Lue keskustelun säännöt.
Olen naisena kateellinen miesten rennoille miesporukoille
Ja tämä ei nyt ole mikään "olen yksi jätkistä, miehet on parempia" ym tyylinen aloitus, millaisia syytöksiä siis yleensä tulee jos jotain tämänkaltaista sanoo.
Mutta niin, somen tuttujen sekä puolituttujen miesten ja työpaikan miesten elämää sivusta seuranneena olen tullut kateelliseksi. Heidän olemisensa vaikuttaa niin rennolta ja mutkattomalta sekä uudet tyypit otetaan helpolla mukaan "jengiin". Työryhmässäni aloitti vastikään yksi nuori mies ja hetkessä tämä mies kuuluu toisten miesten snäppiporukkaan, käydään katsomassa pelejä vapaa-ajalla, käydään metsällä ja ampumaradalla, pyöräilylenkeillä jne. Ja taas me työpaikan naiset, ehkä kerran vuodessa näen jonkun kanssa vapaa-ajalla ja olen yrittänyt olla se aktiivinen, ei oikein ota tuulta alleen nämä yritykset. Eikä puhettakaan että lähes päivittäin viestiteltäisiin työn lomassa tai vapaa-ajalla, olen yrittänyt mutta tulkinnut sen niin että häiritsen kun eivät erityisesti jatka juttua.
Sitten somessa olen seurannut miten miehet voivat lähteä yhdessä ulkomaanreissuille porukalla, ihan ikähaitarilla 25-45 ja kaikilla on hauskaa. Mukaan mahtuu myös ns uusia tuttavuuksia. Ja sitten siellä reissun päällä porukka pystyy myös jakaantumaan eri aktiviteetteihin tai jos joku ei jaksakaan yöelämään lähteä, sekin on ok. Oma kokemus siis on ettei naisten porukoihin uudet tuntemattomammat pääse, kaikkien pitää lähteä samaan aktiviteettiin, jos joku ei lähde yöelämään, se on hirveä ongelma jne. kenellä on jos mitäkin omia ruokailuaikoja ja muita rutiineja, joista on pidettävä kiinni. Miehet syö sillon millon kenelläkin tekee ruokaa mieli (ainakin siis somen perusteella). Eikä nelikymppiset naiset halua lähteä todellakaan minkään parikymppisten "pimatsujen" kanssa reissuun. Tai vähintään päivitellään kokoajan niitä nuoria, kun ei me silloin nuorena jne jne.
No tässä jotain. Harmittaa. Koska haluaisin itsekin elää naisporukoissa sellaista rentoa arkea puuhasteluineen.
Kommentit (597)
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on kivuliaan oikeassa.
Jättäydyin eräästä naisporukasta parisen vuotta sitten, ja vaikkei yksinolo aina herkkua olekaan, voittaa se silti väkinäisen osallistumisen käsittämättömään sosiaaliseen pantomiimiin, jonka logiikkaa en ymmärrä.
Autismin piirteet naisilla tarkoittaa, että nainen vastaa sosiaalisesti tavallista miestä. Noiden piirteiden takia osa naisista ei pärjää naisporukoissa. Pää vaan toimii eri tavalla. Sosiaaliset kuviot, jotka muille on luontevia ei ole itselle.
Se ei tarkoita että kummatkaan olis toisia huonompia. Ollaan vaan erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just eilen katselin youtubesta Bear Gryllsin ohjelmaa jostain selvitymisleiristä, jossa kisasivat naisjoukkue vastaan miesjoukkue, olivatko peräti pariskuntia eri joukkueissa.
Aika erilaista meininkiä, nauratti oikeasti. Tokihan sitä oli varmaan viihdearvon takia vähän maalailtu, mutta hauska pätkä.
Vierailija kirjoitti:
Itellä on miehenä ihan päinvastainen kokemus. Tuntuu, ettei millään pääse miesten porukoihin mukaan. Armeijassa, yliopistossa ja työpaikoilla oon aina kokenu itseni ulkopuoliseksi. Tuntuu, että jos ei ole sellainen äijä, joka heittää ronskia läppää jatkuvasti, niin turha toivo päästä mihinkään miesten porukkaan.
Kyse olikin miesten porukoista eikä Coldplayta kuuntelevista kynäniskoista...
Mielenkiintoinen aihe, pitääpä lukaista ketju läpi mut kommentoin jo nyt aloituksen perusteella. Hyvä huomio, toi mieleeni isäni joka karavaanireissulla kaverustui naapurien kanssa vaikkei yhteistä kieltäkään löytynyt. Eläkeläisen arjessa se menee kans päivittäin huoltikselle juomaan kahvia ja ei ne kuulemma välttämättä edes puhu mitään :D Ite oon aina kärsinyt yksinäisyydestä ja oon ihaillut tota vaivattomuutta, jotenki itelläki petrattavaa siinä et pakko keksiä jutunjuurta
Vierailija kirjoitti:
Vaikea lähteä huolettomana matkaan, kun ei tiedä, miten lapset pärjäävät poissaolon aikana.
Miksi ne ei pärjäis, kun kuitenkaan ukko ei lähde samaan aikaan, tai olet saanut hoidettua hoitajan niille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on tuollaisia naisporukoita. Ihan rentoja. Syödään mitä sattuu reissussa, muuten ollaan tarkempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itellä on miehenä ihan päinvastainen kokemus. Tuntuu, ettei millään pääse miesten porukoihin mukaan. Armeijassa, yliopistossa ja työpaikoilla oon aina kokenu itseni ulkopuoliseksi. Tuntuu, että jos ei ole sellainen äijä, joka heittää ronskia läppää jatkuvasti, niin turha toivo päästä mihinkään miesten porukkaan.
Kyse olikin miesten porukoista eikä Coldplayta kuuntelevista kynäniskoista...
Niinpä. Mies pääsee mukaan porukoihin vain, jos sopii muottiin.
Vierailija kirjoitti:
Hesarissa oli taannoin juttu brittiäijistä, jotka kiertelee pitkin maailmaa futisotteluja. Nauttivat hyväntuulisina olutta Helsingin terasseilla.
Ajattelin, että tuollaista haluaisin. En siis ole kiinnostunut futiksesta, mutta että porukalla mentäis ja viihdyttäis rennossa ilmapiirissä.
Ei onnistu naisten kesken.
Miksei onnistuisi? Tiedän useita naisporukoita jotka osaa mennä ja viihtyä rennosti. Ei heillä välttämättä ole sen yhdistävän jutun (tietty musiikkimaku tai harrastus) lisäksi muuta yhteistä mutta sen jutun merkeissä tavataan. Se ei toki ole niin yleistä kuin miehillä, naiset tuppaa olemaan niin vastuuntuntoisia ja kiinni perheessään ym. velvollisuuksissa, ettei aikaa jää tuollaiseen, ei ainakaan siinä ruuhkavuosi-iässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miesporukoissa voi olla miljonääri toimitusjohtaja sekä työtön eikä ongelmia synny. Ainakin näin ulkopuolisille silmin näyttää siltä että naisilla ei tuommoinen onnistu kun siittä syntyy riitoja rahasta. Tämä taitaa johtua siittä että naisporukat suuntautuu aina kaupunkeihin jossa vaaditaan rahan käyttöä ihan jokaiseen aktiviteettiin ja miehet lähtee johonkin skutsiin missä rahaa ei tarvi.
Ehkä ei aina ihan näinkään, mutta jotain totuudenjyvää tässä on.
Meidän hirviporukassa kyllä on varakasta toimitusjohtajaa ja persaukista renkimiestä sulassa sovussa.
Tuo on yksinkertainen näkemys. Ainakin oma mieheni on pahalla päällä usein tullessaan töistä. Osalla työkavereista jutut pelkkää viinaa ja naimista. Sitten jos hän sanoo, että riittää jo, haukkuvat tiukkapipoksi ja ootko sä joku uskis vai? Ihan asiatonta käytöstä ja niiden pomo ummistaa silmänsä, kunhan työt sujuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun tätä palstaa lukee, niin missä ne rennot miehet on?
Tavallaan olen samaa mieltä. Tosin kyllä miehetkin juoruilevat ja puhuvat toisistaan pahaa selän takana. He eivät kuitenkaan ole samalla lailla pikkumaisia ja samankaltaisuuteen takertuvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä estää naisia tekemästä samoin?
Jos missä tahansa tilanteessa on paikalla enemmän kuin kaksi naista, niin yksi otetaan AINA silmätikuksi ja häntä ruvetaan hiillostamaan. Sitten kun hänet on saatu ulos, niin seuraava kohde kehiin. Naiset kokevat toiset naiset aina uhaksi itselleen.
Ei oteta, ei koeta. Seuraava...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Naisten porukoissa taas jaetaan asioita ja tuetaan toinen toistaan, koska mieskumppaneista ei useinkaan ole sellaiseen."
Tuollainen mies on pohjasakkaa muiden miesten mielestä. Joten hän on pohjasakkaa myös naisten mielestä. Koska - puheesta ja väitteistä huolimatta - nainen ei tuollaiseen mieheen koske. Joko siksi, että pitää tuollaista miestä nössönä tai siksi, että nainen itse on pelkuri.
Erikoinen näkemys. Mun aikuisella pojalla on paljon ystäviä molemmista sukupuolista. Tapaa naispuoleisiakin kahden kesken. Yleensä urheilun merkeissä. On haluttua seuraa. Naimisissa ja pienen lapsen isä.
Mistä vetoa, että on komea ja varakas
Syytön hän siihen on. Mut aika keskiverto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mies. Asia on juuri noin. Reissuun lähdetään milloin mihinkin ja kenen kanssa, mutta hauskaa on aina koska kukaan ei nipota ja valita.
Vaimoni on naisten reissuihin niin kyllästynyt ettei enää suostu menemään esim. polttareihin koska meno on aina niin kamalaa.
Niimpä. Minäkin olin kaksissa polttareissa viimeaikoina ja valitettavasti ei ollut hauskaa ja rentoa. MUTTA en myöskään haluaisi olla miesten polttareissa kun niistä olen saanut kuvan että rahaa käytetään älyttömiä määriä ja kaikkien on pakko maksaa. Eri asia jotkut muut reissut jotka jokainen kustantaa itselleen ja sellaisella hintatasolla kuin haluaa. Ap
Tuo on kyllä lopulta aika hauska naiset kun lähtee reissuun ja miettii ruokia niin alkaa aina se kauhea laskeminen että kuka söi mitä ja millo
No ei me kyl lasketa. Jokainen saa päättää itse, mitä tuo. Juomat jokainen ottaa oman maun mukaan ja aina useat tuo jotain yhteistä myös. Ei olla ikinä riidelty ruuasta tai juomasta.
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan olen samaa mieltä. Tosin kyllä miehetkin juoruilevat ja puhuvat toisistaan pahaa selän takana. He eivät kuitenkaan ole samalla lailla pikkumaisia ja samankaltaisuuteen takertuvia.
Osaavat olla pikkumaisia. Olen ollut naimisissa nyt 23 vuotta erään pikkutarkan viilaajam kanssa. Hän on kotona pikkutarkka ja töissä myös. Insinööri, mutta ei renttu. Kuivakka ja asiallinen. Minä täydennän häntä, olen vähän turhan nauraja ja suurpiirteinen. Jos ei miestä olisi, meidän rahatalous olisi hunningolla, olen spontaani ja rakastan pikkutuhmaa huumoria. Minulla on paljon ystäviä, mutta ei erityisen läheisiä. Kertonee paljon, että olen eniten yhteydessä 20-vuotiaan tyttäreni kanssa. Ystävien kanssa käydään laivalla, vietetään pikkujouluja tai ysäribileitå. Kutsun myös ystäviä kahville meille silloin tällöin. Mieheni yleensä häipyy silloin veneilemään tai tekee pihalla jotain omia puuhiaan. Toisaalta kyllä hänellä on myös läheisiä ihmisiä, oma perhe ja äiti ja isä. Shakkiakin hän pelaa, mutta ei taida tuntea pelikavereitaan. Se on hänelle sellaista aivojumppaa.
Vierailija kirjoitti:
Miehet miettii ystävistä että ne on ystäviä. Naiset miettii miten pääsee itse hyötymään ystävistä
Miten voisin hyötyä ystävistäni?? No on heillä viihdearvo, et sen puoleen kyllä...
Vierailija kirjoitti:
Naiset on tosikompi sukupuoli, naiset eivät ole kovin hauskoja. Kuka sellaisen kanssa haluaa lähteä reissuun. Ei edes naiset itse.
Naiset aloittavat jo nuorena puhumaan pahaa toisistaan selän takana, mikä luo epäluottamuksen siemenet.
Miehet kaipaavat naista seksiin, mutta jos puhutaan ihan vain viihtymisestä niin äijen jutut ja asenne on hauskempi. Jopa naisten itsensä mielestä.
Miesten kesken selän takana ei puhuta pahaa, edessä ei uskalla (koska jo alakoulussa on oppinut että se voi sattua nenään), joten ei puhuta pahaa ollenkaan. Paras mies voittakoon ja banter on elämän suola.
Kaverini sanoin "Jos naisilla ei olisi pillua, ne asuisivat puissa ja miehet metsästäisivät niitä ravinnoksi".
Ja joo on miehiä jotka eivät vastaa tätä kuvuasta ollenkaan... mutta ei heillä usein ole kavereitakaan, muut eivät luota häneen
No näemmä miehiäkin on monenlaisia, porukoissa tai ilman. Tunnen näitä "pirukoita", joissa miehet todellakin juoruaa ja ottaa mittaa toisistaan. Välillä edessäpäin ja usein selän takana.
Toivottavasti kännääjät älysivät ottaa opikseen. Juoppojen hyysääminen on tauti sekin. Varsinkin naisilla, jotka mahdollistaa vastuuttoman toilailun.