Mies haluaa muuttaa syrjäkylälle
Mies olisi tosissaan ostamassa meille taloa syrjäkylältä. Meillä on kaksi lasta. Heille tulisi matkaa alakouluun 15 km ja tulevaisuudessa yläkouluun/lukioon 28 km. Minustakin se talo on kiva, mutta eikö tuo sijainti tuo pelkkää vaivaa. Liian pitkä joka paikkaan. Myös kaupat ja kunnan vähäiset palvelut on tuolla 28 kilometrin päässä. Kaupunkiin ajaa tunnin. Pelkään että lapset jää tuolla tosi yksin, naapureita niin harvakseltaan eikä taida juuri lapsiperheitä olla lähistöllä.
Kommentit (97)
Vierailija kirjoitti:
Teidän ei kannata sinne muuttaa. Olet liian mukavuudenhaluinen ja miehesi ei taida ymmärtää realiteettejä. Missä te kävisitte töissä vai teettekö etätöitä?
Ei syrjäseutu mikään vankila ole, sieltä pääsee sekä nettiin, että autolla töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teidän ei kannata sinne muuttaa. Olet liian mukavuudenhaluinen ja miehesi ei taida ymmärtää realiteettejä. Missä te kävisitte töissä vai teettekö etätöitä?
Ei syrjäseutu mikään vankila ole, sieltä pääsee sekä nettiin, että autolla töihin.
No ei olekaan, mutta ap:n asenteella on turha ajatella asiaa sen enempää kun asenne on negatiivinen. Itse asun maalla metsän keskellä ja sieltä pääsen minne vain kun haluan tai tarvitsee.
Vierailija kirjoitti:
Joo, ei kannata muuttaa.
Ennemmin tuollaisessa paikassa asuisin kuin Helsingin keskustassa.
Jos lapsilla on aikomus harrastaa jotakin, varsinkin esim. usean viikkotreenin vaativia urheilulajeja, kannattaa harkita kaksi kertaa. Olet tien päällä kaiket illat kuljettamassa, eihän sieltä peräkylältä ole muuta kuin ne koulubussit.
Ja koulumatkat vie vähintään tunnin per suunta yläkouluun, jollei kaksikin. Koulukyydit ei mene suorinta reittiä.
Muutimme itse reilu kymmenen vuotta sitten taajamasta taajaman liepeille alueelle, josta on noin seitsemän kilometriä kirkonkylän kauppoihin, apteekkiin jnpp. Työssä reilun 20 kilometrin päässä kaupungissa. Aivan äärimmäinen raja meille, emme asuisi haja-asutuksessa.
Anna miehen haaveilla. Todellisuudessa pankki ei välttämättä anna lainkaan tuollaiseen kohteeseen. .
Vierailija kirjoitti:
Aikuinen voi tehdä mitä tekee. Mutta lapselle kiva lapsuus auton penkillä istuen.
Parempi tuokin kuin matusingissa neekereitäväistelevänä avainkaula-lapsena.
Pysyväthän nuo lähimmät koulut tulevaisuudessa? Kouluverkkoa karsitaan paljon ja jos ovat pieniä, ovat liipasimella.
Lastenne liikunnan määrä tulee olemaan vähäisempi kuin ikätovereilla. Taksilla kulkevien liikunnan määrä on pienempi. Taksissa istuminen myös väsyttää. Nuorten mt-ongelmat ovat nousussa, yksin kökkiminen ei ole paras lähtökohta ainakaan. Pienten kohdalla voitte omalla efortilla saada liikuntaa, mutta yläkouluikäisten kanssa ei niin helppo homma - suurin osa huoltajista epäonnistuu. Onko kylällä mitään harrastuksia? Pikkupaikkakunnilla monella on kumminkin tekemistä muiden kanssa. Sanoisin, että te huoltajat joudutte vielä ajamaan huomattavan paljon, jopa päivittäin tuonne isompaan paikkaan lasten kasvaessa, jos aiotte onnistua kasvatuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsilla olisi maksuton koulukuljetus peruskoulun ajan. Sen jälkeen sitten kulkeminen jollakin muulla keinolla, tai muutto opiskelupaikkakunnalle. Kuinka paljon te nyt käytette niitä lähellä olevia palveluja? Eihän sillä ole mitään merkitystä, vaikka satama ja elokuvateatteri olisivat nurkan takana, jos niissä ei asioi edes joka vuosi.
Jos muuten elämä on sellaista, että viihdytte paremmin maalla, tuossa ei ole mitään ongelmaa. Kavereitten luona käydään jollakin kulkuneuvolla, ja harrastusten on paras olla sellaisia, joihin tuolla paikkakunnalla on mahdollisuuksia. Jääkiekkojoukkue ehkä löytyy, mutta taitoluisteluvalmennuksen saaminen olisi haastavampaa.
No ehkä joku voi kokea ongelmaksi että lapset joutuu istumaan päivittäin koulukyydissä pitkiä aikoja ja mahdollisesti muuttamaan pois kotoa jo 15-16-vuotiaana. En minä ainakaan sellaista haluaisi.
Eipä tuo mitään ongelmia aiheuttanut kun meillä vanhimmat lapset muutti peruskoulun jälkeen muualle opiskelemaan. Nuorin sentään jäi kotikaupunkiin opiskelemaan, mutta taitaa jatkaa yliopistoon jonnekin Etelä-Suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsilla olisi maksuton koulukuljetus peruskoulun ajan. Sen jälkeen sitten kulkeminen jollakin muulla keinolla, tai muutto opiskelupaikkakunnalle. Kuinka paljon te nyt käytette niitä lähellä olevia palveluja? Eihän sillä ole mitään merkitystä, vaikka satama ja elokuvateatteri olisivat nurkan takana, jos niissä ei asioi edes joka vuosi.
Jos muuten elämä on sellaista, että viihdytte paremmin maalla, tuossa ei ole mitään ongelmaa. Kavereitten luona käydään jollakin kulkuneuvolla, ja harrastusten on paras olla sellaisia, joihin tuolla paikkakunnalla on mahdollisuuksia. Jääkiekkojoukkue ehkä löytyy, mutta taitoluisteluvalmennuksen saaminen olisi haastavampaa.
No ehkä joku voi kokea ongelmaksi että lapset joutuu istumaan päivittäin koulukyydissä pitkiä aikoja ja mahdollisesti muuttamaan pois kotoa jo 15-16-vuotiaana. En minä ainakaan sellaista haluaisi.
Vielä vuonna 2005 oli ihan normaalia, jos muutti kotoa tuon ikäisenä pois vaikka asui kaupungissa ja suurin osa vieläpä muutti kokonaan eri kaupunkiin, kuten itse ja 80% omista luokkakavereista peruskoulun jälkeen. Onko se nykyään jotenkin huonompi juttu?
Kuulostaa nyt joltain miehen unelmalta, missä kaikkea ei ole loppuun asti ajateltu. Lapset kärsivät viimeistään teini-iässä jossain jumalan selän takana. Pitkät matkat, palvelut kaukana.
Mutta jotta miehen unelmaa ei täysin sivuuteta, voisitteko kokeilla kyseisen talon vuokraamista esim. vuodeksi? Kokeilette millaista se olisi ennen kuin teette isoja päätöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsilla on aikomus harrastaa jotakin, varsinkin esim. usean viikkotreenin vaativia urheilulajeja, kannattaa harkita kaksi kertaa. Olet tien päällä kaiket illat kuljettamassa, eihän sieltä peräkylältä ole muuta kuin ne koulubussit.
Ja koulumatkat vie vähintään tunnin per suunta yläkouluun, jollei kaksikin. Koulukyydit ei mene suorinta reittiä.
Muutimme itse reilu kymmenen vuotta sitten taajamasta taajaman liepeille alueelle, josta on noin seitsemän kilometriä kirkonkylän kauppoihin, apteekkiin jnpp. Työssä reilun 20 kilometrin päässä kaupungissa. Aivan äärimmäinen raja meille, emme asuisi haja-asutuksessa.
Aika huonosti on organisoitu kyydit sitten. Kyllä meillä riittää kun taksi menee seitsemäksi töihin ja asemalla katsotaan kenen vuoro ajaa mitäkin ja lähdetään sitten joskus 7:15 ajamaan sinne oppilaan hakupaikkaan ja silti ehtii kahdeksaksi kouluun.
T: Taksikuski
Tuo on mainio keino saada avioero aikaan, kokemusta tästä on ja ihan Nurmijärvi on riittänyt siihen helsinkiläiselle. Kannattaa jo nyt aloittaa seuraavan parisuhteen suunnittelu.
Vierailija kirjoitti:
EI kannata. Talolla ei kohta ole mitään arvoa ylipäätään jossain perähikiällä.
Nykysysteemi: talolla ei ole mitään arvoa, mutta kyllä siitä ostaessa joutuu ihan täyden hinnan, arvon, maksamaan. Ennen asunto oli sijoitus, nykyään ne menettävät arvonsa jopa kasvukeskuksissa. Mennyt samanlaiseksi kuin auton osto, että aina ostetaan isommalla summalla kuin mitä myydessä saadaan. Välillä saada mitään, kun joutuu purkamaan/paalaamaan. Kyllä tässä asiassa ennen oli paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on mainio keino saada avioero aikaan, kokemusta tästä on ja ihan Nurmijärvi on riittänyt siihen helsinkiläiselle. Kannattaa jo nyt aloittaa seuraavan parisuhteen suunnittelu.
Mies rassaa kaljapäissään autotallissa autojaan ja käy kalassa sekä metsästämässä. Nainen haaveilee kotona toisesta miehestä, kunnes toteuttaa haaveen. 😂
No täältä tulee ensimmäinen kokemusasiantuntijalausunto:
paljon se ottaa ja mitä se antaa riippuu iha itsestä.
kannattaa ensin miettiä miten varautua ja miten asennoitua asiaan. Talvella tulee lunta, miten pihan/pihatien saa auki. Kolalla menee piha ihan hyötyliikunnasta vaikka olisi isokin, tosin kun lumi on märkää, se painaa ja paljon. Oletan ettei talokaupoissa tule valmettia perälevyineen mukana. Työtä riittää pihassa keväällä ja syksyllä ihan eri malliin kuin rivarissa, toki riippuu siitä missä kunnossa ne haluaa pitää, talosta riippuen myös siellä. Esim. Jätevesihuolto haja-asutusalueella on asukkaan vastuulla ja se pitää itse investoida ja hoitaa. Enemmän pitää itse hoitaa ja selvittää ja pysyä kärryillä asioista.
lapset sopeutuu iästä riippuen muutokseen kyllä, meillä nuo ei tiedä muusta. Perhepäivähoidossa näkee päivittäin kavereita, viikonloppusin kuskataan jos kavereita haluaa nähdä, näkeepä itsekkin ihmisiä. Vaatii hieman suunnitelmallisuutta. Lapset tykkäävät touhuta isänsä kanssa, nikkarointia, kalastusta kesät talvet, järven rantaan on 60 metriä, koneiden/autojen/traktoreiden korjausta jne. Metsästysmaat alkaa takapihan jälkeen, pihalla on tilaa temmeltää ja metsässäjuoksua voi harrastaa poistumatta kotomarkilta, koirat menee lasten perässä. Mtb on koko perheen harrastus, treenilenkit lähtee myös kotipihasta. Jousiammuntaratakin on pihassa. Teini ikää odotellessa, alkaako kitinä asuinpaikasta.
Maitopurkkia ei viitsi lähteä hakemaan erikseen, vaatii suunnittelua, kaksi kertaa kaupassa viikossa työmatkalla ja tarpeeksi kerralla, jääpä heräteostoksetkin pois. Töissä käydään kasvukeskuksessa, sinne ajaa 40 minuuttia, omaa aikaa ja äänikirjoja. lähimpään taajamaan 20min, siellä toki kauppa jos hätä tulee. Ollaan riippuvaisia autoista, kun nuo dieselit tuosta hajoaa niin sähköautohankinta lienee edessä, toistaiseksi halvempaa ajaa nuo loppuun.
parasta on kuitenki oma rauha ja luonto, tutut tulee kutsumalla kylään, muuten ei juuri ihmisiä näe. Parin talon valot näkyy pimeällä, vanhuksia. Käydään aukaisemassa heille pihat ja tiet talvisin, palkkioksi tulee pullaa ja tarinatuokio :) pihassa käy peuroja, kettuja, jäniksiä, lintuja, näitä seurataan välillä ikkunasta koko sakki, aamulla mukavempi herätä närhin lauluun kuin liikenteen meluun. Grillata saa, kersat meluta saa, kukaan ei tule valittamaa. talvella on pimeää, ulkovaloista on apua. Puusaunan löylyt on ihan erit kuin sähkösaunan, järveenkin voi juosta joka päivä.
ei keskussairaalataroista hoitoa tarvi kaikki niin usein, että kannattaa sen vuoksi ääreen muuttaa. Tässä kunnassa toimii terveyskeskuspalvelut hyvin ja mikä tärkeintä, harvoin tarvii jonottaa tai että olisi edes ajat myöhässä. Sinne on vartin matka.
eli se on ihan itsestä kiinni, riippuu hieman paikastakin. Mitäön risukoitunutta 15v kylmillään ollutta 60 luvulla rakennettua rintamamiestaloa en välttämättä suosittele. Ei kannata jos ei pihassa/talossa touhuilu maistu ja hyttyset inhottaa ja kammottaa ajatus olla riippuvainen autosta. Jos oma rauha ja luonto on lähellä sydäntä niin kannattaa harkita. Kyllä syrjäseudulla elämän pystyy rakentamaan.
pyörii näissä lähimetsissä karhuja ja susiakin, ei pelota kumpikaan. Karhuja on enemmän, niiden kanssa pärjää kyllä vaikka kohtaisikin.
No eipä tällä kokemuksella kannata muuttaa mihinkään maalle, pikku paikkakunnalle eikä edes pikkukaupunkiin. Me tehtiin se virhe noin 5 vuotta sitten pikkukaupunkiin muutossa, ja menetettiin siinä hommassa noin 100,000€ kun noiden alueiden asuntojen hinnat romahti, työpaikat loppui ja myöskin palvelut katosi. Asunnon hinnasta tippui yli puolet pois tässä ajassa, se millä rahalla siitä lopulta pääsi edes eroon ja sen sai myytyä.
Kalliit oppirahat maalle muutosta. Mutta, jos ei tarvii töitä, palveluita, lasten kouluja, terveyspalveluita, tms miettiä, niin sitten, ehkä???
Kysyisin asiaa ennen kaikkea lapsilta, sillä heidän elämäänsä ja tulevaisuuteensa sillä voi olla suuretkin vaikutukset. Jos ovat jo lähes teinejä, ei sopeutuminen syrjäkylien pienempiin piireihin ole välttämättä sanottua, joskaan ei se mahdotontakaan ole.
Noin isoa muutosta ei kannata hätiköidä. Vuokratkaa kokeeksi lasten koko kesäloman ajaksi samalta paikkakunnalta mökki ja käykää kokeilemassa miltä se asuminen tuntuu hieman pidempään, lastenkin mielestä. Edullisia asuntoja kyllä tulee myyntiin jatkossakin. Käykää myös rohkeasti tervehtimässä naapurustoa, niin saatte mielikuvaa millaista väkeä seudulla asuu. Täytyy tosin huomioida, että kesäaika on idylliä vähän joka puolella, joten yrittäkää myös fiilistellä miten viihtyisitte syksystä kevääseen ilman katuvaloja.
Elämästä voi tulla melkoista ratin takana istumista, jos asuu lähes 30km palveluista/kaupungeista, vieläpä jonkin matalan nopeusrajoituksen kelirikkotien takana. Siinä menee nopeasti työmatkoihin ja lasten kuskailuihin suuri osa vapaa-ajasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsilla olisi maksuton koulukuljetus peruskoulun ajan. Sen jälkeen sitten kulkeminen jollakin muulla keinolla, tai muutto opiskelupaikkakunnalle. Kuinka paljon te nyt käytette niitä lähellä olevia palveluja? Eihän sillä ole mitään merkitystä, vaikka satama ja elokuvateatteri olisivat nurkan takana, jos niissä ei asioi edes joka vuosi.
Jos muuten elämä on sellaista, että viihdytte paremmin maalla, tuossa ei ole mitään ongelmaa. Kavereitten luona käydään jollakin kulkuneuvolla, ja harrastusten on paras olla sellaisia, joihin tuolla paikkakunnalla on mahdollisuuksia. Jääkiekkojoukkue ehkä löytyy, mutta taitoluisteluvalmennuksen saaminen olisi haastavampaa.
Niin, kuinka usein lapsiperheet käyttävät sellaisia palveluja kuin ruokakauppaa, apteekkia ja terveyskeskusta?
Lue aloitus huolella. Ap ei kirjoita että he viihtyisivät maalla. Ja mikä sinä olet tyrkyttämä
Jos ei kyläkouluja olisi lakkautettu, ei tarvitsisi istua takseissa...
Teidän ei kannata sinne muuttaa. Olet liian mukavuudenhaluinen ja miehesi ei taida ymmärtää realiteettejä. Missä te kävisitte töissä vai teettekö etätöitä?