Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pahasti masentuneelle yleisin neuvo: Mene ulos kävelemään se auttaa
03.04.2025 |
Ei auta ja nytkin vaikka näköhavainto kertoisi jollekin että siellä on hieno ilma itse näen vain synkkää tyhjyyttä ulkona sama onko ulkona tai sisällä sama olo.
Kommentit (515)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turhin neuvo ikinä, ei ole parantanut ketään masennuksesta.
Kyllä muuten on, siitä on ihan tutkimuksia että luonnossa kävely keventää mieltä.
Nää neuvot ei toimi vakavasti masentuneella, kyllä se tarvitsee jotain muutakin apua.
Vielä kevät. Kaikki puhkeaa kukkaan ja alkaa vihertämään ja elää elämäänsä. Itse ei vaan kykene ja haluais pois.
Olen ollut syvästi masentunut. En koskaan halunnut pois. Suurin hätähuutoni oli se, että miten pääsen ulos siitä hel-vetistä, niistä traumoista, jotka masennukseen johti.
Eikö sekin ole pois? Minäkin haluaisin lopettaa vanhan elämäni ja jatkaa jossain uud
Kun masentunut haluaa pois, tarkoittaa yleensä kuolemaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkkeet teki zombien, mieli kirkastui kun jätin pois. Uutta ei kokeiltu. Tästä aikaa yli 20 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennus on sairaus siinä missä mikä tahansa muu. Ei syöpäpotilaallekaan sanota, että nyt pitää vain reipastua ja tahtoa sairaus pois.
Masennukseen vaan lienee vaikka kuinka monia eri syitä ja niitä on mahdollista selvittää. Syövässä syy on yksinkertaisesti se, että elimistössä on syöpäsoluja, jotka täytyy tuhota.
Syöpäkään ei kaikilla samanlainen tai laatuinen. Syöpää tulee mihin tahansa kehon kolkkaan. Masennus on päässä halusit tai et. Masennus valtaa mielesi sopukat, kaikki kehon osat, turruttaa, niin tekee myös syöpä. Syöpä diagnoosin saanut masentuu sata varmasti. Koskaan ei pidä yksinkertaistaa mitään
Kaikki syöpädiagnoosin saaneet eivät masennu, ainakaan oleellisen vaikeasti. Onneksi.
En ole vielä tavannut yhtäkään syöpää sairastavaa, joka ei olisi masentunut dg:n saatuaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tutkittu että leikkauspotilaiden osastollaoloaika lyheni niillä, joiden ikkunasta näkyi luontoa, edes puu.
Älkää aliarvioiko luonnon voimaa.
Oliko masennus leikkauksen syy?
En tiedä, mutta olen traumatisoitunut (lapsesta asti) ja minulle on aina ollut tärkeää se, että ikkunoistani näkyy taivas sekä paljon vihreää ja mielellään mahdollisimman vähän taloja, etenkään suuria. Nyt olen masennusjaksolla ja kävin pihalla haravoimassa. Ihan ok, mutta ei siitä mitään välitöntä nautintoa saanut. Kevätaurinko vielä pahensi. Tulihan kuitenkin tehtyä.
Toivottavasti selätät masennuksesi. Minäkin olen syvästi traumatisoitunut ja masentunut, käytöshäiriöinen lapsi ollut pienestä pitäen. Aikuisiässä masennuin syvästi, se syyllisyys ja häpeä harteilla. Minä oireilin psykosomaattisesti ja kipulääkärin kautta pääsin psykiatrianerikoislääkärin vastaanotolle. Siitä alkoi toipuminen. Ko. Lääkäri terapoi itse minua vuosia. Masennus hoidettiin ensin alta, sitten eheytyminen traumoista. Rankkaa oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän ennen vanhaan pärjäsivät ne masentuneet, jotka eivät torpastaan päässeet ulos kun masensi niin paljon.
Ei tainnut sillon vielä olla masentuneita samalla tavalla mitä nykyään. Nythän ollaan todella erillään luonnosta ja siitä mistä elämän perusedellytykset kuten ruoka tulee. Se ei oo mikään normaali tila ihmiselle ja voi vaikuttaa psyykkisten sairauksien lisääntymisenäkin
Mitä ihmettä 😳 entä ne, jotka taistelivat isänmaan puolesta?! Meinaatko, että sota ei jättänyt jälkeäkään?! Perheen isät olivat hyvin traumatisoituneita, perheen äitejä jäi leskeksi, lapsia nostettiin ruotsin junaan, kun ei ollu varaa elättää. Minun papat olivat sodassa ja vanhempani syntyneet 40- luvulla. Että masennus uusi trendi!
Ehkä aattelet vaan eri kantilta. Ennen vanhaa voi jollekin olla aika jostain kaukaisesta hamaasta pisteestä vaikka 1800-luvun loppuun ja sinä mietit viime vuosisataa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
506, tottakait mietin vuosisataa, jolloin minulle tutut ja tärkeät ihmiset ovat syntyneet. Siinä on minulle aikakausi, jonka kanssa olen elänyt. Olen nähnyt konkreettisesti sen miten sota on vaikuttanut isovanhempiini, omiin vanhempiin ja se miten he ovat muuttuneet, kun me synnyimme. Olen kolmas sukupolvi tuosta ja minulla on ollut mahdollisuus katkaista kierre.
1800- luku on sananmukaisesti historiaa, johon meillä ei ole konkreettista kosketusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennus on sairaus siinä missä mikä tahansa muu. Ei syöpäpotilaallekaan sanota, että nyt pitää vain reipastua ja tahtoa sairaus pois.
Masennukseen vaan lienee vaikka kuinka monia eri syitä ja niitä on mahdollista selvittää. Syövässä syy on yksinkertaisesti se, että elimistössä on syöpäsoluja, jotka täytyy tuhota.
Syöpäkään ei kaikilla samanlainen tai laatuinen. Syöpää tulee mihin tahansa kehon kolkkaan. Masennus on päässä halusit tai et. Masennus valtaa mielesi sopukat, kaikki kehon osat, turruttaa, niin tekee myös syöpä. Syöpä diagnoosin saanut masentuu sata varmasti. Koskaan ei pidä yksinkertaistaa mitään
Kaikki syöpädiagnoosin saaneet eivät masennu, ainakaan o
En ole vielä tavannut yhtäkään syöpää sairastavaa, joka ei olisi masentunut dg:n saatuaan.
Mikä luokitellaan masennukseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tutkittu että leikkauspotilaiden osastollaoloaika lyheni niillä, joiden ikkunasta näkyi luontoa, edes puu.
Älkää aliarvioiko luonnon voimaa.
Oliko masennus leikkauksen syy?
En tiedä, mutta olen traumatisoitunut (lapsesta asti) ja minulle on aina ollut tärkeää se, että ikkunoistani näkyy taivas sekä paljon vihreää ja mielellään mahdollisimman vähän taloja, etenkään suuria. Nyt olen masennusjaksolla ja kävin pihalla haravoimassa. Ihan ok, mutta ei siitä mitään välitöntä nautintoa saanut. Kevätaurinko vielä pahensi. Tulihan kuitenkin tehtyä.
Toivottavasti selätät masennuksesi. Minäkin olen syvästi traumatisoitunut ja masentunut, käytöshäiriöinen lapsi ollut pienestä pitäen. Aikuisiässä masennuin syvästi, se syyllisyys ja häpeä harteilla. Minä oireilin psykosomaattisesti ja kipulääkärin kautta pääsin psykiatrianerikoislääkärin vastaanotolle. Siitä alkoi toipuminen. Ko. Lääkäri terapoi itse minua vuosia. Masennus hoidettiin ensin alta, sitten eheytyminen traumoista. Rankkaa oli.
Tosi hienoa! Itse olen etsinyt apua yksityiseltä + KELA-terapiasta ja rahat huvenneet sinne. Siinä vaiheessa, kun asiat eivät ole vielä täysin romahtaneet, tuntuu erittän vaikealta saada apua julkiselta puolelta. Hienoa, että jaksoit käydä terapian ja sait ammattitaitoisen ja hyvän terapeutin.
Kävely ja hölkkä ovat Effect of exercise for depression: systematic review and network meta-analysis of randomised controlled trials tämän hetkisen tutkimusnäytön mukaan huomattavan paljon tehokkaampia kuin SSRI-lääke. Meta-analyysin mukaan SSRI-ääkkeet olivat plaseboon/tavanomaiseen hoitoon verrattuna heikkotehoisia (Hedgesin g = -0,29), kun taas kävely ja hölkkä, jooga, voimaharjoittelu yms. tuottivat keskimääräisen vasteen masennuksen hoidossa:
"Compared with active controls (eg, usual care, placebo tablet), moderate reductions in depression were found for walking or jogging (n=1210, =51, Hedges g 0.62, 95% credible interval 0.80 to 0.45), yoga (n=1047, =33, g 0.55, 0.73 to 0.36), strength training (n=643, =22, g 0.49, 0.69 to 0.29), mixed aerobic exercises (n=1286, =51, g 0.43, 0.61 to 0.24), and tai chi or qigong (n=343, =12, g 0.42, 0.65 to 0.21)."
Kyseisen tutkimuksen mukaan mitä suurempi intensiteetti liikunnalla on, sitä suurempi vaste masennukseen. Hedgesin g kuvaa efektikokoa, jossa alle 0.5 alittavat efektit ymmärretään pieniksi ja yli 0.5 keskimääräisiksi sekä yli 0.8 suuriksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskon hyvin, että monelle auttaa liikunta paremmin kuin SSRI. Itsellekin kuntopiiri auttoi, kun taas SSRI vei pahemmaksi. Mutta paranemisen alkamiseen tarvitsin dopamiiniin vaikuttavan lääkityksen.
508, voit tutustua kriteereihin käypähoidon sivuilla, on luotettava lähde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://kaikkisyovasta.fi/sairastuneelle/syopaa-sairastavan-tunteet/
Ainakaan tämän mukaan ei näyttäisi siltä, että kaikki syöpään sairastuneet sairastuisivat myös masennukseen.
Masennuksesta en tiedä, mutta ahdistukseen auttaa ainakin ja nyt meen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
506, tottakait mietin vuosisataa, jolloin minulle tutut ja tärkeät ihmiset ovat syntyneet. Siinä on minulle aikakausi, jonka kanssa olen elänyt. Olen nähnyt konkreettisesti sen miten sota on vaikuttanut isovanhempiini, omiin vanhempiin ja se miten he ovat muuttuneet, kun me synnyimme. Olen kolmas sukupolvi tuosta ja minulla on ollut mahdollisuus katkaista kierre.
1800- luku on sananmukaisesti historiaa, johon meillä ei ole konkreettista kosketusta.
Niin eli selvästi eri kantilta, mitä sen viestin kirjoittaja, johon vastasit mitä ihmettä.
Alue: Aihe vapaa
Siinäpä syy masennukseen!