Lue keskustelun säännöt.
Usein kuulee sanottavan 'vaimo vei erossa kaiken'. Eli miten käytännössä vaimo pystyy erossa viemään kaiken?
26.03.2025 |
Eikö ositus mene about puoliksi? Ja nyt puhutaan rahasta, ei lapsista.
Kommentit (256)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh, ei voi muuta sanoa kuin että onneksi en ole joutunut taloudellisen väkivallan uhriksi johonkin ikävään liittoon.
MInä olen ja onneksi katkaisin sen jo alkuunsa. Silti saan kuulla vielä vuosikausia jälkikäteen, miten MINÄ olin se taloudellinen hyväksikäyttäjä, joka ei koskaan rakastanut oikeasti.
Niimpä niin. Jälleen kerran joku löysi kumppanikseen narsistisesti uhriutuneen ja sumuttavan miehen. Hyvä kun pääsit eroon.
Tämä oli 90-luvulla. Meni vuosikausia, että osasin diagnosoida eksäni narsistiksi. Silloin joskus kutsuin häntä vain luonnehäiriöiseksi.
Saa hirveät haukut jos kutsuu ketään narsistiksi nykypäivänä. Parasta on ilmaista että exä/pomo/työkaveri käyttäytyi narsistisesti. Siitä ei saa haukkuja eikä siihen tarvita tutkimuksia eikä diagnoosia.
Minulle on ihan se ja sama, haukkuuko joku vai ei, mutta sanon narsistin narsistiksi ja psykopaatin psykopaatiksi silloin, kun siihen on riittävän vahvat perusteet. Tämä siksi, että on niin paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä eivätkä tunnista näitä tiloja ja heidän läheisilleen on tärkeää tajuta mistä on kysymys, koska läheiset yleensä sairastuvat tavalla tai toisella.
Narsistiksi tunnistetaan jo aika moni, toivottavasti psykopatia olisi seuraava, mitä aletaan osata hahmottaa paremmin.
Esim. tämä video (jossa ei diagnosoida ketään psykopaatiksi) on todella silmiä avaava siitä, miten vaarallisia ihmiset voivat läheisilleen olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioehtoa ei pidä tehdä avioliiton aikana kertyvistä tuloista ja omaisuudesta vaan ainoastaan siitä, joka oli olemassa ennen liiton solmimista ja perinnöistä. Kaikki muu on toisen sumutusta.
"Millä lailla oli ex-puolison sumutusta, että minä opiskelin toisen tutkinnon, tein hurjasti töitä ja säästin ja sijoitin liiton aikana, ja lopulta perustin oman yrityksen, ja eron tullen pidin kaiken omaisuuteni (koska kaiken kattava avioehto)? Kaiken tämän aikana maksoin vähintään puolet yhteisistä menoista, osittain enemmänkin.
Millä logiikalla ex tuli sumutetuksi tässä, kun hän ei millään lailla mahdollistanut tai edes tukenut urapolkuani sen kummemmin? Hän ei esim ikinä olisi maksanut osuuttani laskuista jos yritykseni olisi kosahtanut, eikä maksanut mitään enemmän välillä kun olin esim pitkällä sairauslomalla burnoutin takia.
Ihan omalla ilmoituksella ei veloista pääse eroon. Ei ole kerta tai kaksi, kun toinen poistu avioliitosta takavasemmalle ja molemmat/maksukykyisempi joutuu lyhentelemään toisen ottamia lainoja/osamaksuja.
Olisiko puoliso joutunut kantamaan taloudellista riskiä, jos yrityksellä olisi mennyt huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioehtoa ei pidä tehdä avioliiton aikana kertyvistä tuloista ja omaisuudesta vaan ainoastaan siitä, joka oli olemassa ennen liiton solmimista ja perinnöistä. Kaikki muu on toisen sumutusta.
"Millä lailla oli ex-puolison sumutusta, että minä opiskelin toisen tutkinnon, tein hurjasti töitä ja säästin ja sijoitin liiton aikana, ja lopulta perustin oman yrityksen, ja eron tullen pidin kaiken omaisuuteni (koska kaiken kattava avioehto)? Kaiken tämän aikana maksoin vähintään puolet yhteisistä menoista, osittain enemmänkin.
Millä logiikalla ex tuli sumutetuksi tässä, kun hän ei millään lailla mahdollistanut tai edes tukenut urapolkuani sen kummemmin? Hän ei esim ikinä olisi maksanut osuuttani laskuista jos yritykseni olisi kosahtanut, eikä maksanut mitään enemmän välillä kun
Ihan omalla ilmoituksella ei veloista pääse eroon. Ei ole kerta tai kaksi, kun toinen poistu avioliitosta takavasemmalle ja molemmat/maksukykyisempi joutuu lyhentelemään toisen ottamia lainoja/osamaksuja.
Olisiko puoliso joutunut kantamaan taloudellista riskiä, jos yrityksellä olisi mennyt huonosti.
Ei puoliso ole vastuussa yrityksen veloista, kun yritys ei ole hänen. Yritys on muutenkin oma oikeushenkilönsä. Jos yritys on osakeyhtiö on myös yrittäjän henkilökohtainen vastuu rajattu yrityksen pääomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioehtoa ei pidä tehdä avioliiton aikana kertyvistä tuloista ja omaisuudesta vaan ainoastaan siitä, joka oli olemassa ennen liiton solmimista ja perinnöistä. Kaikki muu on toisen sumutusta.
"Millä lailla oli ex-puolison sumutusta, että minä opiskelin toisen tutkinnon, tein hurjasti töitä ja säästin ja sijoitin liiton aikana, ja lopulta perustin oman yrityksen, ja eron tullen pidin kaiken omaisuuteni (koska kaiken kattava avioehto)? Kaiken tämän aikana maksoin vähintään puolet yhteisistä menoista, osittain enemmänkin.
Millä logiikalla ex tuli sumutetuksi tässä, kun hän ei millään lailla mahdollistanut tai edes tukenut urapolkuani sen kummemmin? Hän ei esim ikinä olisi maksanut osuuttani laskuista jos yritykseni olisi kosahtanut, eikä maksanut mitään enemmän välillä kun
Mistä veloista sinä oikein puhut? Ei meillä kummallakaan ollut mitään lainoja.
Ei, puoliso ei ollut missään vastuussa minun (yhden naisen) yrityksestä. Jos siitä ei olisi tullut mulle tuloja niin olisin elänyt säästöillä kunnes olisin löytänyt uuden työpaikan. Niinkuin elin sairasloman ja opiskelun ajankin, ja maksoin säästöistä puolet yhteisistä menoista. Eli epäonnistuminen oli täysin minun harteilla, ja siksi onnistuminenkin kuului vain minulle.
"Ei puoliso ole vastuussa yrityksen veloista, kun yritys ei ole hänen. Yritys on muutenkin oma oikeushenkilönsä. Jos yritys on osakeyhtiö on myös yrittäjän henkilökohtainen vastuu rajattu yrityksen pääomaan. "
... tuntuu hieman oudolta, että yksi henkilö puhuu osakeyhtiöstä omana yrityksenä.
Yrittäjien kanssa avioliiton solmivien kannattaa tietää, että yleensä ne pikkuyritykset toimii omistajan henkilökohtaisella riskillä, jolloin yrityksen kaatumisen yhteydessä yrityksen omistaja menettää koko ulosmitattavissa olevan omaisuuden. Tässä yhteydessä kuvioon tulee myös puolison vastuu velasta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten muka tarvisi ottaa vastuuta puolison henkilökohtaisesta veloista. Siinä tapauksessa ennen eroa kannattaisi ottaa iso velka ja "hukata" se jonnekin, jotta puoliso joutuisi maksamaan siitä osan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yrittäjien kanssa avioliiton solmivien kannattaa tietää, että yleensä ne pikkuyritykset toimii omistajan henkilökohtaisella riskillä, jolloin yrityksen kaatumisen yhteydessä yrityksen omistaja menettää koko ulosmitattavissa olevan omaisuuden. Tässä yhteydessä kuvioon tulee myös puolison vastuu velasta...
Millä perusteella yrittäjän puoliso olisi vastuussa yrittäjän veloista, jos hän ei ole ollut niiden takaajana tai laittanut omaisuuttaan niiden vakuudeksi?
Vierailija kirjoitti:
"Ei puoliso ole vastuussa yrityksen veloista, kun yritys ei ole hänen. Yritys on muutenkin oma oikeushenkilönsä. Jos yritys on osakeyhtiö on myös yrittäjän henkilökohtainen vastuu rajattu yrityksen pääomaan. "
... tuntuu hieman oudolta, että yksi henkilö puhuu osakeyhtiöstä omana yrityksenä.
Yrittäjien kanssa avioliiton solmivien kannattaa tietää, että yleensä ne pikkuyritykset toimii omistajan henkilökohtaisella riskillä, jolloin yrityksen kaatumisen yhteydessä yrityksen omistaja menettää koko ulosmitattavissa olevan omaisuuden. Tässä yhteydessä kuvioon tulee myös puolison vastuu velasta...
Mikä nyt on outoa siinä, että puhuu osakeyhtiöstä omana yrityksenä?
t. Osakeyhtiön yksin omistava, joka tietää monta samanlaista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Ei puoliso ole vastuussa yrityksen veloista, kun yritys ei ole hänen. Yritys on muutenkin oma oikeushenkilönsä. Jos yritys on osakeyhtiö on myös yrittäjän henkilökohtainen vastuu rajattu yrityksen pääomaan. "
... tuntuu hieman oudolta, että yksi henkilö puhuu osakeyhtiöstä omana yrityksenä.
Yrittäjien kanssa avioliiton solmivien kannattaa tietää, että yleensä ne pikkuyritykset toimii omistajan henkilökohtaisella riskillä, jolloin yrityksen kaatumisen yhteydessä yrityksen omistaja menettää koko ulosmitattavissa olevan omaisuuden. Tässä yhteydessä kuvioon tulee myös puolison vastuu velasta...
Ei ulosmitata puolison omaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vaimo vei kaiken erossa- eli elämän peruspilarit - lapset, elämänhalun ja yhteiselämän. Ei vain rahallista arvoa.
Miten hyvää se yhteiselämä on voinut olla, jos toinen ei enää koe sitä sellaiseksi että se kannattaa kanssasi jakaa? Otan toki osaa menetykseen, mutta ehkä ajan kanssa menneen suhteen ongelmat valkenevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Ei puoliso ole vastuussa yrityksen veloista, kun yritys ei ole hänen. Yritys on muutenkin oma oikeushenkilönsä. Jos yritys on osakeyhtiö on myös yrittäjän henkilökohtainen vastuu rajattu yrityksen pääomaan. "
... tuntuu hieman oudolta, että yksi henkilö puhuu osakeyhtiöstä omana yrityksenä.
Yrittäjien kanssa avioliiton solmivien kannattaa tietää, että yleensä ne pikkuyritykset toimii omistajan henkilökohtaisella riskillä, jolloin yrityksen kaatumisen yhteydessä yrityksen omistaja menettää koko ulosmitattavissa olevan omaisuuden. Tässä yhteydessä kuvioon tulee myös puolison vastuu velasta...
Mitä ihmettä oikein selität. Siis miksi osakeyhtiö ei olisi "oma yritys". Kenen se sitten on jos ei omistajan? Et taida tietää mitä Oy tarkoittaa. Etkä selkeästi ainakaan mitä velvollisuuksia on sen omistajalla.
Ja ylipäätään, alunperin väitit että avioehto on aina toisen sumutusta. Esimerkkini oli että ei todellakaan ole. Sitä paitsi itsekin kumoat omat väitteesi - sinun skenaariossasi jossa yrittäjän velat jotenkin lankeaisivat yrittäjän henkilökohtaisiksi veloiksi, avioehto nimenomaan suojelisi sitä yrittäjän kumppania!
En viitsi kuitenkaan pelata pulun kanssa shakkia tämän enempää, joten heippa.
Kun naisen panos on ollut 100% ja miehen 0% niin on sanomattakin selvää että kun nainen lähtee, mies menettää kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi, luulin, että osakeyhtiössä vaaditaan toinenkin omistaja.
----------
Tämä seuraava koskee siis niitä yrityksiä, jotka ei ole osakeyhtiöitä...
Löytyi tieto: Kumpikin puoliso vastaa yksin omasta velastaan -olipa se otettu ennen avioliittoa tai avioliiton aikana. Poikkeuksen muodostaa velka, jonka jompikumpi puoliso on tehnyt perheen elatusta varten. Tällaisesta velasta puolisot vastaavat yhteisvastuullisesti. 24.12.2024
ja tieto: Oikeusministeriön mukaan avioliiton aikana puoliso on vastuussa vain veloista, jotka hän on henkilökohtaisesti ottanut.4.1.2025
En tiedä muuttuiko laki jotenkin vuoden vaihtuessa. Jos oletetaan, että molemmat pitää paikkaansa, niin olisi mielenkiintoista ettei yritystoiminnasta saatuja tuloja käytettäisi perheen elatukseen.
Olen elämässäni perheoikeuteen liittyvän työn puolesta ollut todistamassa yhteensä yli sataa erotilannetta, joissa on ollut tuo tarina juurikin miehellä - häneltä viedään kaikki erossa. Tilanteista noin kymmenessä on ollut sellaisia piirteitä, että vaimo on oikeasti ollut niin suuttunut ja tuskainen että on pyrkinyt lasten mieheltä viemiseen kokonaan. Lähes jokaisessa näistä tilanteista kävi ilmi, että mies ei edes halunnut lapsia, eli on sovittu vain elatusmaksuista ilman tapaamisia koska mies ei ole niitä halunnut, ja kahdessa tapauksista nainen on tuottanut vaikeuksia miehelleen, näkemättä lasten etua.
Kaikki muut tilanteet ovat olleet sellaisia, että mies on ollut vuosien ajan taloudellisesti/fyysisesti /psyykkisesti väkivaltainen naista ja lapsia kohtaan. On hyvin yleistä että esimerkiksi aviomies ei osta omille lapsilleen näiden tarvitsemia varusteita ja on käyttänyt vuosien ajan jopa lapsilisät sekä puolison vanhempainetuudet omiin menoihinsa sillä ajatuksella, että kaikki talouden rahat kuuluvat hänelle koska hän käy työssä 8h päivässä. Nainen on monissa tapauksissa miehen painostuksesta hoitanut kodin ja lapset saamatta itselleen yhtään käyttörahaa, ja kuten sanottua, mies ei ole siis huolehtinut lasten tarpeista. Yhdellä tällaisella oli jemmassa 1,2 miljoonaa euroa jonka oli koettanut pimittää erossa.
Miehet ovat yllättävän kamalia persoonia, sen voin todeta vaikka työhöni kuuluu myös heidän oikeuksiensa puolustaminen. On myös luultua yleisempää että vaikka eron yhteydessä tehdään tarkat sopimukset lasten tapaamisista, alle vuodessa ollaan tekemässä uutta sopimusta miehen aloitteesta, koska hän ei olekaan enää halukas huolehtimaan lapsista esimerkiksi joka toista viikkoa tai viikonloppua. Eräs isä vaati oikeuden kautta itselleen tapaamissopimuksen jossa hänen kolme lastaan olivat hänellä vain yhden viikonlopun kolmen kuukauden välein. Erossa hän oli alunperin vaatinut lapsia kokonaan itselleen ja esittänyt vaimostaan todella rajuja väitteitä jotta saisi osoitettua tämän vanhemmuuden kelvottomaksi.
Jos joku sanoo että kaikki on viety, on mahdollista ettei hänellä ole oikein mitään antamista ollutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, luulin, että osakeyhtiössä vaaditaan toinenkin omistaja.
----------
Tämä seuraava koskee siis niitä yrityksiä, jotka ei ole osakeyhtiöitä...
Löytyi tieto: Kumpikin puoliso vastaa yksin omasta velastaan -olipa se otettu ennen avioliittoa tai avioliiton aikana. Poikkeuksen muodostaa velka, jonka jompikumpi puoliso on tehnyt perheen elatusta varten. Tällaisesta velasta puolisot vastaavat yhteisvastuullisesti. 24.12.2024
ja tieto: Oikeusministeriön mukaan avioliiton aikana puoliso on vastuussa vain veloista, jotka hän on henkilökohtaisesti ottanut.4.1.2025
En tiedä muuttuiko laki jotenkin vuoden vaihtuessa. Jos oletetaan, että molemmat pitää paikkaansa, niin olisi mielenkiintoista ettei yritystoiminnasta saatuja tuloja käytettäisi perheen elatukseen.
En tiedä, mutta yritystoiminta on verrattavissa palkkaan, joka tulee perheen elatukseen. Se siis tulee mutkan kautta perheen elatukseen eikä suoraan otettu vaikkapa keittiöremonttia varten tai perheen luottokorttilaskun maksamista varten.
https://www.minilex.fi/a/kuka-vastaa-veloista-avioliitossa
Puoliso voi joutua vastaamaan toisen puolison tekemästä velasta lisäksi silloin, kun kyse on niin sanotusta elatusvelasta. Elatusvelka on kyseessä esimerkiksi silloin, kun vaatteita, huonekaluja tai ruokaa hankitaan luotolla. Elatusvelalla ei kuitenkaan tarkoiteta rahalainaa, vaikka laina olisikin käytetty puolisoiden elatukseen.
Lähtökohtana avioliitossa on siis puolisoiden velkojen erillisyys, eli puoliso ei lähtökohtaisesti vastaa toisen puolison tekemästä velasta. Toisen puolison omaisuutta, olipa se avio-oikeuden alaista tai avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, ei voida myöskään ulosmitata toisen puolison veloista. Toisen puolison omaisuus ei myöskään voi joutua velallisena olevan puolison konkurssipesään. Puolisot vastaavat kuitenkin yhdessä esimerkiksi sellaisesta velasta, jonka he ovat yhdessä tehneet tai joka luokitellaan elatusvelaksi.
Vierailija kirjoitti:
https://www.minilex.fi/a/kuka-vastaa-veloista-avioliitossa
Puoliso voi joutua vastaamaan toisen puolison tekemästä velasta lisäksi silloin, kun kyse on niin sanotusta elatusvelasta. Elatusvelka on kyseessä esimerkiksi silloin, kun vaatteita, huonekaluja tai ruokaa hankitaan luotolla. Elatusvelalla ei kuitenkaan tarkoiteta rahalainaa, vaikka laina olisikin käytetty puolisoiden elatukseen.
Lähtökohtana avioliitossa on siis puolisoiden velkojen erillisyys, eli puoliso ei lähtökohtaisesti vastaa toisen puolison tekemästä velasta. Toisen puolison omaisuutta, olipa se avio-oikeuden alaista tai avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, ei voida myöskään ulosmitata toisen puolison veloista. Toisen puolison omaisuus ei myöskään voi joutua velallisena olevan puolison konkurssipesään. Puolisot vastaavat kuitenkin yhdessä esimerkiksi sellaisesta velasta, jonka he ovat yhdessä tehneet tai joka luokitellaan elatusvelaksi.
Tuota en ole koskaan tullut edes ajatelleeksi: Toisen puolison omaisuus ei myöskään voi joutua velallisena olevan puolison konkurssipesään. Ilmeisesti niissä tapauksessa, joissa yrityskonkurssin myötä on ulosmitattu molempien omaisuudesta, niin silloin molemmat puolisot ovat olleet yrityksen omistajia.
Tuokin oli yllättävä tieto: Elatusvelka on kyseessä esimerkiksi silloin, kun vaatteita, huonekaluja tai ruokaa hankitaan luotolla. Elatusvelalla ei kuitenkaan tarkoiteta rahalainaa, vaikka laina olisikin käytetty puolisoiden elatukseen.
Miksi luotolla hankittu on jotenkin eri kuin "raha"lainalla? Mitä tässä tarkoitetaan rahalainalla?
Vierailija kirjoitti:
https://www.minilex.fi/a/kuka-vastaa-veloista-avioliitossa
Puoliso voi joutua vastaamaan toisen puolison tekemästä velasta lisäksi silloin, kun kyse on niin sanotusta elatusvelasta. Elatusvelka on kyseessä esimerkiksi silloin, kun vaatteita, huonekaluja tai ruokaa hankitaan luotolla. Elatusvelalla ei kuitenkaan tarkoiteta rahalainaa, vaikka laina olisikin käytetty puolisoiden elatukseen.
Lähtökohtana avioliitossa on siis puolisoiden velkojen erillisyys, eli puoliso ei lähtökohtaisesti vastaa toisen puolison tekemästä velasta. Toisen puolison omaisuutta, olipa se avio-oikeuden alaista tai avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, ei voida myöskään ulosmitata toisen puolison veloista. Toisen puolison omaisuus ei myöskään voi joutua velallisena olevan puolison konkurssipesään. Puolisot vastaavat kuitenkin yhdessä esimerkiksi sellaisesta velasta, jonka he ovat yhdessä tehneet tai joka luokitellaan elatusvelaksi.
samaisesta linkistä löytyy myös teksti:
"Puolisot ovat solidaarisessa vastuussa eli yhteisvastuussa velasta, jonka he ovat yhdessä ottaneet. Solidaarinen vastuu tarkoittaa sitä, että velkojen erääntyessä velkoja voi periä velan kokonaan tai osittain toiselta puolisolta. Jos kuitenkin velkoja perii velan vain toiselta puolisolta, syntyy velan maksaneelle oikeus periä osa maksetun velan määrästä toiselta puolisolta, joka ei osallistunut velan maksuun. Puolisot ovat solidaarisessa vastuussa myös sellaisesta velasta, jonka toinen puoliso on ottanut toisen puolison valtuutuksella. Puoliso voi joutua vastaamaan toisen puolison tekemästä velasta myös silloin, kun hän on nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksynyt velan ottamisen."
Saa hirveät haukut jos kutsuu ketään narsistiksi nykypäivänä. Parasta on ilmaista että exä/pomo/työkaveri käyttäytyi narsistisesti. Siitä ei saa haukkuja eikä siihen tarvita tutkimuksia eikä diagnoosia.