Miten pettämisen pystyisi antamaan anteeksi?

Eroamalla parantaa hyvinvointiaan. Kerran pettäjä, aina pettäjä.

Pettäjä ei ansaitse empatiaa keneltäkään koska teoillaan osoittanut olevansa empatiakyvytön.

Vierailija kirjoitti:

Pettäjä ei ansaitse empatiaa keneltäkään koska teoillaan osoittanut olevansa empatiakyvytön.

Jos on pantu vain peppuun niin ei ole pettämistä.

Ei sitä anteeksiantoa pakottamaan pysty. Tulee ajan kanssa, jos on tullakseen.

Sun pitää päättää, jäätkö odottelemaan. Eikä se anteeksianto eroamallakaan sormia napsauttamalla tule, se on prosessi. Se riippuu sinusta, kumppanistasi, teidän historiastanne ja pettämisen luonteesta.

Älä yritä pakottaa itseäs antamaan anteeksi, koska se ei vaan toimi niin.

Ei tarvitse antaa anteeksi. Mutta ei todellakaan kannata jäädä myöskään suhteeseen. Pettäjä jatkaa väkivaltaista käytöstään. Eivät muutu.

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä anteeksiantoa pakottamaan pysty. Tulee ajan kanssa, jos on tullakseen.

Sun pitää päättää, jäätkö odottelemaan. Eikä se anteeksianto eroamallakaan sormia napsauttamalla tule, se on prosessi. Se riippuu sinusta, kumppanistasi, teidän historiastanne ja pettämisen luonteesta.

Älä yritä pakottaa itseäs antamaan anteeksi, koska se ei vaan toimi niin.

Mun kumppanilla oli salasuhde 10 vuotta sitten. Vasta pari vuotta on mennyt niin, etten ole muistaakseni nähnyt asiasta painajaisia.

Asia ei tule ehkä enää päivittäin mieleen, mutta aika usein kyllä. Asiaa ei ole kiva muistella ja herättää edelleen tunteita, mutta kyllä niiltä pahin terä on tylstynyt ja asiaan voi suhtautua neutraalimmin. En ole unohtanut, mutta olen oppinut elämään asian kanssa. 

Ajattelen, että tuskin olisin osannut suhtautua luottavaisesti uuteenkaan kumppaniin kokemukseni jälkeen. 

Miksi se pitäisi pystyä antamaan anteeksi? Ei se ole mikään hairahdus, vaan täysin tietoinen teko. Ihan vain tarvitsee päättää, haluaako sellaisen ihmisen kanssa elää, joka noin toimii.

Miksi pitäisi antaa anteeksi?

Joskus sitä vaan miettii, että miksi ihmiset on ylipäätään tekemisissä toistensa kanssa..



Varsinkaan jossain helv*etin parisuhteissa..

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi antaa anteeksi?

Jossain vaiheessa asiasta on päästettävä irti siksi, että on tosi kuormittavaa roikkua vihassa ja katkeruudessa. Tämä ei tietenkään edellytä suhteeseen jäämistä.

Joskus anteeksiantaminen voi olla helpompaa, kun pettäjästä pääsee eroon ja keskittyy elämässään muihin juttuihin ja ihmissuhteisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi antaa anteeksi?

Jossain vaiheessa asiasta on päästettävä irti siksi, että on tosi kuormittavaa roikkua vihassa ja katkeruudessa. Tämä ei tietenkään edellytä suhteeseen jäämistä.

Joskus anteeksiantaminen voi olla helpompaa, kun pettäjästä pääsee eroon ja keskittyy elämässään muihin juttuihin ja ihmissuhteisiin. 

Suhteeseen pettäjän kanssa ei pidä jäädä. Se ei ole hyvinvointiteko itselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pettäjä ei ansaitse empatiaa keneltäkään koska teoillaan osoittanut olevansa empatiakyvytön.

Jos on pantu vain peppuun niin ei ole pettämistä.

Kaappihomot hiljaa

Ei pettämistä anneta anteeksi. Ikinä. Tässä tilanteessa ruoho on ehdottomasti vihreämpää aidan toisella puolella. 

Vierailija kirjoitti:

Ei pettämistä anneta anteeksi. Ikinä. Tässä tilanteessa ruoho on ehdottomasti vihreämpää aidan toisella puolella. 

Ja myös paljon makoisampaa. 

Täällä taas eronneet ja petetyt antavat ainoaksi oikeaksi neuvoksi eroamisen, koska ovat itsekin tehneet niin. Kaikkien ei tarvitse toimia samalla tavalla. Pettämisestä pääsee yli, jos on tahtoa. Se ei ole maailmanloppu niin kuin kuvitellaan. Se vaatii työtä ja perusteellisia keskusteluja puolison kanssa. Jos suhde on ollut hyvä ja hairahdus ei ole mikään vuosikausien salasuhde, niin voi ihan hyvin miettiä jatkamista. Jos puoliso ei myönnä tekoaan eikä ole valmis syvällisiin keskusteluihin, niin sitten tulee vaikeaa. Keskusteluissa pitää olla avoin molemmin puolin ja pitää osata kuunnella myös sitä pettäjää.

Vierailija kirjoitti:

Täällä taas eronneet ja petetyt antavat ainoaksi oikeaksi neuvoksi eroamisen, koska ovat itsekin tehneet niin. Kaikkien ei tarvitse toimia samalla tavalla. Pettämisestä pääsee yli, jos on tahtoa. Se ei ole maailmanloppu niin kuin kuvitellaan. Se vaatii työtä ja perusteellisia keskusteluja puolison kanssa. Jos suhde on ollut hyvä ja hairahdus ei ole mikään vuosikausien salasuhde, niin voi ihan hyvin miettiä jatkamista. Jos puoliso ei myönnä tekoaan eikä ole valmis syvällisiin keskusteluihin, niin sitten tulee vaikeaa. Keskusteluissa pitää olla avoin molemmin puolin ja pitää osata kuunnella myös sitä pettäjää.

Usein pettäjä ei ota täysin vastuuta teoistaan ja myönnä että on tehnyt väkivaltaa. Siksi ei pidä kuunnella pettäjää.

Vierailija kirjoitti:

Täällä taas eronneet ja petetyt antavat ainoaksi oikeaksi neuvoksi eroamisen, koska ovat itsekin tehneet niin. Kaikkien ei tarvitse toimia samalla tavalla. Pettämisestä pääsee yli, jos on tahtoa. Se ei ole maailmanloppu niin kuin kuvitellaan. Se vaatii työtä ja perusteellisia keskusteluja puolison kanssa. Jos suhde on ollut hyvä ja hairahdus ei ole mikään vuosikausien salasuhde, niin voi ihan hyvin miettiä jatkamista. Jos puoliso ei myönnä tekoaan eikä ole valmis syvällisiin keskusteluihin, niin sitten tulee vaikeaa. Keskusteluissa pitää olla avoin molemmin puolin ja pitää osata kuunnella myös sitä pettäjää.

Ja sieltä tuli sitten pettäjä selittelemään, kuinka pettäjää pitää ymmärtää ja petetyn ponnistella antaakseen pettäjälle uuden mahdollisuuden. Näin sitä jokainen lähestyy aihetta omista lähtökohdistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä taas eronneet ja petetyt antavat ainoaksi oikeaksi neuvoksi eroamisen, koska ovat itsekin tehneet niin. Kaikkien ei tarvitse toimia samalla tavalla. Pettämisestä pääsee yli, jos on tahtoa. Se ei ole maailmanloppu niin kuin kuvitellaan. Se vaatii työtä ja perusteellisia keskusteluja puolison kanssa. Jos suhde on ollut hyvä ja hairahdus ei ole mikään vuosikausien salasuhde, niin voi ihan hyvin miettiä jatkamista. Jos puoliso ei myönnä tekoaan eikä ole valmis syvällisiin keskusteluihin, niin sitten tulee vaikeaa. Keskusteluissa pitää olla avoin molemmin puolin ja pitää osata kuunnella myös sitä pettäjää.

Ja sieltä tuli sitten pettäjä selittelemään, kuinka pettäjää pitää ymmärtää ja petetyn ponnistella antaakseen pettäjälle uuden mahdollisuuden. Näin sitä jokainen lähestyy aihetta omista lähtökohdistaan.

Tuo tyyppi on empatiakyvytön, ehdoton ja mustavalkoinen pettämisen ihannoinnissaan.

Kannattaa erota. Hukkasin elämästäni monta vuotta. Olin ajatellut, että yhden kerran voi erehtyä. Mutta ikävä kyllä pettäjä ei tapojaan muuta, vaikka vähän aikaa katuu surkeana. Petyäjällä on huono omanarvontunto. Silti pettäjä kerta toisensa jälkeen testaa, mikä on hänen markkina-arvo.

Kannattaa harkita tarkkaan, mitä tekee, eikä hätiköidä. Pitää puhua jollekin luotettavalle, mutta kannattaa valita todella huolella kenelle ettei lähde juorut liikkeelle.