Lue keskustelun säännöt.
KEVÄÄN YHTEISHAKU 2025 - seuranta & jännitys
12.03.2025 |
Tämän kevään yhteishaku korkeakouluihin aukesi eilen!
Minne itsekukin on hakemassa ja millä fiiliksillä? :)
Kommentit (6749)
Vierailija kirjoitti:
Moi, mitenkäs tätä vipusen tiedostoa nyt luettiinkaan?
Jos on koevalinnassa ollut 15 paikkaa, 15 valittua ja 9 on ottanut paikan vastaan, niin mitä tästä voi päätellä? 6 paikkaa olisi vielä jotenkin "auki"?
Itse olen varasijalla 1. kaikkien hakijoiden koevalintajonossa (samoilla pisteillä kun tämän hetkinen sisäänpääsy mutta joku järjestys/sääntö tässäkin on kun en ole vielä näillä pisteillä sisällä) ja varasijalla 3. ensikertalaisten jonossa. Miksi muuten näin päin?
Ihan karmeaa odottaa että vapautuuko minulle paikkaa vai ei..
Sillä oletuksella, että Vipusen data olisi virheetöntä (mitä se kuitenkaan ei ole), 5-7 paikkaa on vielä auki.
Jokainen kaikkien kiintiössä sisäänpäässyt ensikertalainen jonottaa ensikertalaisten kiintiöön loppuun asti, joten siellä kaikkien kiintiössä on ne kaksi edelläsi jonossa olevaa ensikertalaista sisällä. Sinä olet silti seuraava sisäänpääsijä, jos joku koepaikastaan luopuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moi, mitenkäs tätä vipusen tiedostoa nyt luettiinkaan?
Jos on koevalinnassa ollut 15 paikkaa, 15 valittua ja 9 on ottanut paikan vastaan, niin mitä tästä voi päätellä? 6 paikkaa olisi vielä jotenkin "auki"?
Itse olen varasijalla 1. kaikkien hakijoiden koevalintajonossa (samoilla pisteillä kun tämän hetkinen sisäänpääsy mutta joku järjestys/sääntö tässäkin on kun en ole vielä näillä pisteillä sisällä) ja varasijalla 3. ensikertalaisten jonossa. Miksi muuten näin päin?
Ihan karmeaa odottaa että vapautuuko minulle paikkaa vai ei..
Sillä oletuksella, että Vipusen data olisi virheetöntä (mitä se kuitenkaan ei ole), 5-7 paikkaa on vielä auki.
Jokainen kaikkien kiintiössä sisäänpäässyt ensikertalainen jonottaa ensikertalaisten kiintiöön loppuun asti, joten siellä kaikkien kiintiössä on ne kaksi edelläsi jonossa olevaa e
Kiitos vastauksesta, ei auta kuin odottaa ja toivoa ja pitää sormet ja varpaat ristissä :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lain mukaan ensikertalaisuuskiintiö ei saa kohtuuttomasti vaikeuttaa muiden hakua. Tehkää joku valitus oikeusasiamiehelle!
Eihän se vaikeutakkaan muiden hakua. Hakea saamme ihan minne lystätään ja niin monta kertaa kuin halutaan. Minkäs sille voi, ettei pisteet riitä sisäänpääsyyn.
Yksi tutkinto per nenä. Suomen koulutustaso ei nouse jos samat henkilöt kahmii tutkinto-oikeuksia ylimäärin.
Työelämän muuttuvaisuuden ja työmarkkinoiden joustavuuden kannalta yksi tutkinto per -nenä -politiikka ei toimi. Se tekee työmarkkinoista erittäin jähmeät ja lisää työttömyyttä, mikä ei ole yhteiskunnan etu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lain mukaan ensikertalaisuuskiintiö ei saa kohtuuttomasti vaikeuttaa muiden hakua. Tehkää joku valitus oikeusasiamiehelle!
Eihän se vaikeutakkaan muiden hakua. Hakea saamme ihan minne lystätään ja niin monta kertaa kuin halutaan. Minkäs sille voi, ettei pisteet riitä sisäänpääsyyn.
Yksi tutkinto per nenä. Suomen koulutustaso ei nouse jos samat henkilöt kahmii tutkinto-oikeuksia ylimäärin.
Työelämän muuttuvaisuuden ja työmarkkinoiden joustavuuden kannalta yksi tutkinto per -nenä -politiikka ei toimi. Se tekee työmarkkinoista erittäin jähmeät ja lisää työttömyyttä, mikä ei ole yhteiskunnan etu.
Myöskään se ei toimi, että saisi kouluttautua vain ylöspäin. Meillä on paljon maistereita, jotka eivät ole koskaan päässeet omalle alalleen sisään. He sitten työn tai muun kiinnostuksen kautta kouluttautuvat myöhemmin jopa amiksessa. Osa siksi, että opintotukikuukausia korkeakouluun ei enää ole, joten käytännössä on pakko valita lähihoitaja sairaanhoitajan sijasta, vaikka muut rahkeet riittäisivät sairaanhoitajankin opintoihin.
Vaikka ns. hupiopiskelua onkin, nyt meni lapsi pesuveden mukana, kun käytännössä kiellettiin alanvaihto kaikilta.
Alanvaihtajat olisi myös tärkeä osa työvoimapula-alojen paikkaukseen. Tietty heille voisi tehdä kunnollisia omia täydennysopintolinjoja korkeakouluihin. Mutta eipähän niitä vain millään näytä syntyvän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alanvaihtajat olisi myös tärkeä osa työvoimapula-alojen paikkaukseen. Tietty heille voisi tehdä kunnollisia omia täydennysopintolinjoja korkeakouluihin. Mutta eipähän niitä vain millään näytä syntyvän.
Ongelmana on, että täydennysopinnot sopivat vain hyvin rajattuihin tilanteisiin, esim. luokanopettaja voi lisäkouluttautua erityisopettajaksi, joista on huutava pula. Toinen ongelma on, että tuollainen opiskelu ei vain oman työn ohessa onnistu, kun harkka täytyy tietysti tehdä virka-aikaan. Muunlaisella taustalla matka erityisopettajaksi on hyvin pitkä.
90-luvulla kokeiltiin muuntokoulutusta sairaanhoitajasta lääkäriksi, mutta koska sairaanhoitajan opinnoista pystyi huojentamaan opiskelua ehkä puolella vuodella, homma kuopattiin. Sairaanhoitajahan ei ole "pikkulääkäri" vaan eri alan (hoitoala) ammattilainen. Lääkäriopiskelijakin voi toimia lähihoitajan sijaisena, mutta ei sairaanhoitajan sijaisena missään vaiheessa opintoja.
Ratkaisuideointi silti jatkuu. Nyt on kilpailutettu AMK:t ja yliopistot tarjoamaan lastenhoitajille muuntokoulutus varhaiskasvatuksen opettajaksi tai sosionomiksi. Oikein hehkutettiin, että onnistuessaan malli on kopioitavissa muillekin aloille! Vaka-opeksi ei vain ole millään tapaa hankala päästä nytkään ja ainakin Helsingin yliopistossa vaka-opettajille on jo vuosia tarjottu iltaopintoja niin, että opiskelu onnistuu työn ohessa. AMK-verkkokoulutuksia on ollut jo pitkään ja ovat erityisesti aikuisten suosiossa.
Rahat halutaan antaa kouluille eikä opiskelijoille. Helposti kopioitava malli, kyllä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alanvaihtajat olisi myös tärkeä osa työvoimapula-alojen paikkaukseen. Tietty heille voisi tehdä kunnollisia omia täydennysopintolinjoja korkeakouluihin. Mutta eipähän niitä vain millään näytä syntyvän.
Ongelmana on, että täydennysopinnot sopivat vain hyvin rajattuihin tilanteisiin, esim. luokanopettaja voi lisäkouluttautua erityisopettajaksi, joista on huutava pula. Toinen ongelma on, että tuollainen opiskelu ei vain oman työn ohessa onnistu, kun harkka täytyy tietysti tehdä virka-aikaan. Muunlaisella taustalla matka erityisopettajaksi on hyvin pitkä.
90-luvulla kokeiltiin muuntokoulutusta sairaanhoitajasta lääkäriksi, mutta koska sairaanhoitajan opinnoista pystyi huojentamaan opiskelua ehkä puolella vuodella, homma kuopattiin. Sairaanhoitajahan ei ole "pikkulääkäri" vaan eri alan (hoitoala) ammattilainen. Lääkäriopiskelijakin voi toimia lähihoitajan sijaisen
Jossain vaiheessa oli aineenopettaja-täydennyskoulutuksia. Silloin tietyissä aineissa oli opettajiista pulaa. Eikä mikään estäisi palauttamasta poistettua aikuiskoulutustukea niin että se olisi käytettävissä vain tiettyihin täydennysopintoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peruskoulun aineenopettajan kelpoisuusvaatimukset ovat maisterintutkinto ja pedagogiset opinnot (60 op) sekä vähintään aineopinnot (60 op) opetettavasta aineesta. Lukiossa pitää lisäksi olla pääaineopiskelua vastaava syventävä oppimäärä (120 op) yhdessä opetettavassa aineessa.
Opettajan pedagogisia opintoja voi opiskella täydennysopintoina valmistumisen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMKiin saattaa olla vain pari paikka per hakutapa (todistus yo/amm ja koe) toiskertalaisille. Siitä se johtuu eikä huonoudesta.
Nämä 70 pisteen erot ovat jo niin suuria, että tilanne on lainvastainen. Ei-ensikertalaisuus ei saa kohtuuttomasti haitata hakemista. Usein vielä kyseessä varmuudella työllistävä ala, jota ei voi tehdä ilman muodollista pätevyyttä (esim. sairaanhoitaja).
87 pisteen ero yhteen hakukohteeseen itsellä, eikä varasijat ole liikkuneet kertaakaan. Milloinkohan näihin lainvastaisuuksiin alettais oikeasti jo puuttumaan
Mitä lainvastaista tässä on? Tottakai ensikertalaiset huomattavasti etusijalle. Ei hyvää päivää taas 😂
Sanoo enska, kellä ei
Jaa, en ollut silloin vielä edes syntynyt. Opettele vaiks peruslaskuja, ennen kuin haet korkeakouluun
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voikohan/pääseeköhän tekemään polkuopintoja jos on ilmoittautuneena lukuvuodelle edellisessä koulutusohjelmassa? Vaikka ei aikoisikaan sitä jatkaa. Kukaan tehnyt? VR:n opiskelija-ale olis aika kova sana koululle pääsemisessä kun ei muitakaan tukia saa ja opiskelu kokopäiväistä niin ei kerkeä töitäkään ihan täysipäiväisesti paiskoa
Polkuopiskelija ei saa opiskelijakorttia eli ei VR-alea. Paikallisen opiskelijaruokailukortin saattaa saada.
Millä siinä tulee toimeen? Ei saa työttömyysetuutta eikä opintotukea eikä toimeentulotukea?
Ei voi vaan olettaa, että saa tehdä mitä vaan ja toimeentulo vain tulee jostain. Tai tietysti saa, mutta itse on huolehdittava näistä asioista.
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö joku onko vipunen päivittynyt tänään
Mikset itse selvitä ja tule kertomaan tänne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lain mukaan ensikertalaisuuskiintiö ei saa kohtuuttomasti vaikeuttaa muiden hakua. Tehkää joku valitus oikeusasiamiehelle!
Eihän se vaikeutakkaan muiden hakua. Hakea saamme ihan minne lystätään ja niin monta kertaa kuin halutaan. Minkäs sille voi, ettei pisteet riitä sisäänpääsyyn.
Yksi tutkinto per nenä. Suomen koulutustaso ei nouse jos samat henkilöt kahmii tutkinto-oikeuksia ylimäärin.
Työelämän muuttuvaisuuden ja työmarkkinoiden joustavuuden kannalta yksi tutkinto per -nenä -politiikka ei toimi. Se tekee työmarkkinoista erittäin jähmeät ja lisää työttömyyttä, mikä ei ole yhteiskunnan etu.
Ei vaan se tekee työmarkkinoista jähmeät, että ihmiset eivät muuta työn perässä. Sen sijaan ryhdytään hieromaan kasaan uutta 3,5-6 vuoden tutkintoa sen sijaan, että hankittaisiin täydennyskoulutusta. Parhaassa työiässä ollaan poissa vuosikausia työmarkkinoilta.
Olemme työmarkkinoilla noin 40 vuotta. Sinä aikana ammattialoja kuolee pois ja syntyy aivan uusia. On lyhytnäköistä lukita kansalaiset kiinni yhteen ainoaan alaan ja siihen johtaneeseen tutkintoon, jonka he ovat nuorena suorittaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei välttämättä. Tutkintoja voi suorittaa myös työn ohessa. Ja opinnot valmistuvat silti tavoiteajassa.
Huomenta vaan! Voisiko joku teistä avuliaista tulkita minulle tuota Tampereen yliopiston materiaalitekniikan linjan valintatietoa Vipusessa?
Avoimia paikkoja on 55 ja paikan vastaanottaneita 54. Todistusvalinnan mukaan 45 paikan vastaanottanutta ja koevalinnan mukaan 9 eli tuo 54.
Jos paikkoja DIA-valintasivun mukaan pitäisi olla 80% todistusvalinnassa ja 20% koevalinnassa, niin määrät olisivat 44 kpl ja 11 kpl. Nyt mikään ei oikein täsmää. Montako paikkaa koevalinnassa on vielä mahdollisesti auki ja miksi todistusvalinnassa on yksi paikka enemmän vastaanotettuna kuin mitä paikkoja pitäisi olla?
T. se ensikertalainen, joka on koevalinnassa varasijalla 1. ja stressaa ihan hurjana
Vipusen luvut aloituspaikkoja lukuun ottamatta pyöristetään lähimpään kolmella jaolliseen lukuun. Eli 44:stä tulee 45, mutta 11:sta pitäisi tulla 12. Mahdollisesti siis pari paikkaa vielä ottamatta vastaan.
Koevalintajonot liikkuvat yleensä aika huonosti ja varsinkin nyt voi alkaa olla myöhäistä. Jos vipunen näyttää että toivoa on niin sitten on, mutta tuosta 3.7 deadlinesta on jo niin monta viikkoa, että kai jono olisi liikkunut jos olisi liikkuakseen. Tsemppiä, olen itekin jäänyt ekalle varasijalle.
Vierailija kirjoitti:
Olemme työmarkkinoilla noin 40 vuotta. Sinä aikana ammattialoja kuolee pois ja syntyy aivan uusia. On lyhytnäköistä lukita kansalaiset kiinni yhteen ainoaan alaan ja siihen johtaneeseen tutkintoon, jonka he ovat nuorena suorittaneet.
Kun sinulla on se yksi tutkinto, sinä voit täydentää osaamistasi tarpeen mukaan käymättä kokonaan uutta tutkintoa.
Voit suorittaa opintokokonaisuuksia muilta aloilta tai sillä kanditason tutkinnolla hakea maisteri-vaiheeseen. Toki sen aiemman tutkinnon täytyy antaa valmiudet uuden alan opiskeluun.
Ennenkaikkea kannattaisi tutustua ennen hakua eri aloihin ja siihen, mihin valmistuttuaan on mahdollista työllistyä, eikä tehdä valintojaan mielikuvien perusteella.
Monien heikosti lukiossa menestyvien kannattaisi tajuta siirtyä amiksen puolelle riittävän ajoissa . Heikosta yo- todistuksesta ei ole kuin haittaa.
Tampereen kansanterveystieteen paikan vastaanottaneiden määrä ei ole liikkunut Vipusessa vähään aikaan. Onkohan vipunen ajan tasalla vai miksi paikkoja ei oteta vastaan?
Moi, mitenkäs tätä vipusen tiedostoa nyt luettiinkaan?
Jos on koevalinnassa ollut 15 paikkaa, 15 valittua ja 9 on ottanut paikan vastaan, niin mitä tästä voi päätellä? 6 paikkaa olisi vielä jotenkin "auki"?
Itse olen varasijalla 1. kaikkien hakijoiden koevalintajonossa (samoilla pisteillä kun tämän hetkinen sisäänpääsy mutta joku järjestys/sääntö tässäkin on kun en ole vielä näillä pisteillä sisällä) ja varasijalla 3. ensikertalaisten jonossa. Miksi muuten näin päin?
Ihan karmeaa odottaa että vapautuuko minulle paikkaa vai ei..