Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mä olen katkeroitunut siitä, miten elämäni meni
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Harrastamalla liikuntaa ja jättämällä ylensyönti ja päihteet paranee elämänlaatu.
Kaikki eivät harrasta ylensyöntiä ja päihteitä. Minulla ei esimerkiksi ole tuollaiseen edes varaa eikä kaipausta. Syön ruokaa sen verran, että nälkä lähtee. Sitten sen pisteen jälkeen en pysty syömään yhtään haarukallista enempää. En häpeä sitä jos ruokaa jää esimerkiksi 300 gramman valmisannoksesta yli 50 grammaa. En ala syödä sitä väkisin. Kippaan sen pakasterasiaan, johon olen jemmannut jo aiemmin samanlaisen annoksen jämiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa toivomus elämältä on pysyä terveenä.Millään muulla ei ole mitään merkitystä. Ei olla liikaa juhlittu eikä saatu ilmaiseksi mitään.Kovaa työtä tehnyt , valopilkkujakin on ollut elämässä.
Mä en ole koskaan ollut terve enkä ole töitä saanut.ap
Ompa ikävää, mutta terveys on asia mihin kukaan ei pysty suuresti vaikuttamaan ja oletan nyt ettei kyseessä ole mikään elintasosairaus.
Opi nauttimaan pienistäkin asioista elämässä, kevätauringossa juo termarista kahvit puiston penkillä, käy lenkillä/salilla/uimassa ja saa energiaa että onnistumisen tunnetta siitä, käy bongaamassa lintuja ja kuulee niiden ilon. Nämä ovat tietty yksilöllisiä, mistä pienistä asioista itse nauttii.
Kun luulet jo menettäneesi kaiken on jäljellä vielä tulevaisuus!
Käy kirkossa ja koita tulla uskoon. Jotkut saavat siitä merkitystä ja sisältöä elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harrastamalla liikuntaa ja jättämällä ylensyönti ja päihteet paranee elämänlaatu.
Mä en käytä päihteitä.ap
Vierailija kirjoitti:
Käy kirkossa ja koita tulla uskoon. Jotkut saavat siitä merkitystä ja sisältöä elämään.
Ei kiitos, enää.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opi nauttimaan pienistäkin asioista elämässä, kevätauringossa juo termarista kahvit puiston penkillä, käy lenkillä/salilla/uimassa ja saa energiaa että onnistumisen tunnetta siitä, käy bongaamassa lintuja ja kuulee niiden ilon. Nämä ovat tietty yksilöllisiä, mistä pienistä asioista itse nauttii.
Kaikilla ihmisillä ei ole fyysistä terveyttä tuohon. Liikuntavammaiselle on suuri asia jos pääsisi joskus puistoon juomaan teetä tai kahvia. Sitä varten tarvii jopa apua ja hyvissä ajoin aloitettua valmistelua.
Ap ymmärrän täysin. Vaikka yritän positiivista kiitollisuutta, niin elämä on ollut minulle ja voimavaroilleni niin kovaa, ettei ole voimia jäljellä. Toiset pääsevät helpommalla, sitä on turha edes kertoa, ja ehkä vertailemalla elämää heihin katkeroituu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tietenkään tiedä enempää elämästäsi, Ap, mutta itselleni jäi kuitenkin erilaisten kovien kolhujen jälkeen lapseni, terveyteni ja työni. Niistä olen kiitollinen, ja sillä kiitollisuudella taistelen katkeruutta vastaan.
Mulla ei ole mitään noista joten kolhuni on olleet sinuakin paljon suurempia mikä vituttaa. Ei ap.
Vierailija kirjoitti:
Ihme valitusta jos on joskus saanut puolison ja on lapsiakin.
Kyllä hyvään elämään lisäksi kuuluu terveys ja työpaikka.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katkeruutta on monenlaista.
Jos on kärsinyt vääryydestä, väkivallasta ja rikoksesta, voi olla katkera tekijöille.
Jos tuntee, että valtio ei ole tukenut tarpeeksi, voi tuntea katkeruutta yhteiskuntaa kohtaan.
Tai sitten jos on tehnyt paljon huonoja valintoja, ja laittanut asiat vääriin tärkeysjärjestyksiin, voi tuntea katkeruutta itseään kohtaan.
Ja sitten joillakin nämä menevät sekaisin, ja tuntee esimerkiksi katkeruutta yhteiskuntaa kohtaan, jos on itse tehnyt vääriä valintoja.
Jos on jaettu kortit, joissa korkein kortti on vain esim. kasi tai ysi, niin pakko se pelata. Joskus kakkosellakin voi saada tikin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on jaettu kortit, joissa korkein kortti on vain esim. kasi tai ysi, niin pakko se pelata. Joskus kakkosellakin voi saada tikin!
Hyvä vertaus=)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennyt on mennyttä, on tämä hetki ja tulevaisuus. Minullakin virhevalintoja takana ja niiden myötä vaikeaakin, mutta yritän olla miettimättä menneitä.
Samoin, mutta suden hetkenä tapan ne kaikki.
Hyvä
Hyvä, kannattaa antaa elämänsä saatanalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme valitusta jos on joskus saanut puolison ja on lapsiakin.
Kyllä hyvään elämään lisäksi kuuluu terveys ja työpaikka.ap
Terveys on siitä hauska, että sitä ei osaa arvostaa ennen kuin sen menettää.
Älä anna katkeruuden viedä mukanaan! Käsittele tunteita, mitä se tuo sinulle. Koita nimetä tunteet ja käsitellä niitä.
Liikkuminen, ulkoilu, luonnossa kulkeminen, musiikki, taide, käsityöt, ruuanlaitto, leivonta, sisustaminen jne. auttavat myös käsittelemään ja purkamaan tunteita.
Käsillä tekeminen myös auttaa keskittymään nykyhetkeen ja tuo mielekkyyden tunteita.
Mene ihmisten seuraan: harrastukset, lapsen harrastukset, tapahtumat, yhdistykset, vertaisryhmät. Vaikkei löytyisi läheisempiä ihmissuhteita, niin pinnallisemmatkin kontaktit piristää mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sen olisi pitänyt mennä?
Siten että olisin saanut ammatin ja työn. Sillä tavalla kuin muilla ihmisillä menee.ap
Minkä ikäinen olet ? Miksi et voisi saada vieläkin ammattia ? Tai perustaa vaikka jotain yritystä ? Hoiva-tai siivousfirmaa tms ? Muuttofirmaa, julkisivujen puhdistusfirmaa, puutarhanhoitofirmaa tai kahvilaa.
Katkeruudesta pääsee eroon antamalla anteeksi, niin muille kuin itselleenkin.
Jos tuntuu vaikealta, niin psilosybiini auttaa.
Alue: Aihe vapaa
Nauti elämästä niillä pelikorteilla, jotka sinulla nyt on. Kerran täällä ollaan, mieti mitä kaikkea voit vielä tehdä. Menneitä tai asioita, joihin ei voi vaikuttaa, ei kannata murehtia.