Oletteko kysyneet töitä menemällä työpaikalle?

Miten se tapahtuu????

Jäin samalla reissulla töihin. Tosin tapahtui vuonna 1987.

Aiheesta on jo ketju: perseilevät työnhakijat osa:666

Työskentelen (palkollisena) pikkuputiikissa ja vähintään kerran viikossa siellä käy joku kyselemässä töitä. Ihan nuoresta vanhaan sukupuoleen katsomatta. Ei vaan ole tarjota.

Ilmaiseksi oppipojaksi edes tutustumaan?

En ole kysynyt. Rumat ei työllisty

Olen. Menin isohkon firman henkilöstöpäällikön puheille ja sovittiin että saan työpaikan jos miellyttää. En kuitenkaan pärjännyt kun ei perehdytetty kunnolla. No, onneksi tarvitsivat huoltoon apua. Siitä tuli sitten pääasiallinen ura ja ammatti. Olen ollut monissa eri työpaikoissa ja useimmiten paikka on löytynyt suhteilla, kavereiden vinkeillä. Monesti soittivat ja kaksi kertaa on tultu kotoa kysymään.

Paikallisella kirppiksellä käy ihmiset jatkuvasti kyselemässä paikkoja, mutta ei ole, edes ilmaisia. Luuletko ihmisiä tyhmiksi vai haitko itse viimeksi töitä 70-luvulla.

Ennen se onnistui, ei enää.

Kyllä mutta nykyään vain ihan pikkufirmoihin voi mennä paikanpäälle. Yleensä tehdään hakemus firman sivuilla.

Kyllä v.1982 kävin työllisyyskurssituksena hitsaajakurssit, suorittaen siellä hyväksytysti n.s.hitsaysluokat luokat eri menetelmille ja levyseppähitsaajakurssin. Sen jälkeen konepajoja kiertämään. Sattui ensimmäinen ottamaan. Aloitin maanantaina. Siellä se 10vuotta, kunnes tuli lama ja menin elektroniikka alan kurssille sieltä taasen ottivat suoraan Nokialle ja sitä rataa. Siellä ollessani hain toiseen firmaan, jossa olin 25vuotta. Eläkkeelle 63,5v. Pieneksihän se eläke silti jäi.

Kyllä se niin on, että kun työnantajalla on tilauksia ja töitä niin se ottaa sen työntekijän, vaikka veneen alta.

Siellä työpaikalla sitä vasta oppii sen työn ja miten siellä tulee olla.

Miksi suotta menisin kun ei kuitenkaan pääsisi. Nauraisivat varmaan.

Olen jopa kahdesti, mutta siitä jälkimmäisestäkin on aikaa 20 vuotta. Kummallakin kerralla nappasi ja ekalla kertaa hainkin vain kesätöitä, mutta tuossa toisessa työpaikassa tuli oltua koronapandemiaan (tai siis niihin rajoituksiin) asti eli 15 vuotta.

Aika moni asia oli ennen paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Työskentelen (palkollisena) pikkuputiikissa ja vähintään kerran viikossa siellä käy joku kyselemässä töitä. Ihan nuoresta vanhaan sukupuoleen katsomatta. Ei vaan ole tarjota.

Paikalliset pikkufirmat kolutaan läpi pikkuhiljaa pakollisten hakujen takia. Varmaan yleistä näinä aikoina.

Olen toistuvasti kysellyt Roska-auton kuljettajalta, mutta tuo perhanan apina uhkailee poliiseilla

Esimerkiksi nytkin kuulen entisestä työpaikastani koska siellä on joku lopettanut ja hakevat uutta. Taitaa ne paikat täyttyä noin sisäisellä haulla.

Lienevät hieman laiskoja ottamaan ihan ulkopuolelta kenenkään suosittelematta.  Tuollakin se töitten määrä on kausittaista.

Ehkä yrittäisin sellaisiin tehtaisiin, jotka valmistavat puolustuslaitokselle jotain.

90- luvulla sain töitä tehtaasta siten.

Vaimo työllistyi lähikauppaan muutama vuosi sitten näin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi suotta menisin kun ei kuitenkaan pääsisi. Nauraisivat varmaan.

Älä nyt. Kaikkihan me pelättiin, että nauravat ulos silloin työhön hakiessa.

Miksi ihmeessä ne nauraisivat, jos haluavat ostaa sinun työpanoksesi?

Muista, että nekin työhönottajat ovat olleet kanssasi samassa tilanteessa.

Tsemppiä. Parhaansa kun yrittää niin enempää ei voi vaatia.

Juu olen saanut Siwasta aikoinaan töitä näin, vein hakemuksen myymäläpäällikölle ja olinkin sitten 5 vuotta siellä töissä.

Joo, joskus parikymppisenä menin kysymään töitä vaatekaupasta. Olin kuullut, että niin kannattaa tehdä, olin epävarma ja kokemus oli kauhea, kun sain kieltävän vastauksen päin naamaa julkisesti. Oli kiusallista myös henkilölle, jolta kysyin. 

Parempi lähestyä meilillä.