Mies haluaa muuttaa syrjäkylälle

Ei lasten kanssa landelle, keskelle hevonvittua missä ei ole mitään. Lapset menettävät kaverinsa ja se on erittäin huono juttu.

Vierailija kirjoitti:

EI kannata. Talolla ei kohta ole mitään arvoa ylipäätään jossain perähikiällä.

Kotia- ei sijoitusta. Eikä raha ole kaikille se merkitsevä. Joillekin sielunrauha ja rauha ja tila ln rahaa merkityksellisempiä.

Jos kaupunkilaislapsen vie väkipakolla maseudulle, niin se ei tule ikinä antamaan sitä anteeksi vanhemmilleen. Nuo tapaukset ovat juuri niitä ongelmatapauksia jotka sortuvat huumeisiin, kun niillä saa helpotettua pahaa oloaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on mainio keino saada avioero aikaan, kokemusta tästä on ja ihan Nurmijärvi on riittänyt siihen helsinkiläiselle. Kannattaa jo nyt aloittaa seuraavan parisuhteen suunnittelu.

Mies rassaa kaljapäissään autotallissa autojaan ja käy kalassa sekä metsästämässä. Nainen haaveilee kotona toisesta miehestä, kunnes toteuttaa haaveen. 😂

Nainenkin voi käydä kalassa ja metsästämässä.

Onko miehelläsi joku tietty talo, minkä haluaa ostaa? Ja miksi juuri se? Onko mahdollista, että katsotte vielä muita vaihtoehtoja? 

Onko jommankumman kotikylä? Jos on, onko aktiivisia sosiaalisia kontakteja kyläläisiin? Jos ei, unohtakaa koko juttu. Se on aika syvältä p*rseestä, jos kaikki tietävät kuka olet, mutta kukaan ei halua tai uskalla tai kehtaa tms. ottaa mitään sosiaalista kontaktia teihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teidän ei kannata sinne muuttaa. Olet liian mukavuudenhaluinen ja miehesi ei taida ymmärtää realiteettejä. Missä te kävisitte töissä vai teettekö etätöitä?

Ei syrjäseutu mikään vankila ole, sieltä pääsee sekä nettiin, että autolla töihin. 

Pääsee, pääsee niin kauan kunnes auto hajoaa, työt ja rahat loppuu. Sitten katellaan. Olo on kuin kuuhun haaksirikkoutuneella astronautilla. Parempi asua kaupungissa ihmisten ilmoilla, niin se auton hajoaminen ei ole sitten kohtapuolin niin grande katastrofi.

Autot ovat sellaisia pommeja, ettei niiden kanssa voi siihen luottaa, että kyllä tällä ajellaan. Sitten puhutaan, että kun kaupungissa on niin paljon kalliimpaa asua kuin peräkorvessa. Juu, no saattaahan se kämppä olla halvempi, mutta kun ei olla kaupungissa, niin sitten siihen liikkumiseen menee se minkä asumisessa säästää, eikä riitäkään, jos sen asunnon ottaa tarpeeksi korvesta. Melkein 2€ litra maksavaa löpöä palaa jokaisen maitotölkinkin takia sikasummat pitkässä juoksussa ja sitä rataa. Höperöksi tulee siellä korvessa ennenpitkää. 

Vierailija kirjoitti:

Jos kaupunkilaislapsen vie väkipakolla maseudulle, niin se ei tule ikinä antamaan sitä anteeksi vanhemmilleen. Nuo tapaukset ovat juuri niitä ongelmatapauksia jotka sortuvat huumeisiin, kun niillä saa helpotettua pahaa oloaan.

Ihminen kun on synnynnäisesti niin URPO, että kun sillä tulee jostakin paha olo, paha mieli, niin se ei löydä yhtään mitään muuta ratkaisua helpottamaan oloa kuin ne iänikuiset huumeet. Ja kun kuunnellaan vain niiden idioottien juttuja, niin tuhon tiellä ollaan nappi huulessa. Kyllä se on niin saatanasta ja kohtalo alimmasta helvetistä. Samoin kuin alkoholismi ja alkoholin, viinan perkele! Niiltä poluilta vain harvat onnistuvat palaamaan takaisin elämään. 

Vierailija kirjoitti:

Ei lasten kanssa landelle, keskelle hevonvittua missä ei ole mitään. Lapset menettävät kaverinsa ja se on erittäin huono juttu.

Me olemme asuneet 3,5 vuotta landella. Pojalla on edelleen samat kaverit kaupungissa, kuin ennen tänne muuttamista. Meillä on nimittäin se sama internetti, mikä kaupungissakin. Pojat pitävät sen välityksellä yhteyttä lähes päivittäin, ja pelaavat netissä erilaisia pelejä yhdessä. Kaverit ovat käyneet meillä ja meidän poika kaupungissa kavereiden luona. poikani kokee, että maaseutukoulussa voi olla vapaammin oma itsensä, vaikka ne luokkakaverit eivät samalla tavalla läheisiä kavereita olekaan kuin ne muutama kaveri siellä kaupungissa.

Eri tilanne voi olla sellaisella, joka on tottunut olemaan ns. kaikkien kaveri. Kun kaupungissa asuvilla kavereilla on ne kaikki muut kaverit siellä, he helposti unohtavat pois muuttaneen. Ja maalla se "kaikki" on paljon pienempi porukka kuin kaupungissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on mainio keino saada avioero aikaan, kokemusta tästä on ja ihan Nurmijärvi on riittänyt siihen helsinkiläiselle. Kannattaa jo nyt aloittaa seuraavan parisuhteen suunnittelu.

Mies rassaa kaljapäissään autotallissa autojaan ja käy kalassa sekä metsästämässä. Nainen haaveilee kotona toisesta miehestä, kunnes toteuttaa haaveen. 😂

Nainenkin voi käydä kalassa ja metsästämässä.

Voi myös rassata autoa. Ne kun vaan ei kiinnosta normaalia heteronaista ja tuskin ap lesbo on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on mainio keino saada avioero aikaan, kokemusta tästä on ja ihan Nurmijärvi on riittänyt siihen helsinkiläiselle. Kannattaa jo nyt aloittaa seuraavan parisuhteen suunnittelu.

Mies rassaa kaljapäissään autotallissa autojaan ja käy kalassa sekä metsästämässä. Nainen haaveilee kotona toisesta miehestä, kunnes toteuttaa haaveen. 😂

Nainenkin voi käydä kalassa ja metsästämässä.

Voi myös rassata autoa. Ne kun vaan ei kiinnosta normaalia heteronaista ja tuskin ap lesbo on.

Kaikki heteronaisetkaan eivät ole normaaleja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on mainio keino saada avioero aikaan, kokemusta tästä on ja ihan Nurmijärvi on riittänyt siihen helsinkiläiselle. Kannattaa jo nyt aloittaa seuraavan parisuhteen suunnittelu.

Mies rassaa kaljapäissään autotallissa autojaan ja käy kalassa sekä metsästämässä. Nainen haaveilee kotona toisesta miehestä, kunnes toteuttaa haaveen. 😂

Nainenkin voi käydä kalassa ja metsästämässä.

Voi myös rassata autoa. Ne kun vaan ei kiinnosta normaalia heteronaista ja tuskin ap lesbo on.

Puhu vaan omasta puolestasi. Normaali heteronainen voi olla kiinnostunut vaikka mistä. Sulla on vain hyvin rajoittunut käsitys naisista.

Kysykää lapsilta. Mitä he harrastavat? Entä sinä itse? Minä tykkään käydä kahvilassa ja ryhmäliikunnassa. Teatteri ja elokuvat on myös kivoja. Tykkään myös kävellä töihin ja pyöräillä torille. Siksi en halua maalle asumaan, mökin voisin joskus hankkia. Miten vietät vapaa-aikasi?

Keskustele puolisosi ja lastesi kanssa siitä, mitä mieltä he ovat muutosta. Joillekin maalla asuminen sopii, toisille ei. Introvertille yleensä paremmin, extrovertille huonommin. Jos talo on mieluinen, mutta arkiasuminen siellä ei tunnu tässä vaiheessa realistiselta, voisiko se toimia loma-asuntona?

Täällä keskustelevista suurin osa ei voisi kuvitellakaan muuttavansa mihinkään, missä julkinen liikenne kulkee niin harvoin, että pitää katsoa aikatauluja ennen kuin lähtee pysäkille.

Vierailija kirjoitti:

Lapsilla olisi maksuton koulukuljetus peruskoulun ajan. Sen jälkeen sitten kulkeminen jollakin muulla keinolla, tai muutto opiskelupaikkakunnalle. Kuinka paljon te nyt käytette niitä lähellä olevia palveluja? Eihän sillä ole mitään merkitystä, vaikka satama ja elokuvateatteri olisivat nurkan takana, jos niissä ei asioi edes joka vuosi.

Jos muuten elämä on sellaista, että viihdytte paremmin maalla, tuossa ei ole mitään ongelmaa. Kavereitten luona käydään jollakin kulkuneuvolla, ja harrastusten on paras olla sellaisia, joihin tuolla paikkakunnalla on mahdollisuuksia. Jääkiekkojoukkue ehkä löytyy, mutta taitoluisteluvalmennuksen saaminen olisi haastavampaa.

Itse lapsuuden ja teini-iän keskellä ei-mitään asuneena, en tekisi samaa omalle lapselleni.

Kun mihinkään ei vapaa-ajalla pääse ennen etukäteissuunnittelua (pääseekö vanhemmat viemään ja hakemaan), niin siinä tippuu nopeasti ulkopuoliseksi kaveriporukoista. Harrastukset ja muut myös täysin kiinni siitä, viekö ja hakeeko vanhemmat. 

Ei meille siis maalla asuminen sinänsä ole vierasta. Itse olen ihan maatilalta kotoisin ja tiedän realiteetit. Mulla kuitenkin lapsuudessa oli koulu ihan vain kilometrin päässä ja kirkonkylälle myös pyöräilymatka harrastuksiin. Nykyään kylät hiljenee hiljenemistään. Nimenomaan nuo pitkät matkat epäilyttää miten rasittavia niistä tulisi. Ja säälisin lapsia kun olisivat aina kyytien varassa. Ap 

Vierailija kirjoitti:

Ei meille siis maalla asuminen sinänsä ole vierasta. Itse olen ihan maatilalta kotoisin ja tiedän realiteetit. Mulla kuitenkin lapsuudessa oli koulu ihan vain kilometrin päässä ja kirkonkylälle myös pyöräilymatka harrastuksiin. Nykyään kylät hiljenee hiljenemistään. Nimenomaan nuo pitkät matkat epäilyttää miten rasittavia niistä tulisi. Ja säälisin lapsia kun olisivat aina kyytien varassa. Ap 

On eri asia tosiaan asua ihan kirkonkylän liepeillä, josta sitten pyörällä tai kävellen pääsee kauppaan tai harrastuksiin.

Mutta itse asuin 10km päässä lähimmästä keskustasta, eli tosiaan siellä sitten oltiin täysin vanhempien kyyditysjaksamisen varassa.

Aikuisenakin arvostan sitä, että ensinnäkin auton hajoaminen ei ole maailmanloppu, vaan julkiset kulkee edes jotenkin. Ja että lähikauppan kipaisee jalan, jos huomaa kahvimaidon unohtuneen. Sen verran vaikuttavaa oli se lapsuuden maalla asuminen.

Eikös kaupunkilaisvanhemmatkin ole tuossa kuljetusrumbassa. Ainakin toimistolla monilla on harrastuskuljetusta tiettyinä päivinä tiettyihin kellonaikoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsilla olisi maksuton koulukuljetus peruskoulun ajan. Sen jälkeen sitten kulkeminen jollakin muulla keinolla, tai muutto opiskelupaikkakunnalle. Kuinka paljon te nyt käytette niitä lähellä olevia palveluja? Eihän sillä ole mitään merkitystä, vaikka satama ja elokuvateatteri olisivat nurkan takana, jos niissä ei asioi edes joka vuosi.

Jos muuten elämä on sellaista, että viihdytte paremmin maalla, tuossa ei ole mitään ongelmaa. Kavereitten luona käydään jollakin kulkuneuvolla, ja harrastusten on paras olla sellaisia, joihin tuolla paikkakunnalla on mahdollisuuksia. Jääkiekkojoukkue ehkä löytyy, mutta taitoluisteluvalmennuksen saaminen olisi haastavampaa.

Niin, kuinka usein lapsiperheet käyttävät sellaisia palveluja kuin ruokakauppaa, apteekkia ja terveyskeskusta?

Lue aloitus huolella. Ap ei kirjoita että he vi

Kyläkoulujen lakkauttaminen on välttämätön pakko. Itse aloitin kouluni 1971 koulussa, jossa oli kolmen kyläkoulun oppilaat. Silti oppilaita oli liian vähän. Kun olin ekaluokalla, niin yksi opettaja opetti kolmea luokka-astetta samanaikaisesti.

Vierailija kirjoitti:

EI kannata. Talolla ei kohta ole mitään arvoa ylipäätään jossain perähikiällä.

Taitaa olla ihan Ämmässuon oraakkeli asialla. Et sinä oikeasti tulevaisuudesta mitään tiedä, joten voit viiaaasti vaieta asiasta tästä eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lasten kanssa landelle, keskelle hevonvittua missä ei ole mitään. Lapset menettävät kaverinsa ja se on erittäin huono juttu.

Me olemme asuneet 3,5 vuotta landella. Pojalla on edelleen samat kaverit kaupungissa, kuin ennen tänne muuttamista. Meillä on nimittäin se sama internetti, mikä kaupungissakin. Pojat pitävät sen välityksellä yhteyttä lähes päivittäin, ja pelaavat netissä erilaisia pelejä yhdessä. Kaverit ovat käyneet meillä ja meidän poika kaupungissa kavereiden luona. poikani kokee, että maaseutukoulussa voi olla vapaammin oma itsensä, vaikka ne luokkakaverit eivät samalla tavalla läheisiä kavereita olekaan kuin ne muutama kaveri siellä kaupungissa.

Eri tilanne voi olla sellaisella, joka on tottunut olemaan ns. kaikkien kaveri. Kun kaupungissa asuvilla kavereilla on ne kaikki muut kaverit siellä, he helposti unohtavat pois muuttaneen. Ja maalla se "kaikki"

Kyllä sunkin mieli muuttuu, kun pojastasi tulee koulusurmaaja satanisti siellä böndellä.