Lue keskustelun säännöt.
Kuinkahan yleistä on, että nainen ei tahdo parisuhteeseen?
12.03.2025 |
Hieman taustaa. Rohkaisin mieleni ja pyysin kahville naista, johon olen ollut jo jonkin aikaa salaa ihastunut. Hän tuumasi tähän, että periaatteessa voisi lähteäkin, mutta ei tahdo antaa vääriä signaaleja. Sen jälkeen hän selvensi vielä asiaa sanomalla, että hän pitää miehistä ystävinä, mutta parisuhteeseen ei kuulemma ala mistään hinnasta, koska haluaa säilyttää vapautensa. Harmitti tällainen vastaus.
Kommentit (161)
Näillä vanhemmilla naisilla 30 vuotiailla on tullut jo traumoja aikasemmista miehistä kun ovat huomanneet että ovat olleet vain panoreikiä eksilleen ja nyt pelkäävät sitoutumista ja ovat täynnä vihaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viitisen prosenttia suomalaisista ei halua parisuhdetta. Eli kyllä sellaiseen ihmiseen parinhaussa kuitenkin törmää helpohkosti, vaikka ei se valtavirta-ajatus ole. Mitä vanhempi ihminen on niin varmaan sitä todennäköisemmin hän ei parisuhdetta halua.
En minäkään halunnut enää uutta suhdetta kunnes tapasin nykyisen mieheni. Mieli voi muuttua kun tapaa sen oikean.
50+
Näin olen ajatellut itsekin, että voihan se mieli juu muuttua jos sitten sattuman kaupalla tapaa sellaisen johon tosissaan ihastuu.
Mutta mihinkään deittailuun tai etsimällä etsimiseen itselläni ei ole minkäänlaista mielenkiintoa. Ei vaan ole sellaista tarvetta löytää ketään.
Itse olen ollut samanlainen. Olen torjunut kaikki miehet parisuhteen osalta ja myös vuosien ajan vakipanoni joka halusi oikeasti olla yhdessä, tuli torjutuksi.
Sitten kohtasin miehen joka oli se oikeasti sopiva ja muutin hänen luokseen, hänen kotitaloonsa ja "saan" jatkossa muuttaa taas omaan kotiini jos en haluakaan asua yhdessä. Parisuhteemme on perinteinen siinä mielessä että olemme ehdottoman uskollisia ja yksiavioisia, mutta muuten sitten priorisoimmekin vapauden ja sen että kumpikin saa olla täysin oma itsensä. Jos tästä sinkkuuntuisin en missään nimessä taaskaan keskittyisi muuhun kuin työhön ja harrastuksiin ja ystäviin.
Mieheni on älykäs, tunnetaidoiltaan huippuluokkaa, tasainen, itsenäinen ja sellainen ettei hän ikinä milloinkaan yrittäisi muuttaa minua tai jotenkin satuttaa tai kahlita. Hän on ehdottoman omistautunut ja arvostaa minua, mutta ei kontrolloi. Tätä on vaikeaa löytää sekä miehistä että naisista ja ymmärrän miksi moni itsenäinen yksilö mielummin on yksin, etenkin jos lapset eivät kuulu suunnitelmiin tai ne on jo tehty.
Vierailija kirjoitti:
Näillä vanhemmilla naisilla 30 vuotiailla on tullut jo traumoja aikasemmista miehistä kun ovat huomanneet että ovat olleet vain panoreikiä eksilleen ja nyt pelkäävät sitoutumista ja ovat täynnä vihaa.
Noh se panoreikä on miehelle suhteen tärkein prioriteetti. Ja totta kai seksuaalinen hyväksikäyttö jättää jäljet. Eikä tämä olisi uudelle miehelle ongelma, ellei yrittäisi samaa, eli vaan panna sitä reikää.
Mutta kyse on muustakin. Suurin osa naisista ja miehistä ei oikeasti pidä toisistaan sekä elää eri tyylillä ja arvoilla, ja tämä aiheuttaa ongelmia lähisuhteessa. On parempi elää erillään ja jakaa vain niitä asioita, mistä nauttii. Ja jos ei nauti mistään yksittäisestäkään osasta suhdetta, niin mitä jää jäljelle? Ei yhtikäs mitään. Naiset ovat tajunneet tämän. Miehet vielä jahtaavat sitä panoreikää
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tätä tutkittu, ainakin Väestöliitto sanoo seuraavaa:
Naisista lähes puolet ja miehistä neljännes kertoo, ettei tällä hetkellä etsi itselleen parisuhdetta. Iän myötä osuudet kasvavat: 1829-vuotiaista naisista 25 prosenttia ja miehistä 13 prosenttia ei etsi parisuhdetta, kun seitsenkymppisillä osuudet ovat naisilla peräti 70 prosenttia ja miehillä 50 prosenttia. (Kuvio 7.)
On itse asiassa varsin harvinaista, että aktiivisesti etsisi parisuhdetta. Näin kertoo tekevänsä vain muutama prosentti ilman parisuhdetta elävistä naisista. Miehille kumppanin aktiivinen etsiminen on yleisempää kuin naisille, ja sitä yleisempää, mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kyse. Silti nuorimmassakin miesikäryhmässä vain noin joka viides ilman parisuhdetta elävä kertoo etsivänsä parisuhdetta.
Yleisintä ilman parisuhdetta eläville onkin, ettei etsi kumppania aktiivisesti, mutta on avoin uusille mahdollisuuksille, jos sellaisia s
Veikkaikseni menivät siis vielä vähän alakanttiin. Noita aktiivisesti etsiviä on kyllä todella vähän. Tuo "en etsi aktiivisesti, mutta olen aktiivinen uusille mahdollisuuksille" tarkoittaa todennäköisesti sitä, että 99,5% ehdokkaista ja mahdollisuuksista ei kiinnosta :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näillä vanhemmilla naisilla 30 vuotiailla on tullut jo traumoja aikasemmista miehistä kun ovat huomanneet että ovat olleet vain panoreikiä eksilleen ja nyt pelkäävät sitoutumista ja ovat täynnä vihaa.
Noh se panoreikä on miehelle suhteen tärkein prioriteetti. Ja totta kai seksuaalinen hyväksikäyttö jättää jäljet. Eikä tämä olisi uudelle miehelle ongelma, ellei yrittäisi samaa, eli vaan panna sitä reikää.
Mutta kyse on muustakin. Suurin osa naisista ja miehistä ei oikeasti pidä toisistaan sekä elää eri tyylillä ja arvoilla, ja tämä aiheuttaa ongelmia lähisuhteessa. On parempi elää erillään ja jakaa vain niitä asioita, mistä nauttii. Ja jos ei nauti mistään yksittäisestäkään osasta suhdetta, niin mitä jää jäljelle? Ei yhtikäs mitään. Naiset ovat tajunneet tämän. Miehet vielä jahtaavat sitä panoreikää
Tämä. Aika harvassa on miehet joiden kanssa voisi oikeasti kuvitella jakavansa arjen. En osannut sellaista edes haikailla ja nyt kun sellainen on niin ymmärrän ettei niitä montaa ole sadassa.
Oma mies ei esimerkiksi priorisoi seksiä millään tavalla. Fyysisen hellyyden ja läheisyyden toki, mutta on sanonutkin että rakastaa minua ihmisenä ja voi ihailla ulkonäköänikin vaikka saunalla ja silitellä ja hieroa minua ja keskustella jos ei minun tee mieli. Osaa erottaa fyysiset testohalunsa oikeasta yhteydestä ja olisi varmaan taivaan lahja jollekin älykkäälle aseksuaalinaiselle. Itseähän siis olen häntä innostuneempi näistä asioista mutta on miellyttävää kuulla miten hän puhuu naisista yleensä ja että hän on jo miettinyt ettei sitten vanhana tai jos jompikumpi sairastuu vakavasti niin seksi voi olla ykkösprioriteetti. Usein vaan puhutaan tuntikausia, ollaan kaikki vapaa-aika yhdessä jos halutaan ja innostutaan vielä vuosienkin jälkeen toistemme jutuista.
Jos eroaisimme tai hän menehtyisi, en voi kuvitella että löytäisin toisen yhtä hyvän. Ja viihdyn muutenkin hyvin yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näillä vanhemmilla naisilla 30 vuotiailla on tullut jo traumoja aikasemmista miehistä kun ovat huomanneet että ovat olleet vain panoreikiä eksilleen ja nyt pelkäävät sitoutumista ja ovat täynnä vihaa.
Noh se panoreikä on miehelle suhteen tärkein prioriteetti. Ja totta kai seksuaalinen hyväksikäyttö jättää jäljet. Eikä tämä olisi uudelle miehelle ongelma, ellei yrittäisi samaa, eli vaan panna sitä reikää.
Mutta kyse on muustakin. Suurin osa naisista ja miehistä ei oikeasti pidä toisistaan sekä elää eri tyylillä ja arvoilla, ja tämä aiheuttaa ongelmia lähisuhteessa. On parempi elää erillään ja jakaa vain niitä asioita, mistä nauttii. Ja jos ei nauti mistään yksittäisestäkään osasta suhdetta, niin mitä jää jäljelle? Ei yhtikäs mitään. Naiset ovat tajunneet tämän. Miehet vielä jahtaavat sitä p
Kuulostaa kivalta (sinulle). Tulisiko juttuun muiden naisten kanssa no niin ja näin, mutta se varmaan ei ole se syy miksi miehen kanssa olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta on mukava pulahtaa työpäivän päätyttyä kuumaan vaahtokylpyyn, nauttia sen jälkeen hyvästä ruuasta ja lähteä illalla harrastuksiini. Mies ei toisi mitään lisäarvoa elämääni.
Toisipa. Ihanan, kovan paisuvaisen.
Mulla oli tuo nelikymppiseksi asti. Mieli muuttui vasta, kun tapasin mieheni.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on mukava pulahtaa työpäivän päätyttyä kuumaan vaahtokylpyyn, nauttia sen jälkeen hyvästä ruuasta ja lähteä illalla harrastuksiini. Mies ei toisi mitään lisäarvoa elämääni.
Toisipa. Ihanan, kovan paisuvaisen.
Haitat ovat suuremmat kuin hyödyt, joten ei jatkoon.
Mun parhaat ystävät ovat miehiä ja he ovat mulle todella tärkeitä. En ole kuitenkaan halukas luopumaan siitä ihanasta vapaudentunteesta, joka mahdollistaa sen, että voin elää ainoastaan itselleni:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näillä vanhemmilla naisilla 30 vuotiailla on tullut jo traumoja aikasemmista miehistä kun ovat huomanneet että ovat olleet vain panoreikiä eksilleen ja nyt pelkäävät sitoutumista ja ovat täynnä vihaa.
Irtauduin pari vuotta sitten väkivaltaisesta miehestä. Tottakai mulla on traumaa. Oli jo aiemmin.
Mutta en mä pelkää sitoutumista, olisin mahtava ja omistautunut kumppani. En mä miehiä vihaa, edes tuota exää vaikka pitäisikin, siinä menee vaan oma elämä pilalle.
Oon "tapaillut" ja hengaillut muutaman tyypin kanssa sen jälkeen. Ei vaan mene ikinä intressit / tunteet yksiin ja molemminpuolin.
Tää viimeisin sanoi rakastavansa jo toisella kerralla kun nähtiin, käytännössä tekee ohareita ja odotuttaa mua kotona. Katselin tuota kunnes teki sen kolmannen kerran, koitin puhua asiasta ja asia jatkui. Annoin olla ja etsiköön semmosen jolle asia on ok. Harmittaa silti, mukava heppu on.
Edelliseen olin melkein vuoden ihan lääpällään ja koska tahansa olisin ollut iloinen ja ylpeä jos hän olis mua tyttöystäväkseen kutsunut. Se kylmä-kuuma-juupqs-eipäs uuvutti mut vihdoin tunnuttiin pääsevän johonkin. Hän oli hieman epävakaa ja erittäin äkkipikainen ja dumppas mut kuukauden päästä.
Saishan tähän jo joku kiva tulla, mutta aina ei onnistu enkä mä ala sietämään enää jos toinen mua satuttaa ihan tietoisesti, parisuhteen pitäisi tehdä hyvää eikä pahaa.
Ps. Se pelkkä paneminenkin on oikein kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on mukava pulahtaa työpäivän päätyttyä kuumaan vaahtokylpyyn, nauttia sen jälkeen hyvästä ruuasta ja lähteä illalla harrastuksiini. Mies ei toisi mitään lisäarvoa elämääni.
Toisipa. Ihanan, kovan paisuvaisen.
Voihan se olla pieni ja löysäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On teillä naisilla helppoa. Voi olla yksikseen, ei ole pakottavaa tarvetta seksiin ja miestä saa aina, jos haluttaa. En minä kyllä teinä alkaisi valittaa ihan pienestä.
En minäkään halunnut parisuhdetta kenen tahansa halukkaan kanssa, eräänä päivänä sitten tuli se juuri sopiva vastaan.
Vierailija kirjoitti:
On teillä naisilla helppoa. Voi olla yksikseen, ei ole pakottavaa tarvetta seksiin ja miestä saa aina, jos haluttaa. En minä kyllä teinä alkaisi valittaa ihan pienestä.
Eikä alkoholiin tai videopeleihinkään. Addiktio kun addiktio. Munkitkaan eivät harrasta seksiä, joten ei se mikään "pakottava" tarve ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aplle vinkiksi että jos haluat girlfriend experiencen niin ehdota jollekin tytölle treffejä ilman mitään jatko-dotuksia, koska haluat kokea treffit. Jos siis haluat kokea treffit. Jos paneminen on tosiasiallinen päämääräsi niin mene huorulille
Jutun pointti oli siis se, että olen ihastunut kyseiseen naiseen. Eli ei kiinnosta randomtyyppien kanssa treffailu tai p*neminen ilman tunteita.
Ap
Jos myöhemmin löydät ihanan kaverin ittelles.
Vierailija kirjoitti:
Enpä kyllä tiedä naisia jotka tällaisen palstalta tutun miehettömyyden on valinneet. Kyllä niillä kaikilla on haave parisuhteesta miehen kanssa.
Nauroin..
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen ei halua parisuhdetta hän on 100% varmuudella lesbo! Ilman poikkeuksia
Trolli
Vie vaan energiaa. Ansassa olet.