Lue keskustelun säännöt.
Epäempaattiset auttavan puhelimen vapaaehtoistyöntekijät
17.03.2025 |
Mitä tehdä kun kuulee auttajan äänestä että, voi kun tämä puhelu loppuisi pian. Tiedättehän äänen sävyn, voit puhua empaattisia, mutta sävy on epäystävällinen.
Lopuksi sanoi: Onnea terapeutin etsintään.
Kommentit (103)
Kolme pientä trollia marssi näin koo kauppaan pirkka olutta ostamaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottamatta kantaa puhelimeen, niin valitettavasti elämässä joutuu kohtaamaan usein myös sellaisia asioita ja ongelmia, jotka "eivät selviä". Lapsuuttasi ei kukaan muuta. Mutta toisaalta olet jo ratkaissut asian muuttamalla pois ja ilmeisesti saat ruokasikin muualta kuin äidiltäsi siis?
On ymmärrettävää, että muisto tulee toisinaan mieleen ja siitä voi tulla paha mieli. Mutta tosiaan - eikö tilanteesi ole nyt parempi ja nuo asiat korjattu?
Mitä voisit tehdä nyt, kun nuo asiat ovat kohdaltasi kunnossa. Et enää altistu henkiselle väkivallalle ja sinulla on riittävästi ruokaa. Mitä seuraavaksi?
Niin .yhtenä juhannuksena kännissä kerroin asiasta ystävilleni.
Sanoivat: eihän tuo voi olla totta ja siitä on niin kauan , että eikö sen voisi jo unohtaa?
En ole sen jälkeen puhunut asiasta kenellekkään koska:
siitä on niin kauan ,
Mitä voisit tehdä nyt, kun nuo asiat ovat kohdaltasi kunnossa. Et enää altistu henkiselle väkivallalle ja sinulla on riittävästi ruokaa. Mitä seuraavaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottamatta kantaa puhelimeen, niin valitettavasti elämässä joutuu kohtaamaan usein myös sellaisia asioita ja ongelmia, jotka "eivät selviä". Lapsuuttasi ei kukaan muuta. Mutta toisaalta olet jo ratkaissut asian muuttamalla pois ja ilmeisesti saat ruokasikin muualta kuin äidiltäsi siis?
On ymmärrettävää, että muisto tulee toisinaan mieleen ja siitä voi tulla paha mieli. Mutta tosiaan - eikö tilanteesi ole nyt parempi ja nuo asiat korjattu?
Mitä voisit tehdä nyt, kun nuo asiat ovat kohdaltasi kunnossa. Et enää altistu henkiselle väkivallalle ja sinulla on riittävästi ruokaa. Mitä seuraavaksi?
Niin .yhtenä juhannuksena kännissä kerroin asiasta ystävilleni.
Sanoivat: eihän tuo voi olla totta ja siitä on niin kauan , että eikö sen voisi jo unohtaa?
En ole sen jälkeen puhunut asiasta ke
Unohdan koko asian ...?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on aivan käsittämätöntä. Aika kamalaa kohtelua. Ja aika on lyhyt. Ammattitaitoa ei ole kaikilla?
Langan päässä todennäköisesti oli joku vapaaehtoinen, joka ajatteli auttavansa kuuntelemalla murheita. Mutta ap alkoikin avautua koko elämänsä kriiseistä ja vaatia empatiaa ja apua, vaikka tarjolla oli vain kuunteleva vapaaehtoinen.
On myös narsismismin suht harvinainen ja alidiagnosoitu alalaji, piilotettu narsisti, eli ihmistyyppi, joka alkaa pyytää apua ja apua ja seuraa ja huomiota kertomalla omista "ongelmistaan". Ja yhtäkkiä pitäisi oma elämä jättää ja "auttaa".
Ja jatkan: kun tämä piilonarsisti ihminen ei saakaan omilla murheillaan ja sairauksillaan manipuloimalla apua ja huomiota, on syy aina siinä joka ei auta. Ja tätä tahoa sitten haukutaan kuin vierasta sikaa. Kuten... ap tekee.
Sieltä sellainen dg. Mikä on vaikeaa todeta ja näkyy eniten lähimmille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on aivan käsittämätöntä. Aika kamalaa kohtelua. Ja aika on lyhyt. Ammattitaitoa ei ole kaikilla?
Langan päässä todennäköisesti oli joku vapaaehtoinen, joka ajatteli auttavansa kuuntelemalla murheita. Mutta ap alkoikin avautua koko elämänsä kriiseistä ja vaatia empatiaa ja apua, vaikka tarjolla oli vain kuunteleva vapaaehtoinen.
On myös narsismismin suht harvinainen ja alidiagnosoitu alalaji, piilotettu narsisti, eli ihmistyyppi, joka alkaa pyytää apua ja apua ja seuraa ja huomiota kertomalla omista "ongelmistaan". Ja yhtäkkiä pitäisi oma elämä jättää ja "auttaa".
Ja jatkan: kun tämä piilonarsisti ihminen ei saakaan omilla murheillaan ja sairauksillaan manipuloimalla apua ja huomiota, on syy aina siinä joka ei auta. Ja tätä tahoa sitten haukutaan kuin vierasta sikaa. Kuten... ap tekee.
Jokseenkin vinksahtanut tulkinta ap:n kuvaamasta tilanteesta. Ei ole kyllä sinullakaan ihan kaikki kunnossa. Taitaa olla oma lehmä ojassa.
-eri-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset nyt tahtoo olla epäempaattisia?
Oliko auttaja Mervi vo Schäffer-Leder nimeltään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko parempi, että näyttelisi empaattista?
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset nyt tahtoo olla epäempaattisia?
Näköjään. Kovis ei vaan sovi joka paikkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottamatta kantaa puhelimeen, niin valitettavasti elämässä joutuu kohtaamaan usein myös sellaisia asioita ja ongelmia, jotka "eivät selviä". Lapsuuttasi ei kukaan muuta. Mutta toisaalta olet jo ratkaissut asian muuttamalla pois ja ilmeisesti saat ruokasikin muualta kuin äidiltäsi siis?
On ymmärrettävää, että muisto tulee toisinaan mieleen ja siitä voi tulla paha mieli. Mutta tosiaan - eikö tilanteesi ole nyt parempi ja nuo asiat korjattu?
Mitä voisit tehdä nyt, kun nuo asiat ovat kohdaltasi kunnossa. Et enää altistu henkiselle väkivallalle ja sinulla on riittävästi ruokaa. Mitä seuraavaksi?
Niin .yhtenä juhannuksena kännissä kerroin asiasta ystävilleni.
Sanoivat: eihän tuo voi olla totta ja siitä on niin kauan , että eikö sen voisi jo unohtaa?
En ole sen jälkeen puhunut asiasta ke
Olen aika vanha..varmaan köyhä vanhuus. Minun ikäistäni ei enää palkata ja saatan menettää nykyisen työni.
Toivoisin, että asia ei olisi niin....köyhä vanhuus...
Ap
Vierailija kirjoitti:
Oliko auttaja Mervi vo Schäffer-Leder nimeltään?
Tällä hahmolla on monta esikuvaa, ja tämä hahmo on monen esikuva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisiko parempi, että näyttelisi empaattista?
Niin , kai ne auttajat testataan ennen kuin päästetään vastaamaan ihmisille...
Lapsuuteni vuoksi , olen hyvä lukemaan ihmisiä..äänensävyä ym.
Ehkä ei ollut hyvä idea soittaa..koska ei tilanteeni siitä muutu
Ap
Ap tuli vaatimaan palstalta empatiaa, haukkumalla jotain vapaaehtoistyöntekijää joka ei ole suostunut kertomaan itsestään ja olinpaikastaan vaikka ap kysellyt, ja antanut vielä ihan ohjekirjan mukaisia ohjeita aplle, joka ei niitä hyviä ohjeita halua noudattaa?
Ja ihmettelee miten ei saa sympatiaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Fakta on että jotkut tekevät vapaaehtoistöitä vain omaa sädekehäänsä kiillottaakseen, sitten on tietysti niitä jotka haluavat hyvää mutta tekevät pahaa kun rahkeet eivät riitä. Kriisipuhelin on ajatuksena kaunis mutta kyllä se puhelimessa puhuminen vakavista psyykkisistä ongelmista kärsivän kanssa on äärimmäisen haastavaa ja varmasti tästä toiminnasta on paljon haittaakin. Edes ammattilaiset eivät osaa usein hommaansa, puhumattakaan randomeista vapaaehtoistyöntekijöistä. Toisaalta vapaaehtoinen voi olla jopa hyödyllisempi kuin ammattilainen, auttamista kun voi opiskella kirjoista vain hyvin rajallisesti, omalla persoonalla ja sosiaalisilla taidoilla sitä tehdään.
Tässähän se tuli hyvin kiteytettynä. Kriisipuhelimen vapaaehtoisena päivystäjänä toimiminen ei sovi aivan kenelle tahansa. Osa vapaaehtoisista tarkoittaa hyvää mutta saattavat toimillaan vain pahentaa soittajan oloa ja tilannetta. Tällainen tapaus voisi olla esimerkiksi päivystäjä, joka projisoi soittajaan omia tunteitaan ja elämänkokemuksiaan ja kuvittelee sen olevan empatiaa. Toiset sitten tosiaan hakeutuvat tehtävään vain imagonkiillotuksen vuoksi ilman aitoa halua auttaa ja luultavasti joukkoon aina silloin tällöin etsiytyy joku yksittäinen mätä omena, joka saa mielihyvää maassa makaavan potkimisesta. Toivottavasti viimeiseksi mainitut saadaan kuitenkin karsittua jo hakuvaiheessa.
Toisaalta hätääntyneet ja pahoinvoivat ihmiset voivat joskus olla rajattomia eivätkä välttämättä ymmärrä siinä hetkessä sitä, että yksittäinen kriisipuhelimeen soitto ei voi ratkaista heidän kaikkia ongelmiaan. Tällainen varsinkin toistuessaan voi saada päivystäjän muuttumaan varautuneeksi ja ehkä kyyniseksikin, mikä heijastuu hänen tapaansa kohdella kriisipuhelimeen soittavia ihmisiä. Tämän vuoksi kattava ja asianmukainen perehdytys, mentorointi kokeneemmalta vapaaehtoiselta ja tarvittaessa myös purkukeskustelut olisivat ehdottoman tärkeitä. En tiedä, kuinka hyvin tähän puoleen satsataan vapaaehtoispäivystäjiä kouluttavissa organisaatioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottamatta kantaa puhelimeen, niin valitettavasti elämässä joutuu kohtaamaan usein myös sellaisia asioita ja ongelmia, jotka "eivät selviä". Lapsuuttasi ei kukaan muuta. Mutta toisaalta olet jo ratkaissut asian muuttamalla pois ja ilmeisesti saat ruokasikin muualta kuin äidiltäsi siis?
On ymmärrettävää, että muisto tulee toisinaan mieleen ja siitä voi tulla paha mieli. Mutta tosiaan - eikö tilanteesi ole nyt parempi ja nuo asiat korjattu?
Mitä voisit tehdä nyt, kun nuo asiat ovat kohdaltasi kunnossa. Et enää altistu henkiselle väkivallalle ja sinulla on riittävästi ruokaa. Mitä seuraavaksi?
Niin .yhtenä juhannuksena kännissä kerroin asiasta ystävilleni.
Sanoivat: eihän tuo voi olla totta ja siitä on niin kauan , että eikö sen voisi jo unoht
Olen aika vanha..varmaan köyhä vanhuus. Minun ikäistäni ei enää palkata ja saatan menettää nykyisen työni.
Toivoisin, että asia ei olisi niin....köyhä vanhuus...
Ap
...voi minua parkaa... ehkä kohta köyhäkin jos menettää työnsä ...eli nyt ei ole edes köyhä. Mutta miettikää JOS OLISI ja antakaa EMPATIAA 😂😂😂
Oikein malliesimerkki covert narcissism-ihmisestä.
Vierailija kirjoitti:
Ottamatta kantaa puhelimeen, niin valitettavasti elämässä joutuu kohtaamaan usein myös sellaisia asioita ja ongelmia, jotka "eivät selviä". Lapsuuttasi ei kukaan muuta. Mutta toisaalta olet jo ratkaissut asian muuttamalla pois ja ilmeisesti saat ruokasikin muualta kuin äidiltäsi siis?
On ymmärrettävää, että muisto tulee toisinaan mieleen ja siitä voi tulla paha mieli. Mutta tosiaan - eikö tilanteesi ole nyt parempi ja nuo asiat korjattu?
Mitä voisit tehdä nyt, kun nuo asiat ovat kohdaltasi kunnossa. Et enää altistu henkiselle väkivallalle ja sinulla on riittävästi ruokaa. Mitä seuraavaksi?
Ottamatta kantaa, mitä kaikkea elämässä joutuu kohtaamaan, ihmisyyden yksi tunnuspiirre on tuntea myötätuntoa, ei lyödä lyötyä, varsinkin on kyse ammattiavusta ja tehtävään sitoutuneesta auttajasta. Silloin Pitää jättää ne hommata, kun kapasiteetti ei enää riitä. Ihmisyyteen kuuluu inhimillisyys. Pelkkä pystyssä kävely ja pinsettiote ei tee ihmisestä Ihmistä, apinakin pystyy niihin. Apinaa mitenkään väheksymättä, osa "auttajista" yltää juuri ja juuri sille tasolle. Sitä ihmisyyttä ei sieltä esiin saa edes pihdeillä kiskomalla.
Teininä otin yhteyttä johonkin tuollaiseen, en muista mikä firma, mutta koulusta saatiin sen numero jollain masennusta käsittelevällä tunnilla. Jaettiin siis kaikille, koko luokalle, ja sanottiin, että soittakaa tonne jos tarvis. Minä sitten soitin. Vakavissani pohdin itse*urh*a, koska mua kiusattiin ihan hirveästi koulussa. Vastaus oli huudettu RAUHOITU ja kehotus hengitellä. Mitään sen kummempaa apua ei tarjottu, pelkkää teennäisellä äänellä lueteltua lässytystä miten huomenna on jo parempi päivä. Mutta auttoi se sen verran, että sisuunnuin. Ajattelin, että mikä ääliö, ja ihan vit*uillakseni selviän tästä. Ja todistetusti vieläkin olen parinkymmenen vuoden jälkeen elossa kirjoittamassa tätä. Mutta pitäisi näiden kyllä vähän ajatella.
Vierailija kirjoitti:
Taidan arvata, mihin auttavaan puhelimeen soitit. Sieltä ei yleensä kovin kummoista apua saa.
On parempi soittaa johonkin sellaiseen auttavaan puhelimeen, joka on keskittynyt yhteen asiaan, esimerkiksi väkivaltatyöhön. Noiden tahojen puhelimeen vastaajat ovat yleensä paljon asiantuntevampia kuin jonkun yleis-mielenterveys-ry-kriisilinjan vapaaehtoiset.
Kerro meille tietämättömille, mikä puhelin?
Ymmärrän hyvin, miksi puhelun vastaanottajaa vitutti ap:n kuunteleminen.
Niin .yhtenä juhannuksena kännissä kerroin asiasta ystävilleni.
Sanoivat: eihän tuo voi olla totta ja siitä on niin kauan , että eikö sen voisi jo unohtaa?
En ole sen jälkeen puhunut asiasta kenellekkään koska:
siitä on niin kauan , että eikö sen voisi jo unohtaa?
Ap