Mitä hyötyä on graduista ja opinnäytetöistä kun kukaan ei ikinä tule lukemaan niitä?
Kommentit (75)
En kyllä ymmärrä, miksi graduihin edes viitataan graduissa. Vertaisarvioitua väitöstason töitä ja artsuja kyllä ymmärrän. Graduissa ei ole yleensä muuta mielenkiintoista, kuin lähdeluettelo.
Niitä kirjoitetaan, koska se on osa tutkintoa.
Olen ohjannut ja arvioinut opinnäytetöitä korkeakoulussa 18 vuotta. Ainuttakaan en ole lukenut kokonaan, mutta valmista on tullut. Ei niitä aloittelijan surkeita sepustuksia kukaan jaksa lukea. Niihin saa kuitenkin ihan hyvin työaikaa, eli se on helppoa hommaa muuhun opetukseen verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2011 valmistunutta graduani on ladattu/luettu Heldan kautta yli 20 000 kertaa. Ei aavistustakaan miksi, koska arvosana oli "vain" magna cum laude. Mutta näköjään sitä on luettu ja siihen on myös jopa viitattu. Tutkijaa minusta ei tullut eikä ole tulossa.
Sulla on siinä kiinnostava tutkimusaihe tai olet voinut kirjoittaa tutkimusmenetelmäsi niin perusteellisen hyvin, että muut graduntekijät käyvät sitä lukemassa.
Vierailija kirjoitti:
Miksei siinä gradussa voisi sitten ihan oikeasti tutkia jotain?
Ainahan siinä tutkitaan siihen omaan tieteenalaan liittyviä asioita. Ei niistä kaikista jää jälkipolville kertomista, mutta osa on erittäinkin hyvin tehtyjä ajankohtaisista ilmiöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niillä osoitetaan, että on oppinut jotain.
Itseäni aina huvittaa, kun joku kertoo olevansa "gradua vaille maisteri". Siis käytännössä ei muuta kuin ylioppilas.
Pelon maantiede -elokuvassa käytettiin titteliä tohtori (ei väit.).
Ei vaan maisteri (väit.) - tarkoittaa että väitöskirja kirjoitettu ja väitelty, mutta arvo vielä promootiossa saamatta.
Ei tohtorin oppiarvoa promootiossa saada, vaan väitöksen jälkeen tiedekuntaneuvosto myöntää sen esitarkastajien ja vastaväittäjän lausuntojen pohjalta. Itsellä väitös oli toukokuun loppupuolella, hyväksyntä tapahtui siitä parin kolmen viikon kuluttua.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, miksi graduihin edes viitataan graduissa. Vertaisarvioitua väitöstason töitä ja artsuja kyllä ymmärrän. Graduissa ei ole yleensä muuta mielenkiintoista, kuin lähdeluettelo.
Itse graduohjaajana kannustan lueskelemaan niitä graduja , esimerkiksi jos ei hahmota analyysimenetelmiä ja menetelmäkirjallisuus tuntuu vaikealta, niin on hyvä katsoa, miten muut opiskelijat ovat selittäneet niitä juttuja. Plagioida ei saa ja viitata täytyy vertaisarvioituihin teksteihin, mutta toki vinkkiä voi katsoa vaikka sieltä lähdeluettelosta.
Höpöhöpö. ettå viitataan. Graduihin ei saa (ainakaan yliopistossa) viitata, kun ei ole tieteellinen tutkimus ja vertaisarvioitu.
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö. ettå viitataan. Graduihin ei saa (ainakaan yliopistossa) viitata, kun ei ole tieteellinen tutkimus ja vertaisarvioitu.
Periaatteessa graduihin ei viitata mainitsemistasi syistä, mutta käytännössä niihin viittaaminen on joskus paikallaan tai jopa pakollista. Erityisesti aiempaa tutkimusta kartoitettaessa graduihin voi olla tarpeen viitata, jos aihetta on tutkittu vähän. Pakollista viittaaminen on silloin, kun sovelletaan gradussa esiintyvää uutta tietoa: esimerkiksi gradussa kehitetyn laskukaavan soveltaminen ilman viitettä olisi plagiointia. Kaikista uusia menetelmiä jne. sisältävistä graduista ei tehdä tieteellistä artikkelia tai artikkeli voi olla keskeneräisessä kirjoitus-/julkaisuprosessissa, jolloin jo saatavilla olevaan työhön viittaaminen on parempi kuin julkaisemattomaan.
Omassa hiljattain julkaistussa väitöskirjassani viittasin kahteen graduun aineisto-osiossa. Lisäksi viittasin käsittelyluvuissa omaan graduuni, joka on julkaistu erillisenä teoksena. Eli kyllä niihin saa viitata, jos se on perusteltua eikä muuta relevanttia tutkimusta ole.
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö. ettå viitataan. Graduihin ei saa (ainakaan yliopistossa) viitata, kun ei ole tieteellinen tutkimus ja vertaisarvioitu.
Olet ymmärtänyt väärin. Kyllä saat viitata vaikka Hikipediaan jos se on tiedon alkuperäinen lähde.
Joo, kyllähän opiskelijan pitäisi koulun päätteeksi suoraan kirjoittaa väitöskirja. Ihan turhia tuollaiset harjoitustyöt.
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö. ettå viitataan. Graduihin ei saa (ainakaan yliopistossa) viitata, kun ei ole tieteellinen tutkimus ja vertaisarvioitu.
Amk:n opinnäytetyössä graduun saa vähän viitata, mutta ei toisiin amk-tasoisiin töihin.
Se opettaa opiskelijan sietämään suomalaista byrokraattista p4skaa ja tekemään asioita sellaisten sääntöjen mukaisesti, joissa ei aina ole paljoakaan järkeä. Erittäin tärkeät taidot työelämässä.
Opinnäytetyön teko tai oikeastaan se valmis tutkinto kertoo työnantajalle, että henkilö pystyy itseohjautumaan tavoitteelliseen toimintaan ja tekemään työtä myös itsenäisesti ilman ulkoa tulleita aikatauluja ja mikromanagerointia. Tästä syystä en suosittele tekemään opinnäytettä yhdessä toisen kanssa.
Tuskin kukaan työnantaja sitä tekelettä lukee, ellei nyt hae jatko-opintoihin. Aihevalinta kuitenkin kertoo älykkyydestä: onko mennyt sieltä mistä aita on matalin vai onko pyrkinyt oikeasti tuottamaan jotain uutta tietoa. Tässäkin siis on eri asia, tekeekö opinnäytteen vaikkapa opiskelijoiden fiiliksistä opiskelijaruokalassa, vai tekoälyn käytöstä asiantuntijatyössä. Toinen tekee vaikutuksen työnantajaan ja toinen ei.
Vierailija kirjoitti:
Se opettaa opiskelijan sietämään suomalaista byrokraattista p4skaa ja tekemään asioita sellaisten sääntöjen mukaisesti, joissa ei aina ole paljoakaan järkeä. Erittäin tärkeät taidot työelämässä.
Tää on siis juuri näin. Opinnäytetyön teko vaatii ennen kaikkea sinnikkyyttä ja kykyä saattaa (kenties järjetönkin) työtehtävä loppuun. Monilta se tutkinto jää puuttumaan juuri siksi, kun tätä kykyä johtaa omaa motivaatiota ei ole.
Mun gradu löytyy useamman muun gradun lähdeluettelosta. Ja yhden väitöskirjankin.