töitä ole tarjolla.
Minä asun maalla pikkukylässä. Käyn kaupungissa töissä ja työmatka on 73 km suuntaansa. Mikä on ongelma?? Tämä on ihan normielämää täällä. Kaikkeen tottuu. Enkä aio muuttaa kaupunkiin. Kotona on ihana rauha aina odottamassa. En vaihda.
Nykynaisista on jostain syystä vaikea löytää tiimipelaajaa. Onko sitten kyse siitä, että heidät on kasvatettu siten, että omat unelmat on ne tärkeimmät, eikä niitä voi kenenkään kanssa jakaa. Koska se nyt aina vaatisi jostain joustamista.
Eli ne jotka haluavat pyörittää maalaiselämän arkeä töineen, haluavat tehdä sen juuri omilla ehdoillaan. Ja ottavat rinnalleen mieluummin koiran ja pari kissaa. Koska on helpompaa silleen kun kaiken voi päättää ite. Eikä tarvitse kenenkään muun toiveita toteutella / tai niihin osallistua.
Hassua sinänsä, että vaikka ne toiveet olisivat samojakin, niin kun on tarpeeksi itsellinen ihminen ( Mies tai nainen) Niin se oma tapa on silti ainoa oikea. :D
Vierailija kirjoitti:
Jopas on negatiivista kommentointia.Minun emännällä on oma työ ja silloin kun hän halutessaan osallistuu tilan töihin hän laskuttaa oman yrityksensä kautta.Täällä ollessaan kaikki menot tilan piikkiin,teki töitä tai ei.
Tuo on sinun tyttöystäväsi. Emäntä on pikkuisen eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No siis, sä etsit jotakuta "jakamaan" eli tekemään ilmaista työtä. Mitä nainen hyötyy siitä että tulee sinun tilallesi olemaan reipas?
Korkeakoulutettu mies tietenkin maksaisi naiselle hyvää palkkaa ja maksaisi eläkevakuutusta siitä, että nainen työskentelee miehen tilalla.
Kai sitten voi periä naiselta vuokraa ja laittaa Sähkö lasku puoliksi?
Voi laittaa kiinteistöt puoliksi 50/50 sopimuksella ja nainen asuttaa omaa huonettaan (ja sänkyään). Jos ei mene juridiseen avioon niin sitten tehdään reilut kauppakirjat ja sopimukset. Seksulipalveluksista voi antaa sitten vaikka vähän alennusta jos mies sitoutuu pitkäaikaiseen diiliin niiden suhteen eikä käytä m
Kuka helvetti aikaansa nyt ilmaiseksi jakaa, ellei aidosti nauti toisen seurasta? Ja kuvitteletko että maajussi-isäntä on hyväkin seuramies ja erinomainen rakastaja? Heh heh...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallisia kommentteja naisilta. Mitä vikaa on fyysisesti raskaassa työssä? Itse hoitajana olen tehnyt tosi raskasta työtä ja jos nuorempi olisin vaihtaisin takuulla työni maalaistalon töihin. Muutenkin elämä siellä on olisi just sitä mitä haluaisin. Ensimmäisenä asiana tietty on että miehen kanssa natsaisi hyvin. Muu elämä järjestyisi sitten.
Ei minua ainakaan kova työ pelottaisi, mutta päätin jo lapsena(lapsuuden koti pieni maatila)etten koskaan voisi olla maatilan emäntä. Tykkään eläimistä liikaa, että siihen hommaan pystyisin. Muistan vieläkin, näin yli 60v, miten lehmät ajetiin piiskan/sähköpiiska(?) avulla teurasautoon, kun eihän ne sinne vapaaehtoisesti menneet.
Raavas teurasautokuski tiesi kyllä konstit, miten eläintä käsiteltiin niin, että se totteli.
Ol
Ihan se sama kuin ennenkin vanhaan, tepastella luojan valtakunnassa ja elää omaa elämäänsä. Uskallan luvata, ettei yksikään lehmä ole kävellyt maajussin luokse anelemaan tältä elämäntehtävää, vaan maajussi on vanginnut ja alkanut sitä lehmää r aiskaamaan omien päämääriensä tavoittelemiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Nykynaisista on jostain syystä vaikea löytää tiimipelaajaa. Onko sitten kyse siitä, että heidät on kasvatettu siten, että omat unelmat on ne tärkeimmät, eikä niitä voi kenenkään kanssa jakaa. Koska se nyt aina vaatisi jostain joustamista.
Eli ne jotka haluavat pyörittää maalaiselämän arkeä töineen, haluavat tehdä sen juuri omilla ehdoillaan. Ja ottavat rinnalleen mieluummin koiran ja pari kissaa. Koska on helpompaa silleen kun kaiken voi päättää ite. Eikä tarvitse kenenkään muun toiveita toteutella / tai niihin osallistua.Hassua sinänsä, että vaikka ne toiveet olisivat samojakin, niin kun on tarpeeksi itsellinen ihminen ( Mies tai nainen) Niin se oma tapa on silti ainoa oikea. :D
Kyllä sinä voit tulla minun tiimiini pikku-apulaiseksi apustelemaan ja palvelemaan minua mielihalujeni mukaisesti. Varmaan moni ripsihuoltaja tai muukin nainen ottaisi mielellään miehestä alistuvaisen "tiimikaverin" ja "yhteen hiileen puhaltajan". Naiset tekevät ihan mielellään töitä homomiesten ja muiden sivistyneiden miesten kanssa, ihan samassa tiimissä.
"Kuka helvetti aikaansa nyt ilmaiseksi jakaa, ellei aidosti nauti toisen seurasta? Ja kuvitteletko että maajussi-isäntä on hyväkin seuramies ja erinomainen rakastaja? Heh heh..."
Älytön kommentti. Ainakin omalla kohdalla monessa maassa asuneena ja Suomessakin eri kaupungeissa asuneena voin sanoa, että nykyinen, juurikin Suomen maaseudulla ikänsä asunut mies on ollut se kaikkein paras, luotettavin ja huomaavaisin ja rakastavin kumppani ikinä. Ja on hyvä seuramies ja erinomainen rakastaja. Nyt vuosia oltu yhdessä ja edelleen menee hienosti.
Ihmisillä on sitten ihmeen jumittuneita stereotypioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykynaisista on jostain syystä vaikea löytää tiimipelaajaa. Onko sitten kyse siitä, että heidät on kasvatettu siten, että omat unelmat on ne tärkeimmät, eikä niitä voi kenenkään kanssa jakaa. Koska se nyt aina vaatisi jostain joustamista.
Eli ne jotka haluavat pyörittää maalaiselämän arkeä töineen, haluavat tehdä sen juuri omilla ehdoillaan. Ja ottavat rinnalleen mieluummin koiran ja pari kissaa. Koska on helpompaa silleen kun kaiken voi päättää ite. Eikä tarvitse kenenkään muun toiveita toteutella / tai niihin osallistua.Hassua sinänsä, että vaikka ne toiveet olisivat samojakin, niin kun on tarpeeksi itsellinen ihminen ( Mies tai nainen) Niin se oma tapa on silti ainoa oikea. :D
Kyllä sinä voit tulla minun tiimiini pikku-apulaiseksi apustelemaan ja palvelemaan minua mielihalujeni mukaisesti. Varmaan moni ripsihuoltaja tai muuk
Melkoisen erikoinen kommentti. :D
Mutta hyvin kuvaava. Eli jos nainen muuttaisi miehen kanssa maatilalle ja osallistuisi sen töihin ja ylläpitoon omasta halustaan. Niin silti hän alistuisi? Vaikka eläisi just sitä unelmaansa, saisi osansa tuotoista ja asua mieleisessään paikassa ja seurassa. Mutta kun se mies... Ja auta armias jos se haluaisi vielä päättääkkin jostain
Nyt en selannut koko ketjua läpi, mutta saisiko tähän kertauksen:
Mitä siellä AP:n maatilalla tehdään? Onko se siis ihan toiminnassa olevaa maataloutta? Kun kuitenkin palkkatyössä käyt?
Ja oliko naisen siis tarkoitus tehdä maatilan töitä, vai omia töitään, vai oliko täysi vapaus valita? Olettaisin näillä tiedoilla, että molempia.
Eli kyse siitä että olisi ns. riuska työihminen. Joka olisi valmis osallistumaan tiimin toimintaan, että yhdessä voisi toteuttaa jotain kivaa ja suurempaa? Sellaisia naisia varmaan on. Mutta tässä taitaa olla ongelmana toi, että moni kokee ns. miehen tontille menemisen jotenkin kauheana asiana, jossa sitoutuu epämieluisiin asioihin.
Ei välttämättä niinkään jos unelmat ja arvot on samaan suuntaan?
Hevoset ovat pohjattomia kaivoja lapioida rahaa ja hyvinvointi.