Lue keskustelun säännöt.
Juoksukunnon kehittymisestä kysymys
30.03.2025 |
Olen 49-vuotias kolmen lapsen äiti ja vuosikaudet keskittynyt paapomaan lasteni hyvinvointia oman kuntoni kustannuksella. Nyt olen öisin herännyt ajatukseen, että näin ei voi enää jatkua ja haluan kohottaa kuntoani ja kokea jaksavani paremmin arjessa.
Aloitin juoksemisen ja olen nyt kolme kertaa viikossa juossut 2 kilometrin kuntopolun aikaan 16 minuuttia. Matka on siis todella lyhyt ja vauhti hidas. Silti salaa tunnen häpeän lisäksi myös iloa siitä, että totaalisen - askasta suorituksestani huolimatta olen sen sinnikkäästi uudelleen tehnyt enkä ole antanut periksi.
Kysymykseni siis on, että kohoaako se kunto tällaisella säännöllisellä lyhyemmälläkin juoksemisella? Tämän juoksulenkin lisäksi kävelen koiramme kanssa sellaiset reilu 5 kilometriä päivässä, mutta juoksulenkille en vanhaa nivelrikkoista koiraamme enää raaski ottaa eli tuon juoksulenkin teen siis kolmesti viikossa tuon 5 kilsan päälle päivässä.
Jos koet suurta tarvetta haukkua kuntoani ja yritystäni, niin anna mennä. Olen varmasti kaikki haukut ansainnut, kun olen näin huonossa kunnossa. Kiitos jo etukäteen kaikesta vertaistuesta tai vinkeistä.
-M-
Kommentit (42)
Kannattaa kokeilla kävely-hölkkä yhdistelmää. Eli esim 2min hölkkää ja 1min kävelyä, vaikka yhteensä 25min alkuun. Pian huomaat, että jaksat hölkätä koko matkan. Kun juokset niin älä vedä täysillä vaan ihan hitaasti. Tuollainen 16min reipas juoksu kehittää vauhtikestävyyttä, mutta kehitystä ei pitkällä tähtäimellä tapahdu, jos ei tee myös peruskuntoharjoituksia, kuten tuo antamani esimerkki. Jos olet Facebookissa niin kannattaa liittyä ryhmään juoksu, tai jos paikkakunnallasi on juoksukoulu niin mennä sellaiseen. Osaan juoksukouluista on mahdollista osallistua myös etänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten minusta tuntuu, että petän itseni (ja nääytän aivan supernololle), jos hidastan juoksuvauhtia tai kävelen välissä. Ehkä tässä siis olisi minulla korvien välissä tekemistä.
ap
Ongelma on nimenomaan korvien välissä, ei oikeasti kannata miettiä mitä muut ajattelevat, kunhan sinulla itselläsi on selvillä mitä teet ja miksi.
Kiitos tosi paljon kommenteistanne. Aion kokeilla tuota matkan pidentämistä ja kävelyä sinne väliin sekä vauhdin hidastamista. Se minua hieman mietityttää, että kun hidastan vauhtia niin kohtahan se on aivan kävelyä. Lasketaanko se silti juoksuksi?
ap
Vierailija kirjoitti:
Miten minusta tuntuu, että petän itseni (ja nääytän aivan supernololle), jos hidastan juoksuvauhtia tai kävelen välissä. Ehkä tässä siis olisi minulla korvien välissä tekemistä.
ap
Suotta nolostelet. Olen itse juossut 6 vuotta ja edelleen tietyntyyppisissä intervalliharjoituksissa edelleen kävelen palautukset. Tänään tein esimerkiksi 1010sec vedot, joiden palautukset istuin penkillä.
Sinun kannattaa pitää vauhti niin hitaana, että syke pysyy siellä jossain max 130/min lukemissa etkä ole hirveän hengästynyt koko ajan. Juoksu on niin rankka laji, että aloittelijalla sykkeen pitäminen kestävyysharjoittelualueella vaatii useimmiten kävelyn ja juoksun vuorottelua. Esim 4 min juoksua, 4 min kävelyä ja tätä tahtia vaikka kahteen kertaan se 2 km lenkki. Ajat voivat olla vieläkin lyhyempiä. Et kuitenkaan ole ihan nollasta aloittaja jos kerran jaksat jo juosta 2 km (eli enemmän kuin useimmat täällä), joten pärjäät jo nyt hienosti ja ihan varmasti kunto kasvaa kun vaan jaksat jatkaa lenkkeilyä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tosi paljon kommenteistanne. Aion kokeilla tuota matkan pidentämistä ja kävelyä sinne väliin sekä vauhdin hidastamista. Se minua hieman mietityttää, että kun hidastan vauhtia niin kohtahan se on aivan kävelyä. Lasketaanko se silti juoksuksi?
ap
Ajattele se juoksukunnon parantamiseen tähtääväksi peruskuntoharjoitteluksi, niin ei ole väliä juoksetko vai käveletkö. Jos haluat lisähaastetta koiralenkeille, ota kerran tai pari viikossa käyttöön nilkkapainot.
Kyllä kunto kohoaa tuolla liikunnan määrällä, niin kauan kun juoksulenkittöminäkin päivinä kuitenkin käyt koiran kanssa ulkona että saat sen ansiosta liikuntaa joka päivä.
Tuon liikunnan kanssa kiinnittäisin huomiota siihen että sä käytät kävellessäsi ennen kaikkea jalkoja ja myös juostessasi käytät ennen kaikkea jalkoja. Kunnon ylläpidon ja kehittämisen kannalta olisi parempi jos keksisit jotain joka rasittaa myös muuta kehoa.
Jos sun koirasi kävelee sitä varten tarpeeksi siististi niin kannattaa kokeilla onnistuisiko tehdä osa lenkeistä hänen kanssaan sauvakävelynä. Tai jos sellainen ei onnistu niin yritä keksiä jotain muuta pientä joka rasittaa muuta kehoasi - vaikka että ostat kaupasta kevyet käsipainot ja teet kotona 5 min päivässä liikkeitä niitten kanssa sekä erilaista venyttelyä sen mukaan minkä kotona osaat ja pystyt helposti tekemään.
Treenatessa ei tarvitse mitenkään liikaa huolehtia siitä että tuleehan eri kehon osia treenattua tasapuolisesti. Mutta olisi kuitenkin parempi välttää sitä tilannetta että kaikki treeni tulee vain yhdelle osaa kehosta, ja yrittää jonkun verran keksiä että miten voisit rasittaa myös muita kehosi osia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aa, niin olen. Käyn täällä tosi harvoin ja laitoin sinne etunimeni alkukirjaimen. Tarkoittaako se jotain muuta täällä?
ap
Täällä monet laittaa esim. M46 = "Mies 46v" tai N39 = "Nainen 39v"
Hieno kuulla, AP!
Aloitin viime kesänä juoksulenkkeilyn pitkän liikkumattomuuden jälkeen ja jaksoinkin lumien tuloon saakka. Pian on aika taas aloittaa. Sanoisin, että pidä tahti sellaisena kuin kroppa antaa myöten eikä paikat ole kipeänä. Jos koet ajan mittaamisen olevan sinulle toimiva, niin jatka sitten sitä. Minä en missään vaiheessa ottanut aikaa lenkeillä. Ei ollut kelloa eikä puhelinta mukana. Juoksin samaa reittiä ja kesän mittaan juoksu tuntui pikku hiljaa kevyemmältä ja vauhtikin kasvoi. Välillä on kuitenkin päiviä, kun kroppa on väsyneempi ja juoksu heikompaa. Siitä on turha stressata. Jatka vain samaa rataa. Pikavoittoja tässä lajissa ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peruskunnon kohottaminen reippailla kävelylenkeillä ja juoksua niihin yhdistäen on parempi kuin junnata kovalla sykkeellä samaa matkaa. Sitten pidennät matkaa samalla systeemillä ja huomaat, että aijaa, pitempi matka ja sama aika.
Apua numero 29! Sittenhän nimimerkkini meni aivan metsään. Olen siis nainen, äiti ja nimeni alkaa M-kirjaimella. Aivan pihalla.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun ajatus on ollut juoksua harjoitellessa, että alkuun vauhti saa olla hidasta hölkkää, kunnes sitä pystyy tekemään mukavasti vaikka 5 km. Ja se hidas hölkkä on tahtia "mummot sauvakävelee ohi". Sillä tavoin kroppa tottuu juoksunomaiseen liikkeeseen. Myöhemmin sitten lisää vauhtia.
Kehtaatteko te vetää tuollaista "en liiku mihinkään kunhan pompotan tässä paikallani" vauhtia valoisan aikaan?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hieno aloitus sulla uudelle harrastukselle! Hienoa, kun olet päässyt jo noin hyvin alkuun.
Itse aloitin juoksemisen 47-vuotiaana. (Nyt olen reilu 50-vuotias.) Kaikenlaista pikkukremppaa on tullut matkaan, mm. varpaiden nivelrikon myötä, mutta jatkan silti. Mulla fyssari sanoi aiemmin, kun juoksua aloittelin, että noin 10% per viikko voi lisätä matkaa lisää. Välillä reipas kävelykin voi mennä juoksulenkistä tai sellainen, että juokset 500 metriä, kävelet reippaasti 200 - 300 metriä ja taas juokset väliin 500 metriä nostaen matkaa niin, että juoksua tulee yhteensä vaikkapa 3 km - 5 välille. Yleensä aloittelijat aloittaa liian rajuja ja pitkiä lenkkejä. Lyhyillä, säännöllisillä juoksuilla voit hyvinkin rakentaa juoksukuntoa sekä nivelten kestävyyttä. Aerobinen kunto kun tuppaa jossain vaiheessa kehittymään sen verran hyvin, ettei nivelet välttämättä kestä mukana. Helposti tulee penikkatautia tai muuta vaivaa, jos treenit lähtee ns. laukalle eli tulee liian pitkiä lenkkejä. Muista myös ottaa lihaskuntoa mukaan. Se estää noita muita vaivoja.
Onnea uudelle harrastukselle! Toivottavasti olet päässyt jo nauttimaan siitä juoksun parhaasta puolesta: Mahtavasta fiiliksestä lenkin jälkeen.
Kyllä se fiilis sen 2 kilometrin jälkeen on ollut huikea. Posket punaiset, hikinen olo ja liikuntaa saanut kroppa. Joka kerta olen itsestäni salaa selfien ottanut.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kehtaatteko te vetää tuollaista "en liiku mihinkään kunhan pompotan tässä paikallani" vauhtia valoisan aikaan?
ap
Hyvin kehtaa, vaikka olen mies ja näytän merkittävästi parempikuntoiselta kuin olen entisen tupakoijan keuhkoillani. Välillä muutan kävelyksi ja saatan myös pysähtyä hetkeksi venyttelemään. Ajattele se mieluummin niin, että suurin osa porukasta ei saa väännettyä ahteriaan minkäänlaiselle lenkille.
Minä lainaan 37 sinun ajatustasi ja seuraavan kerran ajattelen samalla tavalla, että olen sentään lenkkarit jalassa lenkkipolulla yrittämässä.
ap
Vielä sellainen kysymys, että jos siis juoksen aika pieniä matkoja vielä niin olisiko niitä järkevä tehdä sitten enemmän kuin 3 kertaa viikossa?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vielä sellainen kysymys, että jos siis juoksen aika pieniä matkoja vielä niin olisiko niitä järkevä tehdä sitten enemmän kuin 3 kertaa viikossa?
ap
Kuuntele rohkeasti kroppaa. Jos nivelet ja lihakset ei ole kipeinä, niin antaa mennä vain. Mikäli paikat on jäykkänä eikä tunnu hyvältä, niin lepoa tai kevyttä kävelyä ja venyttelyä. Suurin hidaste joka hommassa voi tulla on se, jos loukkaat itseäsi tai saat rasitusvamman.
Miten minusta tuntuu, että petän itseni (ja nääytän aivan supernololle), jos hidastan juoksuvauhtia tai kävelen välissä. Ehkä tässä siis olisi minulla korvien välissä tekemistä.
ap