Mies, oletko ollut parisuhteessa naisen kanssa, jolle saa koko ajan varoa että mitä sanoa?

Vierailija kirjoitti:

Minusta aloituksessa ei ollut mitään haukkumista, enemmänkin toteamus, että AP:n kokemus asiasta on kuvatunlainen. Ja kysymys, millaisia kokemuksia muilla miehillä on.

Tuo useammassa vastauksessa esiin tullut "mikä näitä naisia yhdistää - sinä" kommentointi on tietenkin totta, mutta ei millään tavalla rakentavaa. Sillä kommentilla ei välttämättä edes aina tarkoiteta sitä, että AP olisi itse hankala persoona, vaan ihan sitä, että syystä tai toisesta hän on vetänyt tällaisia ihmisiä puoleensa ja ollut itsekin heistä kiinnostunut siinä määrin, että on alkanut suhteeseen heidän kanssaan. Tämä on hankala asia ottaa puheeksi, koska se saa ihmiset takajaloilleen herkästi. Mutta ei se ole syyllistämistä tai vikojen kaivelua kummastakaan parisuhteen osapuolesta, vaan ihan toteamus. Näin näyttää olevan/käyneen.

Monesti meitä ohjaa lapsuudessa opitut toimintamallit ja valitettavasti kaikki niistä eivät ole kovin toimivia tai ter

Jep jep. Opettele tiivistämään.

En, mutta naisena olen ollut parisuhteessa kaikesta räjähtelevän miehen kanssa. Oli kamalaa, kun ei edes omassa kodissaan saanut olla rennosti vaan jatkuvasti pelkäsi mistä toinen milloinkin keksii suuttua. 

Harmi, että katsoin sitä aivan liian monta vuotta. Nykyinen miesystävä ei ole 2v parisuhteen aikana suuttunut minulle kertaakaan mistään. Ihanaa kun uskaltaa olla oma itsensä taas.

Olen itse ollut joskus tuollainen, yksinollessa olen voinut kaikella tapaa paremmin.

Suhteissani on ollut se sama kaava, että alussa toinen on ollut suhteesta yhtä innoissaan kuin minäkin. Meillä on mukavaa, kumpikin haluaa tavata yhtä paljon, kumpikin keksii tekemistä jne.

Ja sitten olenkin yhtäkkiä pudonnut johonkin itsestäänselvyyden asemaan. Kaverit ja harrastukset menevät edelleni. Yhteisen tekemisen saan keksiä yksinäni, jos sellaista mielin. Toinen ei enää puhukaan minusta kauniisti, vaan päinvastoin saattaakin alkaa kehua minulle muita naisia. 

Se paha mieli sitten on näyttäytynyt niin, että on ollut herkillä joka asiasta. Jolloin sitten toinen on kokenut, että kanssani saa kävellä munankuorilla pahoittaessa mieleni joka asiasta.

Nykyään se hyvä, että tunnistan asian. Koska sitten en niin herkästi enää jää suhteeseen, jossa minun ei ole hyvä olla, vaan totean eron ja yksinolon olevan paljon helpompi.