Akateemisille ei nykyään kelpaa kuin toinen akateeminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tekniikan tohtori ja vaimo lomittaja. Ja vaimo on todella älykäs.

Kauniisti sanottu, mutta sekin mahdollisuus täytyy ottaa huomioon, että sinä et ole itse kovin älykäs tai tarkkanäköinen.

Näin tekniikan tohtorina sanoisin, että jos on valmistuu Otaniemestä tekniikan tohtoriksi, niin kyllä älykkyysosamäärä on mensatasoa. Suomen korkein älykkyysosamäärä (185) on Marko Mäkelällä, joka on ei-akateeminen, ja kultaseppä ammatiltaan. On siis täysin mahdollista, että tämä lomittajavaimo on älykäs ihminen.

Näin on, muilla aloilla tohtorintutkintokaan ei välttämättä takaa erityisen korkeaa ÄO:ta, mutta tietyillä aloilla se aikalailla takaa. Tekniikka on yksi niistä, matemaattiset yleisestikin, taloustiede jne.

Taloustiede on mielenkiintoista, mutta en tiedä riittääkö älyni siihen t. duunari.

Vierailija kirjoitti:

En tekisi lapsia kuin korkeastikoulutetun kanssa. Sieltäkin vain valikoidut alat. Kun on varaa valita, todellakin valitsen parhaat todennäköisyydet saada älykkäitä lapsia.

Matala koulutus on siis paras suoja ylimielisiltä mulkuilta. Check.

T äo135

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti kysymys kuuluu näin: Miksi duunareille ei kelpaa toinen duunari? Jos kelpaisi, heidän ei tarvitsisi koskaan harmistua siitä, ettei akateeminen huoli heitä. 

 

Kyllä kai duunarinaisille kelpaa, mutta miehet haikailevat akateemisten naisten perään. Ja turhaan. Jostain syystä se siivoojanaisen vaatimaton elämäntapa ei kiehdo duunarimiehiä.

 

Sote-alan hoitsuilla on vaikka miten paljon duunarimiehiä. 

Onko Suomessa paljonkin akateemisia hoitajia? Toki hoitotiedettä voi opiskella yliopistossa, mutta käsittääkseni sieltä ei saa esimerkiksi sairaanhoitajan pätevyyksiä. Muutenkin ammattikorkea on tyypillisin tie sosiaali- ja terveysaloille. -eri<

 

onko sulla mitään muita argumentteja, olet nyt hokenut tuota muillekin jotka ovat sanoneet samaa kuin minä? Kyllä minä tämän osasin lukea: 

 

Sote-alan hoitsuilla on vaikka miten paljon duunarimiehiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tekisi lapsia kuin korkeastikoulutetun kanssa. Sieltäkin vain valikoidut alat. Kun on varaa valita, todellakin valitsen parhaat todennäköisyydet saada älykkäitä lapsia.

Matala koulutus on siis paras suoja ylimielisiltä mulkuilta. Check.

T äo135

nii mut etkö ymmärtänyt , duunari ei voi olla älykäs.

Luin vain aloituksen, mutta miksi tämä sama asia täytyy tuoda ylös kerta toisensa jälkeen? Poikkeuksia on, mutta useimmiten sitä seuraa haetaan lähipiiristä. Verkostoituessa se usein tarkoittaa sitä, että teitä yhdistää jokin asia, kuten sitten juuri se akateemisuus.

T. Tyhmä amiksen käynyt toisen taviksen kanssa

"Keskimäärin kyllä takaa. Peruskoulu on suunniteltu niin, että siitä voi päästä läpi noin 84 ÄO:lla, lukio vaatii noin 100 ÄO:n ja maisteritutkinnot noin 120 ÄO:n. Eli sekin menee yli keskimääräisen. Tohtoritutkinto vaatii ihan alasta riippumatta lisäksi kykyä käsitellä tietoa laaja-alaisesti ja luoda uutta tietoa. "

Olen maisteri eikä mun äo varmasti ole lähelläkään 120:aa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tekniikan tohtori ja vaimo lomittaja. Ja vaimo on todella älykäs.

Kauniisti sanottu, mutta sekin mahdollisuus täytyy ottaa huomioon, että sinä et ole itse kovin älykäs tai tarkkanäköinen.

Näin tekniikan tohtorina sanoisin, että jos on valmistuu Otaniemestä tekniikan tohtoriksi, niin kyllä älykkyysosamäärä on mensatasoa. Suomen korkein älykkyysosamäärä (185) on Marko Mäkelällä, joka on ei-akateeminen, ja kultaseppä ammatiltaan. On siis täysin mahdollista, että tämä lomittajavaimo on älykäs ihminen.

Näin on, muilla aloilla tohtorintutkintokaan ei välttämättä takaa erityisen korkeaa ÄO:ta, mutta tietyillä aloilla se aikalailla takaa. Tekniikka on yksi niistä, matem

Akatemian suurin haaste on kylläkin se sietämätön haju ja narina mikä siellä leijailee. Tulee mieleen ihan ala-asteen narisevat pikkutytöt, jotka vertailevat kateelliessti kuinka mun barbilla on tää ja tää, kun kuuntelee akateemisten nokittelua siitä onko parempi olla dippa vai lääkäri. Tulee syöpä kun muisteleekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tekisi lapsia kuin korkeastikoulutetun kanssa. Sieltäkin vain valikoidut alat. Kun on varaa valita, todellakin valitsen parhaat todennäköisyydet saada älykkäitä lapsia.

Matala koulutus on siis paras suoja ylimielisiltä mulkuilta. Check.

T äo135

 

nii mut etkö ymmärtänyt , duunari ei voi olla älykäs.

Niinhän juuri sanoin. Nothing to see here, olen tosi tyhmä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateemisuus ei ole minulle ehdoton kriteeri, vaan sen voi helposti korvata upealla ulkomuodolla, yhdistettynä hiljaiseen ja vaatimattomaan luonteeseen ja ylisuureen perittyyn varallisuuteen. Minä voin hoitaa perheen ajatustyön esim.  merenrantahuvilamme länsisiivessä, vaimon keskittyessä ruoanlaiton saloihin michelinkokin opastamana. Ei kaikki akateemiset ole nirsoja.

Kuulostaa että sinun kannattaisi katsella ennemminkin rolfeja ja valkaista anneliasi sen sijaan, että haaveilet vaimoista.

Mistä päättelet, että olen mies?

Vierailija kirjoitti:

Luin vain aloituksen, mutta miksi tämä sama asia täytyy tuoda ylös kerta toisensa jälkeen? Poikkeuksia on, mutta useimmiten sitä seuraa haetaan lähipiiristä. Verkostoituessa se usein tarkoittaa sitä, että teitä yhdistää jokin asia, kuten sitten juuri se akateemisuus.

T. Tyhmä amiksen käynyt toisen taviksen kanssa

Niillä on sellainen kupla. Dipainsit vihaavat insejä ja laskevat, kuinka monta ei-korkeakoulutettua on kaveripiirissä. Sitten naristaan, että lakimiehet on sellasia ja lääkärit sellasia. Sellaista katkeraa kilpailua siitä kuka on akatemian kovin nokkija. Kaikki täysin psykoja ja sosiaailsilta taidoiltaan sekä mielenterveydeltään häiriintyneitä

Vierailija kirjoitti:

Okei mutta jos argumentti on se, että hoitajilla on paljon duunarimiehiä niin ei se kovin hyvin sovi tähän aloitukseen, kun merkittävä osa hoitajista ei kuitenkaan ole akateemisia. Ja akateemisten pariutumisestahan tässä nyt puhuttiin. 

Kun ei sote-alalla ole oikeasti sellaista ammattia kuin hoitaja. Hoitaja-sana on vähän sama kuin jos yrittäisi tekniikan alalle väkisin istuttaa saman nimikkeen alle kaikki DI:t, AMK-inssit ja amiksesta valmistuneet teknikot ja asentajat.

Ainakin kannattaisi erikseen puhua AMK-sairaanhoitajista, joilla on aika paljonkin akateemisia puolisoita, ja lähihoitajista, jotka edustavat ammattikoulutasoa ja perinteisempää työväenluokkaa myös puolisovalintojen suhteen. Osa lähihoitajista myös jatkaa opintojaan myöhemmin AMK:ssa eikä yleensä kukaan ainakaan pelkästään sen takia vaihda puolisoa. Tietysti voi olla että jos elämä vie eri suuntiin ja koulutuksen ja uusien työtehtävien myötä myös arvot muuttuvat, niin se heijastuu parisuhteeseenkin.

Hoitoalalla on myös se erikoisuus, että AMK-tutkinto on pohjatutkinto akateemisiin opintoihin, ja moni on jo pariutunut siinä vaiheessa kun lähtee jatkamaan opintojaan yliopistoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalla kohdallani tuo ainakin pitää paikkansa, samoin monen ystäväni. Löysin puolisoni netistä. En edes harkinnut viestittelyn jatkamista muiden kuin korkeakoulutettujen/yliopisto-opiskelijoiden kanssa. Sain ilmoitukseeni niin paljon vastauksia, että oli pakko karsia, ei kukaan voi tutustua syvemmin satoihin ihmisiin. Arvostan älykkyyttä, ahkeruutta ja sivistystä. Nappiin meni.

Meinaat että vain akateemiset on sivistyneitä, ahkeria ja älykkäitä? 

Sivistynyt, ahkera ja älykäs ei jätä kouluttautumatta.

Onko koulutusta vain akateeminen koulutus? Kyllä ainakin minun logiikkani mukaan myös amis- ja AMK-koulutukset ovat koulutuksia.

Konteksti. Tokihan hygieniap

Jos sivistynyt, ahkera ja älykäs ihminen haluaa vaikka sähkäriksi, putkariksi tai autonkorjaajaksi, niin miksi ihmeessä hänen pitäisi mennä yliopistoon, kun siellä ei kyseisiin ammatteihin voi opiskella? Tarpeellisia ammatteja edellä mainitutkin ovat, ja jonkunhan nekin työt on tehtävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateemisuus ei ole minulle ehdoton kriteeri, vaan sen voi helposti korvata upealla ulkomuodolla, yhdistettynä hiljaiseen ja vaatimattomaan luonteeseen ja ylisuureen perittyyn varallisuuteen. Minä voin hoitaa perheen ajatustyön esim.  merenrantahuvilamme länsisiivessä, vaimon keskittyessä ruoanlaiton saloihin michelinkokin opastamana. Ei kaikki akateemiset ole nirsoja.

Kuulostaa että sinun kannattaisi katsella ennemminkin rolfeja ja valkaista anneliasi sen sijaan, että haaveilet vaimoista.

Mistä päättelet, että olen mies?

Mistä päättelit että niin päättelin? Nainenkin voi ottaa peppuun. Höpsöliini!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pointti on siinä, että useimmat ykiopistoissa opiskelevat löytävät elämänkumppaninsa, jo opiskeluaikoina.

Kun liikkuvat samoissa tapahtumissa, illanvietoissa, seminaareissa, tenteissä, ja muussa vastaavassa.

Ja toisaalta taas, sivistunyt, korkeasti koulutettu mies / nainen, ei todellakaan jaksa kiinnostua, jostain tyhjäpäästä, jolla ei ole mitään omaperäistä elämää.

Ei muuta kuin muoti, roskalehtien seuraaminen, pitkät kynnet, muotivaatteet, sun muu, mutta henkilö ei kykene keskustelemaan asiallisesti, edes ajankohtaisesta maailmanmenosta.

Periaatteessa, jokainen kaipaa kaltaistaan seuraa, myös sitä, että ollaan samalla aaltopituudella henkisen puolen asioissakin.

Tylsää olis koulutetun miehen katella, pelkästä muodista ja Seiska-lehden uutisoinnista kiinnostunutta vaimoa / naiskumppania.

Opiskelu ei ole helppoa kenellekkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tekisi lapsia kuin korkeastikoulutetun kanssa. Sieltäkin vain valikoidut alat. Kun on varaa valita, todellakin valitsen parhaat todennäköisyydet saada älykkäitä lapsia.

Matala koulutus on siis paras suoja ylimielisiltä mulkuilta. Check.

T äo135

 

nii mut etkö ymmärtänyt , duunari ei voi olla älykäs.

Niinhän juuri sanoin. Nothing to see here, olen tosi tyhmä

moni duunari saattaa olla älykkäämpi ja osaavampi kuin akateeminen, ei se loppututkinto tarkoita välttämättä isoja aivoja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin vain aloituksen, mutta miksi tämä sama asia täytyy tuoda ylös kerta toisensa jälkeen? Poikkeuksia on, mutta useimmiten sitä seuraa haetaan lähipiiristä. Verkostoituessa se usein tarkoittaa sitä, että teitä yhdistää jokin asia, kuten sitten juuri se akateemisuus.

T. Tyhmä amiksen käynyt toisen taviksen kanssa

Niillä on sellainen kupla. Dipainsit vihaavat insejä ja laskevat, kuinka monta ei-korkeakoulutettua on kaveripiirissä. Sitten naristaan, että lakimiehet on sellasia ja lääkärit sellasia. Sellaista katkeraa kilpailua siitä kuka on akatemian kovin nokkija. Kaikki täysin psykoja ja sosiaailsilta taidoiltaan sekä mielenterveydeltään häiriintyneitä

Eikö opiskelun ole tarkoitus sivistää eikä tyhmentää? t. duunari

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tekisi lapsia kuin korkeastikoulutetun kanssa. Sieltäkin vain valikoidut alat. Kun on varaa valita, todellakin valitsen parhaat todennäköisyydet saada älykkäitä lapsia.

Matala koulutus on siis paras suoja ylimielisiltä mulkuilta. Check.

T äo135

 

nii mut etkö ymmärtänyt , duunari ei voi olla älykäs.

Niinhän juuri sanoin. Nothing to see here, olen tosi tyhmä

moni duunari saattaa olla älykkäämpi ja osaavampi kuin akateeminen, ei se loppututkinto tarkoita välttämättä isoja aivoja

Osaavampi, niin kuin missä?

Vierailija kirjoitti:

"Keskimäärin kyllä takaa. Peruskoulu on suunniteltu niin, että siitä voi päästä läpi noin 84 ÄO:lla, lukio vaatii noin 100 ÄO:n ja maisteritutkinnot noin 120 ÄO:n. Eli sekin menee yli keskimääräisen. Tohtoritutkinto vaatii ihan alasta riippumatta lisäksi kykyä käsitellä tietoa laaja-alaisesti ja luoda uutta tietoa. "

Olen maisteri eikä mun äo varmasti ole lähelläkään 120:aa.

Todennäköisesti kyllä on noin 120, jos olet pystynyt selviytymään yliopisto-opinnoista ja kirjoittamaan itsenäisesti gradun omalta tieteenalaltasi. Suomalaisten keskiarvo on vähän laskenut, oli ennen luokkaa 104, nykyään 101. Myös tutkintojen vaatimuksia pitää muokata sen suuntaisiksi, että niistä pystyy selviytymään läpi, mutta eihän rimaa hipoen suoritetuilla lukiopapereilla edes pääse yliopistoon, eikä puhettakaan että sieltä kaikki valmistuisi.  https://worldpopulationreview.com/country-rankings/average-iq-by-countr…;

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin vain aloituksen, mutta miksi tämä sama asia täytyy tuoda ylös kerta toisensa jälkeen? Poikkeuksia on, mutta useimmiten sitä seuraa haetaan lähipiiristä. Verkostoituessa se usein tarkoittaa sitä, että teitä yhdistää jokin asia, kuten sitten juuri se akateemisuus.

T. Tyhmä amiksen käynyt toisen taviksen kanssa

Niillä on sellainen kupla. Dipainsit vihaavat insejä ja laskevat, kuinka monta ei-korkeakoulutettua on kaveripiirissä. Sitten naristaan, että lakimiehet on sellasia ja lääkärit sellasia. Sellaista katkeraa kilpailua siitä kuka on akatemian kovin nokkija. Kaikki täysin psykoja ja sosiaailsilta taidoiltaan sekä mielenterveydeltään häiriintyneitä

Eikö opiskelun ole tarkoitus sivistää eikä tyhmentää? t. duunari

Siis jopa tutkimusten mukaan kirjatoukat ovat huomattavasti hitaampia ajattelijoita, kuin esim. visuaaliset ihmiset. Eikä nyt puhuta mistään pienistä eroista. Ja akatemiassa on pääasiassa kirjatoukkia. Konteksti jossa he ajattelevat on eri, kun se tulee niistä kirjoista, mutta voit varmaan kuvitella miten paljon se on jäljessä todellisuutta, koska sen omaksuminen ja tuottaminen on niin hidasta. Kaikki heidän kanssaan on hidasta ja jäljessä siitä, mikä on nyt

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti kysymys kuuluu näin: Miksi duunareille ei kelpaa toinen duunari? Jos kelpaisi, heidän ei tarvitsisi koskaan harmistua siitä, ettei akateeminen huoli heitä. 

 

Kyllä kai duunarinaisille kelpaa, mutta miehet haikailevat akateemisten naisten perään. Ja turhaan. Jostain syystä se siivoojanaisen vaatimaton elämäntapa ei kiehdo duunarimiehiä.

 

Sote-alan hoitsuilla on vaikka miten paljon duunarimiehiä. 

Onko Suomessa paljonkin akateemisia hoitajia? Toki hoitotiedettä voi opiskella yliopistossa, mutta käsittääkseni sieltä ei saa esimerkiksi sairaanhoitajan pätevyyksiä. Muutenkin ammattikorkea o

onko sulla mitään muita argumentteja, olet nyt hokenut tuota muillekin jotka ovat sanoneet samaa kuin minä? Kyllä minä tämän osasin lukea: 

 

Sote-alan hoitsuilla on vaikka miten paljon duunarimiehiä.

Ai että ihan hokenut, kun sanoin sen kahdelle vastaajalle? :)

Huomaa, ettet vieläkään tajunnut virhettäsi, muttet kehtaa myöntää, No minä väännän rautalangasta, jotta tyhjäpäätkin ymmärtävät, kun eivät viitsi lukea aiempaa kommenttia (joka tässäkin viestiketjussa on edelleenmukana). Minua ennen joku väitti, että miehet (ilmeisesti kaikki miehet) haikailevat vain akateemisten perään eikä heitä kiinnosta duunarinaisten vaatimaton elämäntapa. Hän käytti esimerkkinä siivoojia, mutta onhan muitakin duunariammatteja naisilla, ja nimenomaan hoitoalalla.

Missään en ole puhunut akateemisista hoitajista. Se on teidän muiden omaa ymmärryksen puutetta ja typeryyttä. Jos aiempi väite pitäisi paikkansa, duunarimiehillä ei koskaan (tai juuri koskaan) olisi hoitajia tyttöystävinä tai vaimoina. Se nyt vaan ei pidä paikkansa. 

Siinä sulle, kun et itse osaa lukea etkä ajatella.