Lue keskustelun säännöt.
Millainen juntti mies ei tarjoa ruokaa, jos deitti tulee pitkän matkan takaa?
12.03.2025 |
Olin ihan fiiliksissä kivan oloisesta miehestä viestittelyn perusteella, joten menin iloisin mielin tapaamaan häntä vaikka välimatkaa oli muutaman tunnin reissu julkisilla. Perillä sain teen kuppilassa mutta oli jo niin kiljuva nälkä että piti ostaa kaupasta eväitä jotta jaksan istuskella miehen luona. Mies haukkui eväät: "Tuollaista söin joskus masennuskautena", ikäänkuin turvautuisin muovikääreleipiin ja salaattiin jos olisi muuta ruokaa. Muutenkin fiksun oloinen tyyppi oli yhtäkkiä joku ihan muu, röhnötti vain selällään sängyssään ja puhui taukoamatta itsestään.
Se ruokajuttu jäi ihmetyttämään eniten. Ollaan joo modernissa yhteiskunnassa jossa koko ajan pitää irvistellen olla täysin itsenäinen, mutta kai sitä nyt edes vieraanvaraisuutta voi harrastaa? Tämä vinkkinä teille ikisinkuille neitsytkammarinpojille.
Kommentit (91)
Jep. Minullekin yksi tarjosi ruuat sillä verukkeella, kun vaivauduin paikalle. Matkoihin ja muuhun tekemiseen meni enemmän kuin siihen ruokaan. Ei kannata tapailla persaukisia
Ja miksi menit miehen asuntoon treffeillä? Ei sellaista jatkossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopetin lukemisen muutamaan riviin. Siis SINÄ matkustit miehen luo, monta tuntia?!
Vastasit itse jo kysymykseen. Juntti.
Mutta olitpa miehestä heti tarpeeksi eikä häntä tarvi enää tavata.
Äijä on peeaa.
Ei jatkoon.
Kuinka ihmeessä suostuit menemään sinne? Oletko epätoivoinen?
Missä se mt-härö asuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...joskus masennuskautena. Minä olisin juossut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä pitää olla edes voileipiä muuten ei riitä energiaa koko illaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi perillä ilmoittanut syöväni tiettyyn kellonaikaan ja sitten kysynyt mitä hän oli ajatellut; kokataanko, mennäänkö ravintolaan vai lämmitetäänkö eineksiä.
Ei kai se ole epäkohteliastakaan, jos sen kysyy vilpittömän ystävällisesti.
Monet muutkin tämän palstan ongelmat selviäisi aivan pienillä, yksinkertaisilla kysymyksillä. Toisaalta on niin hauskaa lukea miten asioista voi tehdä isoja ja monimutkaisia!
Ei jatkoon, kokemusta on.
Rakastuin mieheeni siksi, että hän on niin huomaavainen. Hän rakastaa laittaa meille ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
12 jatkaa vielä; oli junttia ukolta joo, eihän ne tule ajatelleeksi!!! Että pitäis jotain laittaa. Himoitsi vaan sua ja yritti jännityksessä keksiä jotain (lopulta ei-) hauskaa.
Tuntevatkohan ihmiset enää mitään häpeää tai edes hiljaa ajatuksissaan sanovatko että voi ei mitä ihmettä mä just sanoin ton naisen eväistä!. Tuskin.
Vierailija kirjoitti:
Olisi perillä ilmoittanut syöväni tiettyyn kellonaikaan ja sitten kysynyt mitä hän oli ajatellut; kokataanko, mennäänkö ravintolaan vai lämmitetäänkö eineksiä.
Ei kai se ole epäkohteliastakaan, jos sen kysyy vilpittömän ystävällisesti.
Monet muutkin tämän palstan ongelmat selviäisi aivan pienillä, yksinkertaisilla kysymyksillä. Toisaalta on niin hauskaa lukea miten asioista voi tehdä isoja ja monimutkaisia!
Niin miksi tarkalleen rakentaisit mukavaa, vilpittömän ystävällistä tunnelmaa kun mies avoimesti halveksii sinua? Toki siitä tulee iso ja monimutkainen asia jos ei alistu huonoon kohteluun. Mutta on se minusta sen arvoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on varmaan kotona oppinut isältä noinkin naista arvostavan asenteen.
Vierailija kirjoitti:
Jep. Minullekin yksi tarjosi ruuat sillä verukkeella, kun vaivauduin paikalle. Matkoihin ja muuhun tekemiseen meni enemmän kuin siihen ruokaan. Ei kannata tapailla persaukisia
Ja miksi menit miehen asuntoon treffeillä? Ei sellaista jatkossa.
Sillä oli joku vaiva jonka vuoksi ei pääse sieltä asunnostaan kauas. Tekee myös matkailun mahdottomaksi joten kulkeminen olisi ikuisesti kontollani. Niin hyvän kuvan mies kuitenkin siihen asti antoi itsestään että lähdin silti katsomaan mitä kortti antaa. Olen vain nieleskellyt pettymystä. :/
ap
Vierailija kirjoitti:
Ei jatkoon, kokemusta on.
Rakastuin mieheeni siksi, että hän on niin huomaavainen. Hän rakastaa laittaa meille ruokaa.
Samoin täällä. Entinen poikaystäväni, nykyinen aviomieheni, oli laittanut minulle vaahtokylvyn valmiiksi, kun palasin koululta. Sillä välin hän viimeisteli lasagnen salaatteineen.
Voiko tuollaiseen mieheen olla rakastumatta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Minullekin yksi tarjosi ruuat sillä verukkeella, kun vaivauduin paikalle. Matkoihin ja muuhun tekemiseen meni enemmän kuin siihen ruokaan. Ei kannata tapailla persaukisia
Ja miksi menit miehen asuntoon treffeillä? Ei sellaista jatkossa.
Sillä oli joku vaiva jonka vuoksi ei pääse sieltä asunnostaan kauas. Tekee myös matkailun mahdottomaksi joten kulkeminen olisi ikuisesti kontollani. Niin hyvän kuvan mies kuitenkin siihen asti antoi itsestään että lähdin silti katsomaan mitä kortti antaa. Olen vain nieleskellyt pettymystä. :/
ap
Näitä miehiä on paljon nykyään jotka eivät voi liikkua kotoaan mihinkään. Tai sitten provoilet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi perillä ilmoittanut syöväni tiettyyn kellonaikaan ja sitten kysynyt mitä hän oli ajatellut; kokataanko, mennäänkö ravintolaan vai lämmitetäänkö eineksiä.
Ei kai se ole epäkohteliastakaan, jos sen kysyy vilpittömän ystävällisesti.
Monet muutkin tämän palstan ongelmat selviäisi aivan pienillä, yksinkertaisilla kysymyksillä. Toisaalta on niin hauskaa lukea miten asioista voi tehdä isoja ja monimutkaisia!Niin miksi tarkalleen rakentaisit mukavaa, vilpittömän ystävällistä tunnelmaa kun mies avoimesti halveksii sinua? Toki siitä tulee iso ja monimutkainen asia jos ei alistu huonoon kohteluun. Mutta on se minusta sen arvoista.
Esim siinä teekupillisella jollloin ilmeisesti ei ollut vielä tarvetta olla epäkohtelias? Ilmoitta oman ruoka-aikansa ja jos tää tollo ei ole tulossa mukaan tai ajatellut laittaa mitään niin sitten se jääköön sohvalle ja mä lähden yksin ravintolaan ja siitä hyvin syöneenä kotiin.
Ja juu, eh, sa tulkita epätoivoiseksi jos siltä tuntuu, kuulostaahan tämä seikkailu hiukan siltä. Mulla on aika älyttömän korkea rima kumppaninvalinnassa, ja sekä viesteissä että puheluissa oli selvinnyt melko ainutlaatuinen yhteys ja samat arvot, suunnat, toivomukset ja sellaiset pikkuasiatkin. Tuntui pitkästä aikaa hyvältä ajatus toisesta. Kieltämättä lähdin "huuhtomaan kultaa" ihan tietoisesti, ajatuksena se että voihan tämä antaa jotain ainutlaatuista ja olen enemmän sitä tyyppiä että en haluaisi katua sitä että jokin jäi tekemättä. Välimatka ei myöskään ole minulle sellainen ongelma joka muille selkeästi on. Enemmän vaivaa eri sortin asiat, jotka muille taas on pikkujuttu.
Tässä tuntui tulleen sellainen 180 asteen takinkääntö, enkä vieläkään tiedä tapasinko saman miehen vai jonkun samannäköisen huijarin? Hän yritti vielä lopulta että jäisin yöksi mutta niin kummallinen en minäkään ole.
Ap
Deitti on syönyt matkaeväitään, jotta tulee paikalle täydessä virrassa ja jaksaa naida koko yön.
M41