Lue keskustelun säännöt.
Vaatteiden ompeleminen itse: plussat ja miinukset?
13.03.2025 |
Turhauttaa, kun en löydä kaupoista sopivaa vaatetta ja laatu on mitä on. Pohdin tässä, että kannattaisikohan alkaa ompelemaan itse omat vaatteet?
Ajatuksena olisi ratkoa olemassa olevia, aikansa eläneitä, mutta sopivan mallisia vaatteita ja niiden avulla sitten tehdä kaavoja.
Olen ihan näppärä käsistäni, mutta ompelukonetta en ole käyttänyt sitten kouluaikojen.
Kannattaako vaatteiden tekeminen itse? Tuleeko kalliimmaksi, onko opetteleminen tuskaa? Kuulisin mielelläni plussat ja miinukset!
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Edullisia ja hyvälaatuisia kankaita olen ostanut Virosta Abakhan fabriks -kangaskaupoista. Myymälöitä on eri puolilla Viroa. En ole tosin käynyt viimeisten parin vuoden aikana, joten hinnat ovat voineet nousta. Virossa ommellaan paljon itse, joten maan kangaskaupat kannattaa tsekata, jos käy Virossa.
Hinnat on halvemmat kuin Suomessa. Ostin just laadukasta trikoota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostin kankaan ja muut tarvikkeet kaksiin valkoisiin lastenhousuihin. Meni melkein satanen rahaa.
Kotimatkalla kävin halpakaupassa ja siellä oli tarjouksena valkoisia lastenhousuja eurolla. Ostin monet eri kokoa ja suututti. En tehnyt kankaista mitään.
(Valkoiset punkkien vuoksi, jotta näkyvät paremmin vaatteessa.eä En ollut aiemmin löytänyt valkoisia housuja lasten koossa)
Miten hemmetissä sait menemään noin paljon rahaa johonkin perus lasten housujen kankaisiin? Siis sellaisiin että samanlaiset voi ostaa eurolla.
Vetoketjut, ompelulangat, napit, kankaat 20-50 €/m helposti saa 50€ housujen tarvikkeet eli 2 satasella
Aikuisten housuihin tuo pätee juu. Lasten housuihin menee vähemmän kangasta. Lisäksi että ne olisi laadullisesti edes mitenkään verrattavissa euron housuihin, ei kankaat voi olla kalleinta laatua.
Vinkiksi. Pussilakanasta kannattaa koettaa tehdä se eka kesämekko. Vinkki löytyi netistä. Ei tule kalliiksi.
Minä ompelen ihan harrastuksena.
Ompelukone on markettitasoa ja tuottaa välillä ongelmia, pärjätty on kuitenkin.
Vanhoista lempparivaatteista tehdyistä kaavoista tulee todellakin parhaat vaatteet ja voi tehdä yhteensopivia kokonaisuuksia.
Lomalla saatan shoppailla ulkomailla, muutoin tulee aika vähän enää ostettua vaatteita. Neulon myös.
Usein istun harsimassa lempisarjan äärellä, asun lähellä kangaskauppaa ja palalaatkoista löytyy edullisia kankaita. Tallinnan kangaskaupoissa tekee todella löytöjä.
Hinnan takia ei kannata, halvemmalla saa kaupasta. Ellei käytä kierrätysmateriaaleja ja käytä luovuuttaan halpoja materiaaleja etsiessä. Itse ommellun laatu on täysin riippuvainen omista taidoista ja toisaalta materiaalien laadusta - ja laadukkaat materiaalit maksaa. Toisaalta hintakaan ei aina valitettavasti ole laadun tae sen paremmin kankaissa kuin vaatteissakaan. Ompelu kannattaa, jos nauttii siitä ja haluaa tehdä itse. Ja tekemällä oppii. Parhaimmillaan saa sitten omalle kropalle sopivia, oman tyylisiä persoonallisia vaatteita. Voi kyllä vaatia vähän yritystä ja erehdystä ennen kuin ne itselle sopivat kaavat ja mallit löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu mistä roikkuu. Jos työlle ei laske hintaa, vaan pitää ompelemiseen käytettyä aikaa harrastuksena, homma on hyvinkin kannattavaa, mikäli työn lopputulos miellyttää.
Vaatteiden valmistus vaatii monenlaisia taitoja, joiden omaksuminen vaatii vaihtelevan määrän harjoitusta. Siten ensimmäiset valmistamasi vaatteet saattavat ollakin "tein itse - säästin" - tasoa.
Mielestäni semmoisia kotona käytettäviä vaatteita voi hyvinkin ommella itse, esim. oleilu collegehousuja, ehkä kesähame. Mut ei missään nimesä mitään oikeeta juhlissa käytettäviä hienompia vaatteita, kuten hääpukua, juhlamekkoa, en lähtis, ellei ole ammattiompleija. Oon nähny aika epäonnistuneita tuotoksia joskus. Torissa joskus lahjoitetaan näitä, "tein itse vanhojentanssimekon".
Ja, lapsillekin on monet tehneet esim. mekkoja. Sama näissä, kotivaatteina ehkä ,mutta jättäisin juhlavaatteet tekemättä. Ja ne kankaat! Esim. kahdella tytöllä on samaa kamalaa kangasta olevat "mekot", harvoin nämä hyvältä näyttää, tai ainakaan paremmalta kun kaupasta ostetut halvatkaan. Mut tää on vain mun mielipide.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ompelijaksi kouluttauttuminen eli sen koneen käyttäminen ja perusosaaminen materiaaleista ja vaatteiden rakenteista vie sellaisen 3 vuotta
Jos yrität harrastelulla hypätä teollisuuden ja muodin niskan päälle niin voi tehdä tiukkaa. Mutta onhan siinä jotakin tekemistä, jos sinulla on liikaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu mistä roikkuu. Jos työlle ei laske hintaa, vaan pitää ompelemiseen käytettyä aikaa harrastuksena, homma on hyvinkin kannattavaa, mikäli työn lopputulos miellyttää.
Vaatteiden valmistus vaatii monenlaisia taitoja, joiden omaksuminen vaatii vaihtelevan määrän harjoitusta. Siten ensimmäiset valmistamasi vaatteet saattavat ollakin "tein itse - säästin" - tasoa.
Lisäksi ihmisten kyky omaksua kädentaitoja vaihtelee. Ennen yleisesti tehtiin asioita itse, mutta omatekoinen usein näyttikin omatekoiselta. Mestarit sitten erottuivat joukosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kattokaa niitä kaupan vaatteiden saumoja yms. Aika surkeaa jälkeä välillä.
Sanoisin, että silloin ei kannata jos ei pidä käsitöistä ja tarkoitus on tehdä mahdollisimman paljon mahdollisimman halvalla.
itse aloitin ompelun nollasta, rättikässästä ei jäänyt mitään käteen. Olen sen mallinen että istuvia ei saa valmiina, ja pidän itse näpertämisestä. Olen oppinut pääasiassa pinterestin ja YouTuben avustuksella.
Englanninkielisillä kaavafirmoilla on usein blogi jossa heidän myyntiinsä kaavoihin on sew-along ja selkeät, kuvitetut tutoriaalit. Ompelulehtien ohjeista en tajua juuri mitään, ja kurssien taso on vaihteleva.
Erityyppisten vaatteiden ompelu voi olla helppousasteeltaan hyvin erilaista. Jämäkkä, paksumpi trikoo/joustocollege telttamaisena mallina on helpoimmasta päästä, täysin mittojen mukaan kaavoitettu kauluspaita vaikeampi. Itse tykkään että joustamattomat kankaat ovat kuitenkin helpompia käsitellä, ja kaikenlaiset couture-tekniikat kiinnostavat, ja ompelen paljon käsin telkkaria katsellen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ompelijaksi kouluttauttuminen eli sen koneen käyttäminen ja perusosaaminen materiaaleista ja vaatteiden rakenteista vie sellaisen 3 vuotta
Jos yrität harrastelulla hypätä teollisuuden ja muodin niskan päälle niin voi tehdä tiukkaa. Mutta onhan siinä jotakin tekemistä, jos sinulla on liikaa aikaa.
Ihmiset käyttävät aikaa hullumpaankin. Tietoa myös nykyään on saatavilla aiheesta kuin aiheesta helpommin kuin ennen.
Puolisoni hatrasti ahkerasti ompelemista lapsena ja nuorena. Lukion jälkeen hän hakeutui alan oppilaitokseen opiskelemaan artesaaniksi ja valmistuikin, mutta:
Hänen kädenjälkensä pysyi harrastelijamaisena, joskus ihmisen ominaisuudet asettavat rajat sille mitä hän voi tietyllä alalla saavuttaa. Ei Tullut hänestä ammattiompelijaa ja ompelu jäi myös harrastuksena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni semmoisia kotona käytettäviä vaatteita voi hyvinkin ommella itse, esim. oleilu collegehousuja, ehkä kesähame. Mut ei missään nimesä mitään oikeeta juhlissa käytettäviä hienompia vaatteita, kuten hääpukua, juhlamekkoa, en lähtis, ellei ole ammattiompleija. Oon nähny aika epäonnistuneita tuotoksia joskus. Torissa joskus lahjoitetaan näitä, "tein itse vanhojentanssimekon".
Ja, lapsillekin on monet tehneet esim. mekkoja. Sama näissä, kotivaatteina ehkä ,mutta jättäisin juhlavaatteet tekemättä. Ja ne kankaat! Esim. kahdella tytöllä on samaa kamalaa kangasta olevat "mekot", harvoin nämä hyvältä näyttää, tai ainakaan paremmalta kun kaupasta ostetut halvatkaan. Mut tää on vain mun mielipide.
Mun tekemiä ihmiset katsoo silmät pyöreinä "siis ootko tehnyt tuon itse" 😮😮😮 ja päiväkodissa kysyivät tekisinkö vaatteita myös myyntiin kun lapsilla on niin ihania aina. Ihan itseoppinut ompelija olen, toki kädentaidot taitaa tulla sukuperintönä ja lapsesta asti olen käsitöitä harrastanut.
Voi että ompeleminen oli hauskaa. Alussa en osannut yhtään mitään, mutta ompelutaitoinen ystäväni auttoi minut alkuun. Ensin ompelin vuoden ikäiselle lapselleni collegeita ja verkkahousuja, lopulta taitojen kasvaessa ulkohaalareita ja villakangastakin. Varsinkin villakangastakista tuli hieno. Miehelle ompelin kasapäin t-paitoja palatrikoista, niistä tuli hyviä ja kestäviä. Meni yli kymmenen vuotta ennen kuin miehen tarvitsi ostaa uusia. Sitten sain astman ja ompelu piti lopettaa.
Yksi työkaverini oli todella taitava tekemään itselleen vaatteita. Hän teki alusvaatteita lukuunottamatta lähes kaiken itse. Varsinkin yksi pikkujoulumekko ja talvitakki ovat jääneet mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni semmoisia kotona käytettäviä vaatteita voi hyvinkin ommella itse, esim. oleilu collegehousuja, ehkä kesähame. Mut ei missään nimesä mitään oikeeta juhlissa käytettäviä hienompia vaatteita, kuten hääpukua, juhlamekkoa, en lähtis, ellei ole ammattiompleija. Oon nähny aika epäonnistuneita tuotoksia joskus. Torissa joskus lahjoitetaan näitä, "tein itse vanhojentanssimekon".
Ja, lapsillekin on monet tehneet esim. mekkoja. Sama näissä, kotivaatteina ehkä ,mutta jättäisin juhlavaatteet tekemättä. Ja ne kankaat! Esim. kahdella tytöllä on samaa kamalaa kangasta olevat "mekot", harvoin nämä hyvältä näyttää, tai ainakaan paremmalta kun kaupasta ostetut halvatkaan. Mut tää on vain mun mielipide.
Et vaan erota niitä hyvin tehtyjä kaupasta ostetuista. Paljon on malleista, materiaaleista ja toki viimeistelystä kiinni. Ensialkuun toki paras aloittaa noista kotivaatteista, ja edetä haastavampiin kun taidot karttuu.
Aloittelijan kannattaa ommella valmiskaavojen ja kunnollisten ohjeiden mukaan niin kauan, että ymmärtää, mitä tekee. Vanhojen vaatteiden käyttäminen kaavoina on nimittäin hankalampaa kuin voisi kuvitella, ja usein siinä menee pilalle sekä se vanha että uusi.
Vierailija kirjoitti:
Olen ommellut paljon vaatteita, mutta ainoa täysin käyttämätön vaate valmistui ompelukurssilla. Äitini ehdotti tuota kurssia, että oppisin tekemään hyviä vaatteita, mutta se oli lähinnä avustettua ompelua.
Tällä opastuksella kävi näin: Ylipitkästä kankaasta ei jäänyt hameen vyötärökaistaletta lainkaan, joten opastaja ehdotti sitten ripsinauhan ostamista. Lopputulos oli huonosti istuva hame, jonka kahdesta muotolaskoksesta opettaja poisti keskimmäiset, jolloin sivusauman viereen jäi pieni muotolaskos. Se kaavahan tietenkin valittiin persuksen ympärysmitan perusteella ja sitten sovitusvaiheessa sivusaumasta sisennettiin reippaasti ja loput rypytettiin ripsinauhalle. Toista vaatetta en ommellut, mutta opastuksen mukaisesti tein jakun kaavan, johon otettiin hihakaava toisesta jakkumallista.... kaavaa en koskaan käyttänyt.
Jos ymmärtää lukemansa, niin parhaiten oppii kun tekee vaatteita käsityölehtien opastuksen perusteella. Eri
Samanlainen kokemus koulun käsityötunnilta. Kaavaa piti muokata kropalle sopivaksi. Lopputulos oli huppari jossa oli aivan liian leveät törröttävät hartiat ja muutenkin liian suuri (ainakin omaan silloiseen tyyliin). Ompelin kotona sitä sitten pienemmäksi. Vaatteita tuunaamalla oma ompeluharrastus alkoikin kun laihalle teinille ei löytynyt sopivia ja mieleisiä tarjolla olleista kaupoista. Sitä sitten kavennettiin kirppishousuja, madallettiin vyötäröä ym. Yrityksen ja erehdysten kautta, eihän ne aina mitään laadukasta jälkeä olleet ne tuotokset, mutta vältti sen hetken tarpeeseen. Ja siinä sitä oppi.
Käden ja silmän yhteistyö pitää aivot virkeinä. Jos kokee ompelun mielekkäänä harrasteena ja lopputuloskin miellyttää, homma kannattaa, vaikka rahallinen hyöty olisi kyseenalainen.
Joo ja että sai tehdä! Meillä sai tehdä yhden työn lukukaudessa. Eikä se saanut olla mikään iso ja kallis, ja kankaat oli huonolaatuisia. En tiedä olisiko saanut tehdä jos olisi vienyt omat kankaat, oma motivaatio vähän kuoli siinä kohtaa (ompelin kyllä kotona, esim oman vanhojentanssipukuni).