Lue keskustelun säännöt.
Miten pettämisen pystyisi antamaan anteeksi?
14.03.2025 |
Olen yrittänyt lievittää omaa mustasukkaisuutta ajattelemalla, että ei sen tarvitse olla parisuhteen loppu, jos toinen kerran hairahtaa ja katuu sitä syvästi. Ja pitkissä suhteissa voi ihastua muihinkin. Mutta sitten taas miten ihmeessä voisi sen jälkeen jatkaa suhdetta? Tapahtunut pyörisi mielessä kokoajan, kuinka voisit suudella tai harrastaa seksiä ilman että se tulisi mieleen? Onko joku päässyt pettämisestä yli eikä enää muistele sitä?
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettäjä hakee läheisyyttä ja hellyyttä, koska sitä ei kotoa saa.
Pettäjä ei itse kykene aikuiseen läheisyyteen ja hellyyteen. Usein lapsuutensa vaillejäämisten vuoksi jotka jättänyt tahallaan käsittelemättä oikeanlaisessa ammattimaisessa terapiassa.
Turvaton ihmisen muotoinen. Myös lapsilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika moni selvittää asian puolison kanssa ja jatkaa suhdetta vaikka täällä kerrasta poikki -tyypit neuvoo toisin. Se on kunkin ihan oma asia, mitä päättää tehdä ja sitä ei kukaan muu voi päättää kuin puolisot keskenään. Pettämisestä ei kannata kertoa ulkopuolisille, koska moni on juuri tuollaisia lynkkaajatyyppejä kuin tähän ketjuun kommentoijat. Ollaan valmiita tuomitsemaan vaikkei tunneta eikä tiedetä koko tarinaa.
Juu, vähintäänkin sitten kannattaa pitää omana asianaan eikä vollottaa kavereille, kun rakas mussu viidennen kerran jäi kiinni sivusuhteesta. Eipä se ulkopuolisille kuulukaan.
Vierailija kirjoitti:
Pettäjä hakee läheisyyttä ja hellyyttä, koska sitä ei kotoa saa.
Ilmeisesti jotain kuitenkin saa, kun ei erota ole voinut ja pettämisestä kiinni jäätyään vinkuu kumppanilta anteeksiantoa ja suhteen jatkamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettäjä hakee läheisyyttä ja hellyyttä, koska sitä ei kotoa saa.
Ilmeisesti jotain kuitenkin saa, kun ei erota ole voinut ja pettämisestä kiinni jäätyään vinkuu kumppanilta anteeksiantoa ja suhteen jatkamista.
Pettäjät ovat usein hylkäämisen pelkoisia loppu viimein.
Vierailija kirjoitti:
Täällä taas eronneet ja petetyt antavat ainoaksi oikeaksi neuvoksi eroamisen, koska ovat itsekin tehneet niin. Kaikkien ei tarvitse toimia samalla tavalla. Pettämisestä pääsee yli, jos on tahtoa. Se ei ole maailmanloppu niin kuin kuvitellaan. Se vaatii työtä ja perusteellisia keskusteluja puolison kanssa. Jos suhde on ollut hyvä ja hairahdus ei ole mikään vuosikausien salasuhde, niin voi ihan hyvin miettiä jatkamista. Jos puoliso ei myönnä tekoaan eikä ole valmis syvällisiin keskusteluihin, niin sitten tulee vaikeaa. Keskusteluissa pitää olla avoin molemmin puolin ja pitää osata kuunnella myös sitä pettäjää.
Hyvässä suhteessa ei ole pettämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä taas eronneet ja petetyt antavat ainoaksi oikeaksi neuvoksi eroamisen, koska ovat itsekin tehneet niin. Kaikkien ei tarvitse toimia samalla tavalla. Pettämisestä pääsee yli, jos on tahtoa. Se ei ole maailmanloppu niin kuin kuvitellaan. Se vaatii työtä ja perusteellisia keskusteluja puolison kanssa. Jos suhde on ollut hyvä ja hairahdus ei ole mikään vuosikausien salasuhde, niin voi ihan hyvin miettiä jatkamista. Jos puoliso ei myönnä tekoaan eikä ole valmis syvällisiin keskusteluihin, niin sitten tulee vaikeaa. Keskusteluissa pitää olla avoin molemmin puolin ja pitää osata kuunnella myös sitä pettäjää.
Hyvässä suhteessa ei ole pettämistä.
Projisointi ei nyt auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä taas eronneet ja petetyt antavat ainoaksi oikeaksi neuvoksi eroamisen, koska ovat itsekin tehneet niin. Kaikkien ei tarvitse toimia samalla tavalla. Pettämisestä pääsee yli, jos on tahtoa. Se ei ole maailmanloppu niin kuin kuvitellaan. Se vaatii työtä ja perusteellisia keskusteluja puolison kanssa. Jos suhde on ollut hyvä ja hairahdus ei ole mikään vuosikausien salasuhde, niin voi ihan hyvin miettiä jatkamista. Jos puoliso ei myönnä tekoaan eikä ole valmis syvällisiin keskusteluihin, niin sitten tulee vaikeaa. Keskusteluissa pitää olla avoin molemmin puolin ja pitää osata kuunnella myös sitä pettäjää.
Hyvässä suhteessa ei ole pettämistä.
Projisointi ei nyt auta.
Kyllä se auttaa. Älä ole kynnysmatto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarpeeksi pitkä parisuhde niin kyllä aika moni pettää. Moni ei edes tiedä tulleensa petetyksi.
Me ollaan kaikki ihmisiä ja saatetaan ihastua/rakastua toiseen. Ja sitten miettiä, että mitä ihmettä tuli tehtyä. Joskus pettäminen jopa parantaa parisuhdetta, kun joutuu menemään syviin vesiin ja miettimään, mitä oikein elämässä haluaa.
Pettäminen ei ole maailmanloppu. Itselle maailmanloppu olisi jos saisin viikonloppuisin nyrkkiä, tai muuten mieheni olisi jatkuvasti ilkeä ja julma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettäjä hakee läheisyyttä ja hellyyttä, koska sitä ei kotoa saa.
Ilmeisesti jotain kuitenkin saa, kun ei erota ole voinut ja pettämisestä kiinni jäätyään vinkuu kumppanilta anteeksiantoa ja suhteen jatkamista.
Pettäjät ovat usein hylkäämisen pelkoisia loppu viimein.
Tai eivät vain halua luopua saavutetuista eduista. Mikäs siinä on ollessa, kun kumppani hoitaa kodin ja mahdolliset lapset sillä välin, kun seksipalvelut pelaa kodin ulkopuolella.
Pettäjälle pitää osoittaa, että minua ei kohdella näin. Ainakaan jatkossa. Tuskin pettäjä parantaa tapojaan. Palaako luottamus ikinä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tarpeeksi pitkä parisuhde niin kyllä aika moni pettää. Moni ei edes tiedä tulleensa petetyksi.
Me ollaan kaikki ihmisiä ja saatetaan ihastua/rakastua toiseen. Ja sitten miettiä, että mitä ihmettä tuli tehtyä. Joskus pettäminen jopa parantaa parisuhdetta, kun joutuu menemään syviin vesiin ja miettimään, mitä oikein elämässä haluaa.
Pettäminen ei ole maailmanloppu. Itselle maailmanloppu olisi jos saisin viikonloppuisin nyrkkiä, tai muuten mieheni olisi jatkuvasti ilkeä ja julma.
Elämä on valintoja. Jos valitsee olla epärehellinen niin monesti se alkaa kalvamaan iän karttuessa. Kritiikkiä epärehellinen harvoin kestää koska syyttävä sormi pitää keinolla millä hyvänsä saada käännettyä itsestä poispäin.
Pettäminen on tietoista väkivaltaa eikä mikään arjen pikkuvirhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pettäminen on toki väärin niin kuin moni muukin asia, mutta miten se on väkivaltaa? Vai onko sekin väkivaltaa kun läheinen ystävä pettää luottamuksen tai paljastuu ettei ollut koskaan oikeasti ystävä? Molemmat voi satuttaa yhtä paljon. Vai meneekö raja siinä että sukuelimet koskettaa?
Vierailija kirjoitti:
Ylös
Mikset ennemmin kirjottas jotain järkevää?
Vierailija kirjoitti:
Pettäminen on toki väärin niin kuin moni muukin asia, mutta miten se on väkivaltaa? Vai onko sekin väkivaltaa kun läheinen ystävä pettää luottamuksen tai paljastuu ettei ollut koskaan oikeasti ystävä? Molemmat voi satuttaa yhtä paljon. Vai meneekö raja siinä että sukuelimet koskettaa?
#havaintojakaasuvalotuksesta
Me on oltu yhdessä 25 vuotta. Rakastan puolisoani suuresti ja väitän, että hänkin rakastaa minua. Suhde on ollut hyvä nämä vuodet. Ollaan yhdessä, koska halutaan olla. En ole ikinä osannut olla millään tavalla mustasukkainen. Totta kai olisi valtava sokki jos selviäisi, että puoliso olisi pettänyt. Silti ero ei olisi ensimmäinen vaihtoehto. Pitkä suhde on eri vaiheita, enkä itsekään ole virheetön. Vaakakupissa olisi paljon enemmän kuin yksittäinen virhe.
Vierailija kirjoitti:
Me on oltu yhdessä 25 vuotta. Rakastan puolisoani suuresti ja väitän, että hänkin rakastaa minua. Suhde on ollut hyvä nämä vuodet. Ollaan yhdessä, koska halutaan olla. En ole ikinä osannut olla millään tavalla mustasukkainen. Totta kai olisi valtava sokki jos selviäisi, että puoliso olisi pettänyt. Silti ero ei olisi ensimmäinen vaihtoehto. Pitkä suhde on eri vaiheita, enkä itsekään ole virheetön. Vaakakupissa olisi paljon enemmän kuin yksittäinen virhe.
Pitkäaikainen salasuhde yhdistettynä siihen että salasuhtelija syyttää vakikumppaniaan siitä kertoo syvistä mt-ongelmista. Siksi ero sellaisesta on aina hyvinvointiteko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me on oltu yhdessä 25 vuotta. Rakastan puolisoani suuresti ja väitän, että hänkin rakastaa minua. Suhde on ollut hyvä nämä vuodet. Ollaan yhdessä, koska halutaan olla. En ole ikinä osannut olla millään tavalla mustasukkainen. Totta kai olisi valtava sokki jos selviäisi, että puoliso olisi pettänyt. Silti ero ei olisi ensimmäinen vaihtoehto. Pitkä suhde on eri vaiheita, enkä itsekään ole virheetön. Vaakakupissa olisi paljon enemmän kuin yksittäinen virhe.
Pitkäaikainen salasuhde yhdistettynä siihen että salasuhtelija syyttää vakikumppaniaan siitä kertoo syvistä mt-ongelmista. Siksi ero sellaisesta on aina hyvinvointiteko.
Puhuttiinko edellä pitkäaikaisesta salasuhteesta?
Pettäisin takas ja menisin sit eteenpäin.