Olen korkeasti koulutettu ja usein mietin, miksi niin moni lapsiperhe vaikuttaa siltä, ettei koulutus ole heille arvokysymys

"Tämä ei ole ylemmyyden osoitus"

Juu, eihän tässä nyt ollenkaan katota muita nokanvartta alas 🤣

Parempi siellä puistossa keskustella keveistä asioista. Jos alkaa politiikkaan, tieteeseen tai muuhun vastaavaan viedä keskustelua, niin ei tiiä millaiseksi foliohattu-salaliittosekopääksi se keskustelukumppani osoittautuu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ihan ymmärrä vanhempia joille on niin kovin sydämen asia että lapsi ei mene ammattikouluun vaan lukioon. Ihan kuin se lukio olisi jotenkin parempi vaihtoehto, mihin lasta pitäisi erityisesti ohjata.

Ammattikoulun jälkeen on todella vaikea ponnistaa yliopistoon. Tämä päätös määrittelee voimakkaasti lapsen elämän suunnan. Lisäksi ammattikoulusta saatava yleissivistys jää todella heikoksi.

Kaikille päämäärä ei ole yliopisto. Ja etenkään sen hömppäkoulutukset, joista pääset suoraan työkkärin asiakkaaksi

Eikös tässä juuri puhuttu siitä, että 15-vuotiaan ei vielä tarvitsisi tietää ehdottomasti, mikä se päämäärä on. Todella surullista, jos sen ikäinen on jo lukkiutunut ajatukseen, että yliopistokoulutukset ovat hömppäkoulutuksia. Vähän viittaa siihen, että kotiopetuksessa on ehditty jo opettaa katkeruutta ja herravihaa.

Nimim. yläkoulussa ei vielä aavistustakaan, mikä ala isona, humanistisia opintoja yliopistossa, noin 25 vuoden työura yksityisellä sektorilla eikä vielä päivääkään työttömänä työnhakijana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ammattikoulusta tullessa voivat kaikki ovet olla auki kaikkialle, kun yliopistoihin haetaan yhä enemmän yo-kirjoituksien arvosanoilla? Pääsykoekiintiöt ovat johdonmukaisesti pienentyneet, ja jos pääsykokeita ylipäätään on, ne perustuvat usein lukion oppimäärään.

Ammattikorkeasta koskaan kuullut? Tai avoimen yliopiston väylästä?

Yllä väitettiin, että ammattikoulun jälkeen ovet ovat auki kaikkialle. Eiväthän ne ole, jos yliopistoon haetaan pääosin ylioppilasarvosanoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minä leikkipuistossa tms keskustellut koulutusasioista. Hullunkurinen ajatus.

Ylipäätään aikuinen yleensä osaa erottaa erilaiset sosiaaliset tilanteet ja sopeuttaa käytöksensä niihin.

Miksi on ok keskustella vaikkapa lapsen urheiluharrastuksista ja pääsystä edustusjoukkueeseen, mutta samaan aikaan lapsen koulun valinta tai painotusopetukseen haku olisi elitististä tai leikkipuistoon kuulumatonta?

Mistä lähtien leikkipuistoikäisille on ollut painotusopetusta tai edustusjoukkueita?

Kyllä mä puistoilen edelleen ekaluokkalaisen kanssa, ja moni hänen ikäisensä jo haaveilee paikasta edustusjoukkueessa. Lisäksi perheissä on myös isompia sisaruksia, joten heidänkin kuulumisiaan siinä vaihdetaan. 

Olen tällä hetkellä kotona kohta 1v. esikoisen kanssa, toinen lapsi syntyy kesällä. Lapsen kanssa kun käydään puistossa niin kyllä ne muiden vanhempien kanssa keskustelut on tasoa sää ja lasten vaatteet, lähialueen muut leikkipuistot, kirjastot sekä muut pienille lapsille suunnatut tapahtumat sekä paikat missä lasten kanssa voi käydä. Silloin tällöin keskusteluissa sivutaan esimerkiksi jotain uutisissa ollutta aihetta. En tiedä, miksi keskustelisin leikkipuistossa esimerkiksi työhöni liittyvistä asioista kenenkään kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Sivistymättömistä perheistä sikiää sivistymättömiä lisää.

Kyllä!

Vierailija kirjoitti:

W t -perheissä ei arvosteta sivistyneisyyttä.

Kyllä!

Eikä, nyt meni komedian puolelle, kymmeniä vuosia akateemisten kanssa työskenneellä en voi kuin nauraa. Eivät osaa kirjettä lähettää, saati mitään muutakaan normi elämän asioita hoitaa. Aina ajattelin, miten heillä kotihommat hoituu,