Lue keskustelun säännöt.
Olen korkeasti koulutettu ja usein mietin, miksi niin moni lapsiperhe vaikuttaa siltä, ettei koulutus ole heille arvokysymys
26.03.2025 |
Tämä ei ole ylemmyyden osoitus vaan aidosti surullinen havainto. Kun katson esimerkiksi kaupungin leikkipuistossa vanhempia, tai seuraan vanhemmuusryhmiä, niin moni keskustelu pyörii vain lastenvaatteiden, turvaistuinten tai ruuhkavuosien ympärillä. Missä on kiinnostus kulttuuriin, politiikkaan, lukemiseen, tieteeseen!!
Tiedän että arki on raskasta, mutta onko se oikeasti niin kokonaisvaltaista, ettei mikään muu enää kiinnosta?
Kommentit (149)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä vanhempia joille on niin kovin sydämen asia että lapsi ei mene ammattikouluun vaan lukioon. Ihan kuin se lukio olisi jotenkin parempi vaihtoehto, mihin lasta pitäisi erityisesti ohjata.
Se on sillä tavalla parempi vaihtoehto, että lapsella on mahdollisuus elää lapsuuttaan vähän pitempään. Ei tarvitse valita alaa, ei tarvitse opiskella itsenäisesti. Ammatillinen koulutus on paljolti ajettu alas. Ei tarvitse olla 18-vuotiaana työtön työnhakija, vaan saa ihan teroitella kyniään ja käydä koulua.
Mitä tarkoitat sillä ettei lukiossa tarvitse opiskella itsenäisesti?
Ainakin meillä päin päivälukio käydään edelleen lähiopetuksena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä vanhempia joille on niin kovin sydämen asia että lapsi ei mene ammattikouluun vaan lukioon. Ihan kuin se lukio olisi jotenkin parempi vaihtoehto, mihin lasta pitäisi erityisesti ohjata.
Se on sillä tavalla parempi vaihtoehto, että lapsella on mahdollisuus elää lapsuuttaan vähän pitempään. Ei tarvitse valita alaa, ei tarvitse opiskella itsenäisesti. Ammatillinen koulutus on paljolti ajettu alas. Ei tarvitse olla 18-vuotiaana työtön työnhakija, vaan saa ihan teroitella kyniään ja käydä koulua.
Mitä tarkoitat sillä ettei lukiossa tarvitse opiskella itsenäisesti?
Ainakin meillä päin päivälukio käydään edelleen lähiopetuksena.
Ei se lähiopetus poista itsenäisen opiskelin tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä vanhempia joille on niin kovin sydämen asia että lapsi ei mene ammattikouluun vaan lukioon. Ihan kuin se lukio olisi jotenkin parempi vaihtoehto, mihin lasta pitäisi erityisesti ohjata.
Se on sillä tavalla parempi vaihtoehto, että lapsella on mahdollisuus elää lapsuuttaan vähän pitempään. Ei tarvitse valita alaa, ei tarvitse opiskella itsenäisesti. Ammatillinen koulutus on paljolti ajettu alas. Ei tarvitse olla 18-vuotiaana työtön työnhakija, vaan saa ihan teroitella kyniään ja käydä koulua.
Lukiossa pitää opiskella itsenäisesti. Ja pitää valita, mitä aineita haluaa lukea ja vähän siltä kannalta, mihin haluaa lukion jälkeen hakea. On sitten työtön työnhakija 19-vuotiaana, jos ei jatko-opintoihin pääse.
Ammattikoulusta voi myös hakeutua jatko-opintoihin, ei tarvits
Ei lukion jälkeen pääse työttömäksi työnhakijaksi, vaan täytyy hakea opintoihin tai harjoitteluihin, millä nimellä nämä nykyään kulkevatkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmuusryhmissä on yleensä ihmisiä eri taustoista. On kohteliasta puhua siitä mikä yhdistää. On epäkohteliasta alkaa paasaamaan vaikkapa politiikasta. Kokisin kummallisena alkaa puhumaan myös tieteestä, jos yhdistävänä asiana on samanikäinen lapsi. Ellei sitten tiedejulkaisu liity jotenkin lapsiin ja ole kiinnostava sitä kautta.
Koulutuksesta sen sijaan puhutaan paljonkin, suositellaan lähikouluja ja painotusluokkia jne.
Jos ap olet oikeasti sivistynyt, tiedät nämä asiat kyllä. Trololololooo mutta tulinpa silti lausumaan sanasen.
Sivityneen ihmisen suurin tavoite muiden kanssa keskustellessa on se, ettei ketään nolata. Tarkoitus ei ole päteminen ja oman tietomäärän osoittelu
Miksi minä puhuisin leikkipuistossa ihmisten kanssa muista asioista kuin siitä, mikä meitä eniten yhdistää? Terveisin tekniikan tohtori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n korkea koulutus = sukunsa ensimmäinen tusinamaisteri
Miten ammattikoulusta tullessa voivat kaikki ovet olla auki kaikkialle, kun yliopistoihin haetaan yhä enemmän yo-kirjoituksien arvosanoilla? Pääsykoekiintiöt ovat johdonmukaisesti pienentyneet, ja jos pääsykokeita ylipäätään on, ne perustuvat usein lukion oppimäärään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sivistymättömistä perheistä sikiää sivistymättömiä lisää.
W t -perheissä ei arvosteta sivistyneisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä vanhempia joille on niin kovin sydämen asia että lapsi ei mene ammattikouluun vaan lukioon. Ihan kuin se lukio olisi jotenkin parempi vaihtoehto, mihin lasta pitäisi erityisesti ohjata.
Ammattikoulun jälkeen on todella vaikea ponnistaa yliopistoon. Tämä päätös määrittelee voimakkaasti lapsen elämän suunnan. Lisäksi ammattikoulusta saatava yleissivistys jää todella heikoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä vanhempia joille on niin kovin sydämen asia että lapsi ei mene ammattikouluun vaan lukioon. Ihan kuin se lukio olisi jotenkin parempi vaihtoehto, mihin lasta pitäisi erityisesti ohjata.
Se on sillä tavalla parempi vaihtoehto, että lapsella on mahdollisuus elää lapsuuttaan vähän pitempään. Ei tarvitse valita alaa, ei tarvitse opiskella itsenäisesti. Ammatillinen koulutus on paljolti ajettu alas. Ei tarvitse olla 18-vuotiaana työtön työnhakija, vaan saa ihan teroitella kyniään ja käydä koulua.
Lukiossa pitää opiskella itsenäisesti. Ja pitää valita, mitä aineita haluaa lukea ja vähän siltä kannalta, mihin haluaa lukion jälkeen hakea. On sitten työtön työnhakija 19-vuotiaana, jos ei jatko-opintoihin pääse.
Ammattikoulusta voi myös hakeutua jatko-opintoihin, ei tarvits
Ikävä kyllä monissa lukioissa kannustetaan nimenomaan olemaan opiskelematta itsenäisesti. Ja oppilaanohjaus on niin heikkotasoista, ettei jatko-opinnoista puhuta mitään, eikä kannusteta miettimään lukion ainevalintoja siltä pohjalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä vanhempia joille on niin kovin sydämen asia että lapsi ei mene ammattikouluun vaan lukioon. Ihan kuin se lukio olisi jotenkin parempi vaihtoehto, mihin lasta pitäisi erityisesti ohjata.
Ammattikoulun jälkeen on todella vaikea ponnistaa yliopistoon. Tämä päätös määrittelee voimakkaasti lapsen elämän suunnan. Lisäksi ammattikoulusta saatava yleissivistys jää todella heikoksi.
Kaikille päämäärä ei ole yliopisto. Ja etenkään sen hömppäkoulutukset, joista pääset suoraan työkkärin asiakkaaksi
"Ei lukion jälkeen pääse työttömäksi työnhakijaksi, vaan täytyy hakea opintoihin tai harjoitteluihin, millä nimellä nämä nykyään kulkevatkaan. "
Ei niin. Amiksesta valmistunut 19-vuotias voi alkaa työttömäksi loppuiäkseen, jos töitä ei löydy. Lukiolainen ei, vaan pitää mennä töihin tai opiskelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
W t -perheissä ei arvosteta sivistyneisyyttä.
On hyvin sivistymätöntä kutsua ihmisiä wt:ksi.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen avaus. Olen itse siivoojan ja bussikuskin lapsi, ylioppilas ja siinä se, vaikka haluja ja rahkeita pidemmälle opiskeluun olisi ollut. Ja edelleenkin pohdin yliopistoon hakeutumista, ikää tosin jo lähes 50v.
Naimisissa olin 20v korkeasti koulutetun miehen kanssa, joka nyttemmin on miljonääri. Minä olin meistä se, joka luki vapaat, mies juoksi golfaamassa, laskettelemassa jne. Ja tokihan harrastan noita itsekin, mutta mies ei yhdessäolomme aikana lukenut yhtään kirjaa. Itse taas rakastan historiaa, etenkin sotahistoriaa, taidehistoriaa jne. Oikeustiedettä luin lasten ollessa pieniä avoimessa ihan huvikseni.
Lapsemme taas ovat käyneet ammattikoulun, nuorin on vielä peruskoulussa. Kaikki ovat yrittäjähenkisiä ja kaksi vanhinta pyörittää jo menestyvää yritystä, toiseksi nuorin aikoo hakea jatko-opintoihin. Ja näillä kaikilla olisi ollut edellytykset lukioon, mutta kiinnostusta ei. Mikä minä olen päättämään nuore
Eihän miljonäärin lasten tarvitsekaan tehdä fiksuja valintoja tulevaisuuttaan ajatellen, kun se on joka tapauksessa taloudellisesti turvattu. Mutta muiden lasten tarvitsee, tai ainakin kannattaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä leikkipuistossa tms keskustellut koulutusasioista. Hullunkurinen ajatus.
Ylipäätään aikuinen yleensä osaa erottaa erilaiset sosiaaliset tilanteet ja sopeuttaa käytöksensä niihin.
Miksi on ok keskustella vaikkapa lapsen urheiluharrastuksista ja pääsystä edustusjoukkueeseen, mutta samaan aikaan lapsen koulun valinta tai painotusopetukseen haku olisi elitististä tai leikkipuistoon kuulumatonta?
Leikkipuistoissa aikaa viettävillä vanhemmilla harvemmin on lapsia, joiden koulutusvalinnat ovat millään tavalla ajankohtaisia. Tai ainakaan sieltä ei kovin suurella todennäköisyydellä löydy toista vanhempaa, jonka lapsille asia on mitenkään ajankohtainen.
Itse ainakin pidän vähän elitistisenä, jos siellä leikkipuistossa joku alkaa keskustella taapero- ja alakouluikäisten lastensa urapoluista...
Lainaus
No et ole yhtään sen parempi. Ainoastaan ylimielisempi. Miksi olet alikouluttautunut vanhempiisi nähden, vaikka noin hyvistä lähtökohdista ponnistat? Täytyy päteä vanhemmillaan, kun ei muulla voi. Toisin kuin se huonosta taustasta omilla ansioillaan sukunsa ensimmäiseksi tohtoriksi ponnistanut. Lainaus
Miten niin alikouluttaurunut? Ei elämäni vielä - nelikymppisenä valmis ole. Tällä hetkellä olen vasta maisteri.
Et sinä tiedä minun lähtökohdistamme yhtään mitään. Perheessämme oli esimerkiksi paljon väkivaltaa. Vanhempien koulutukset ja hieno ura on vain yksi pieni osanen minun lähtökohtiani.
Tottakai voin täällä päteä myös omalla urallani. Nyt oli kuitenkin puhe vanhemmista.
1) korkeastikoulutettu on yhdyssana.
2) olet varmaan wokepierukoulutettu ja lukenut naistutkimusta ja taiteentutkimusta ja päässyt työttömäksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen avaus. Olen itse siivoojan ja bussikuskin lapsi, ylioppilas ja siinä se, vaikka haluja ja rahkeita pidemmälle opiskeluun olisi ollut. Ja edelleenkin pohdin yliopistoon hakeutumista, ikää tosin jo lähes 50v.
Naimisissa olin 20v korkeasti koulutetun miehen kanssa, joka nyttemmin on miljonääri. Minä olin meistä se, joka luki vapaat, mies juoksi golfaamassa, laskettelemassa jne. Ja tokihan harrastan noita itsekin, mutta mies ei yhdessäolomme aikana lukenut yhtään kirjaa. Itse taas rakastan historiaa, etenkin sotahistoriaa, taidehistoriaa jne. Oikeustiedettä luin lasten ollessa pieniä avoimessa ihan huvikseni.
Lapsemme taas ovat käyneet ammattikoulun, nuorin on vielä peruskoulussa. Kaikki ovat yrittäjähenkisiä ja kaksi vanhinta pyörittää jo menestyvää yritystä, toiseksi nuorin aikoo hakea jatko-opintoihin. Ja näillä kaikilla olisi ollut edellytykset lukioon, mutta kii
Niin, hänestä tuli siis uransa kautta miljonääri. Kun tavattiin, oli ihan tavallinen amiksen ope
Lukiossa pitää opiskella itsenäisesti. Ja pitää valita, mitä aineita haluaa lukea ja vähän siltä kannalta, mihin haluaa lukion jälkeen hakea. On sitten työtön työnhakija 19-vuotiaana, jos ei jatko-opintoihin pääse.
Ammattikoulusta voi myös hakeutua jatko-opintoihin, ei tarvitse olla 18-vuotiaana työtön työnhakija.