KEVÄÄN YHTEISHAKU 2025 - seuranta & jännitys

Vierailija kirjoitti:

Joo-o, pitäisköhän jo merkata työkalenteriin FY ja KE YO -koepäivät syksyksi (tiedetäänks me ne?). Sais suoritukset ÄI, EN, RU, MAA ja nämä lisäksi... No, katotaan ny, miten tässä haussa käy :) 

Tai no, eipä ilmoittauduta, kun se olisi pitänyt tehdä jo kesäkuun alussa :) Eli ei kiirettä! Seuraava tsäänssi kevät 2026 ja ilm. marraskuun lopussa. 

Vierailija kirjoitti:

Pääsykokeiden ensikertalaiskiintiö palvelee myös ammattikoululaisia. Kaikki eivät ole suorittaneet ylioppilastutkintoa, pääsykokeen ensikertalaiskiintiön ansiosta amispohjalla on edes hieman paremmat mahdollisuudet päästä yliopistoon.

Amiksena ja yliopistoon vanhanaikaisella valintakokeella (luettiin alan matsuja etukäteen) kahdesti päässeenä sanoisin, että amikselle vanhanaikainen koe oli parempi, kuin nykyinen. Kävin näet kokeilemassa tätä uuttakin koetta. Amis on enemmän vapaampi ja ajattelijoille, ei niinkään ulkolukijoille. Amiksen tenteissä voi saada lisäpisteitä siitä, että tuo jotain lisäinformaatiota koevastauksessa = tiedät enemmän, kuin kysytään. Yliopiston tentissä halutaan vain se 100 vuotta vanha vastaus, jonka henkilö X on vuonna 1925 kirjoittanut. Olen suorittanut 2 amistutkintoa myös ja molemmissa palkittiin omasta ajattelusta ja lisäinformaation tuottamisesta. Uudessa kokeessa pärjää nopea lukija ja nopea koneenkäyttäjä. Sain viime vuonna täydet pisteet vanhanaikaisesta valintakokeesta alalle X ja nyt törsöpisteet uudesta valintakokeesta alalle Y. Olen kuitenkin saanut erinomaisia arvosanoja yliopiston kursseista (esseet). Sanoisin, että vanhanaikainen valintakoe takaisin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo-o, pitäisköhän jo merkata työkalenteriin FY ja KE YO -koepäivät syksyksi (tiedetäänks me ne?). Sais suoritukset ÄI, EN, RU, MAA ja nämä lisäksi... No, katotaan ny, miten tässä haussa käy :) 

Tai no, eipä ilmoittauduta, kun se olisi pitänyt tehdä jo kesäkuun alussa :) Eli ei kiirettä! Seuraava tsäänssi kevät 2026 ja ilm. marraskuun lopussa. 

Joo. :( Liian aikaisin tulee ilmoittautuminen, kun ei vielä tiedä, miten yhteishaussa kävi!

Yo-koepäivät on jo syksylle 2026:kin määritelty, joten ne voi merkitä hyvissä ajoin kalenteriin. Ainereaaleissa on vielä se hassu juttu, että koepäiviä on vain kaksi ja niissä on aina samat aineet, joten voit kirjoittaa vain kaksi ainetta per kerta. Jos tarvitset kaksi koetta samalta päivältä, joudut kirjoittamaan sekä syksyllä että keväällä.

Oma hommansa on löytää koulu, johon mahtuu kirjoittamaan. Pitäisi mennä omaan lukioon, mutta esim. omani on jo lakkautettu. Joku toinen taas asuu satojen kilometrien päässä. Tätä asiaa ei voi jättää viimeiselle ilmoittautumispäivälle.

Plus jos olet hakemassa yliopistoon, tarkista ensi vuoden pisteytys, että tiedät, mitä pitää kirjoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsykokeiden ensikertalaiskiintiö palvelee myös ammattikoululaisia. Kaikki eivät ole suorittaneet ylioppilastutkintoa, pääsykokeen ensikertalaiskiintiön ansiosta amispohjalla on edes hieman paremmat mahdollisuudet päästä yliopistoon.

Amiksena ja yliopistoon vanhanaikaisella valintakokeella (luettiin alan matsuja etukäteen) kahdesti päässeenä sanoisin, että amikselle vanhanaikainen koe oli parempi, kuin nykyinen. Kävin näet kokeilemassa tätä uuttakin koetta. Amis on enemmän vapaampi ja ajattelijoille, ei niinkään ulkolukijoille. Amiksen tenteissä voi saada lisäpisteitä siitä, että tuo jotain lisäinformaatiota koevastauksessa = tiedät enemmän, kuin kysytään. Yliopiston tentissä halutaan vain se 100 vuotta vanha vastaus, jonka henkilö X on vuonna 1925 kirjoittanut. Olen suorittanut 2 amistutkintoa myös ja molemmissa palkittiin omasta ajattelusta ja lisäinformaation tuottam

Nykyamiksessa ytoineen ei kyllä tarvitse ajatella yhtään mitään, tarkoituksena on päästä minimillä kurssit läpi. 

On kyllä masentavaa rajata Vipusessa valitut ja sitten hakuehdoista oma kunta, ikäni jne ja huomata, että ei yhtään valittujen joukossa näillä ehdoilla. 

Opintopolussa historian tulokset Helsinkiin. 23. varasija, ei todennäk mitään jakoa.

Vierailija kirjoitti:

On kyllä masentavaa rajata Vipusessa valitut ja sitten hakuehdoista oma kunta, ikäni jne ja huomata, että ei yhtään valittujen joukossa näillä ehdoilla. 

Tämä niin hitosti. Toivottavasti varasijat liikkuu vielä.

Vierailija kirjoitti:

On kyllä masentavaa rajata Vipusessa valitut ja sitten hakuehdoista oma kunta, ikäni jne ja huomata, että ei yhtään valittujen joukossa näillä ehdoilla. 

Masentavinta on, kun viimeistä edellisen rajauksen jälkeen on vielä 1-4, mutta kun valitsee sen viimeisen, luku katoa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varasija 16 Joensuu tietojenkäsittelytiede. Vähän meinaa masentaa, kun paikkoja niin vähän. 

Tuo liikkuu vielä hyvin, kun DIA tulee ja nostaa väkeä pois yliopistojen jonoista ja ne joensuulaiset nousevat tilalle etelän kaupunkeihin.

Voi kunpa kävisi näin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hirveesti jengi valittaa, että ensikertalaisia suositaan. Onhan se nyt todella tärkeää, että jokainen saisi edes yhden paikan jossain vaiheessa. Iso osa ensikertalaisistakin jää rannalle ruikuttamaan. Itse keski-ikäisenä ensikertalaisena jännitän varasijojen liikkumista. Voisiko vihdoin olla minun vuoro.

ensikertalaisille on jo todistusvalinta, niin minusta on aika epäreilua että heillä on valintakokeissakin vielä hyvin reilu etu muihin nähden. Mielestäni pääsykokeissa pitäisi olla samat pisterajat oli sitten ensikertalainen tai ei.

No jep ja varsinkin jonnekki sote-aloille olis järkevämpää ottaa tasa-arvoisesti ihan kaikkia, koska jos joku alan vaihtaja hakee hoitsuksi niin siinä myös varmemmin pysyy.

itse valmistuin vuonna 2011 ja hakeminen oli erilaista ja ihan suoraan neuvottiin, että panostakaa vaan pääsykokeeseen, jos ei ole ällän riviä tiedossa. Nykyään sitten ensikertalaiset voivt käydä korottamassa vaikka sata kertaa ylppäreitä ja vievät samalla tuoreilta ylioppilailta mahdollisuudet L:n (Gaussin käyrä). Onneksi lääkikseen ei-ensikertalaisille on 35% mahkut, mutta amkssa tosi huonot tsäänssit.

YO-kirjoittaminen Ei kuulosta kovin ketterältä! Lisäksi kun tässä on marinoitunut muutamissa lääkiksen pääsykokeissa, kylläpä olisi eri tyyli kirjoittaa esseitä YO-kirjoituksissa. 

Vipunen on koominen paska. Minulla on valinta yhteen paikkaan, tullut jo aiemmin. Kun rajaan valitut pääsykokeella, kunnallani, iälläni enkä edes laita kaikkia rajauksia niin näyttää nollaa. Ei kai tässä auta kuin opintopolkua katsoa. 

"itse valmistuin vuonna 2011 ja hakeminen oli erilaista ja ihan suoraan neuvottiin, että panostakaa vaan pääsykokeeseen, jos ei ole ällän riviä tiedossa. Nykyään sitten ensikertalaiset voivt käydä korottamassa vaikka sata kertaa ylppäreitä ja vievät samalla tuoreilta ylioppilailta mahdollisuudet L:n (Gaussin käyrä). Onneksi lääkikseen ei-ensikertalaisille on 35% mahkut, mutta amkssa tosi huonot tsäänssit."

Mikäänhän ei ole tässä muuttunut. Ennenkin oli vaikea päästä oikikseen ja lääkikseen. Edelleenkin on, mutta about sama porukka sinne pääsee kuin pääsisi vanhalla tavallakin.

Todistusvalinnan hitonmoinen hienous on se, että keskitason papereillakin pääsee vaikka minne. Myös se, että huippuoppilaat saadaan heti korkeakouluun, on vain ja ainoastaan hyvä asia. Aiemmin saattoi käydä niin, että kaikkensa yo-kirjoituksiin antanut e:n ylioppilas ei kertakaikkisesti jaksanut lukea pääsykokeisiin siihen päälle, ja paikka jäi saamatta.

Yo-kirjoituksia ei ole pistetty Gaussin käyrälle enää vuosikausiin, sillä se ei toiminut mm. pitkän venäjän äidinkielisten kirjoittajien ja terveystiedon helpon reaalin maineen vuoksi. Pisteytys tapahtuu nykyään kahden eri kirjoituskerran yli niin, että edellisestä kerrasta helpomman tai vaikeamman kokeen pisterajat ovat vertailukelpoisia. Lisäksi huomioidaan se, millaisia kirjoittajat ovat. Pitkästä matikasta tulee huomattavasti enemmän älliä kuin lyhyestä, sillä valtaosa parhaimmista ylioppilaista kirjoittaa pitkän matikan.

Korottajat eivät ole pisteytyksessä mukana ollenkaan. Pisterajat katsotaan lukiolaisista ja korottajille annetaan sen jälkeen pisteitään vastaava arvosana tämän taulukon mukaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Opintopolussa historian tulokset Helsinkiin. 23. varasija, ei todennäk mitään jakoa.

Katsoitko jo Vipusesta paikan vastanottaneiden määrän? Minulla olisi teoriassa mahdollisuus päästä vielä toiselle alalle, kuin sinä. Mikäli kourallinen opiskelijoista pääsisikin muihin opintoihin tai kieltäytyisi ottamasta paikkaa vastaan. Ensikertalaisuuttahan ei kannata nykyään menettää heppoisin perustein. Ei kannata mihinkään toisen tai kolmannen sijan (tai alemman) paikkoja ottaa vastaan. Ensikertalaisella on niin paljon alemmat pisteet, että ensikertalaisuus kannattaa säilyttää pari vuotta. Tekee muuta ja yrittää uudelleen ykköstoiveeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä masentavaa rajata Vipusessa valitut ja sitten hakuehdoista oma kunta, ikäni jne ja huomata, että ei yhtään valittujen joukossa näillä ehdoilla. 

Tämä niin hitosti. Toivottavasti varasijat liikkuu vielä.

onko ehditty miettiä mikä meni pieleen?

Mistä löytää hy aloituspaikkojen (enskakiintiö ja muut) määrät alakohtasesti?

Vierailija kirjoitti:

Mistä löytää hy aloituspaikkojen (enskakiintiö ja muut) määrät alakohtasesti?

Opintopolusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Historia tuli varasija kolminumeroinen 😭

Älä hae historiaan. Humanismi jees ja hissajutut sinänsä erittäin kiinnostavia, mut hissan laitoksella töissä olleena haluan sanoa, et työllistyminen tosi hankalaa. Edes tutkimus ei välttämättä vedä ja epävarmuus syö ennen pitkää kenen tahansa sieluyn reikiä. Terv. Pätkäpötköön kyllästynyt alanvaihtaja

Hissan tutkinnolla työllistyy. Sivuaineilla voi vaikuttaa sekä harjoittelulla yms. Puolisoni on ollut valmistumisestaan lähtien töissä koko ajan mm. ministeriössä jne. Samoin hänen vuosikurssilaisensa työllistyneet. Eli jos ei katso pelkästään tutkimusta, niin töitä riittää tolla tutkinnolla.

Kauppakorkeakouluun aukesi paikka Vaasaan ja Lappeenrantaan vähän varasijalle (alle 50). Onko kellään kokemusta miten LUTin jono liikkuu? Vieläkö paikka olisi mahdollinen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opintopolussa historian tulokset Helsinkiin. 23. varasija, ei todennäk mitään jakoa.

Katsoitko jo Vipusesta paikan vastanottaneiden määrän? Minulla olisi teoriassa mahdollisuus päästä vielä toiselle alalle, kuin sinä. Mikäli kourallinen opiskelijoista pääsisikin muihin opintoihin tai kieltäytyisi ottamasta paikkaa vastaan. Ensikertalaisuuttahan ei kannata nykyään menettää heppoisin perustein. Ei kannata mihinkään toisen tai kolmannen sijan (tai alemman) paikkoja ottaa vastaan. Ensikertalaisella on niin paljon alemmat pisteet, että ensikertalaisuus kannattaa säilyttää pari vuotta. Tekee muuta ja yrittää uudelleen ykköstoiveeseen.

Aikuiskoulutus vois olla teille molemmille sopivampi paikka.