Miksi ikäero suhteessa on niin iso ongelma monelle ulkopuoliselle?

Ehkä se kun molemmat ei ole yhtä nuoren näköisiä hiertää muissa ihmisissä. 

Ehkä se kun nuorempi osapuoli valittaa vanhemmasta osapuolesta palstalla. Ikäerosuhde on oma valinta kuten uusperhekin. Jos ei kelpaa, aina voi lähteä.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se kun molemmat ei ole yhtä nuoren näköisiä hiertää muissa ihmisissä. 

No jaa, meillä luullaan minua nuoremmaksi, vaikka olen 10 vuotta vanhempi. Mutta pääasia, että paheksuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se kun molemmat ei ole yhtä nuoren näköisiä hiertää muissa ihmisissä. 

No jaa, meillä luullaan minua nuoremmaksi, vaikka olen 10 vuotta vanhempi. Mutta pääasia, että paheksuu.

Aivan varmasti.

Kun sitä on vuosia ollut sinkkuna, niin sitä on kehittynyt jonkinlainen aisti tai vainu siitä, että millaiset ihmiset pysyvät yhdessä parisuhteessa ja millaiset eivät. - En väitä, että aina olisin onnistunut mutta aika monta kertaa kuitenkin. Mutta ei minulla ole tapana muuta kuin ajatella tällaisia asioita omassa ahtaassa mielessäni, eikä laukoa muiden kuullen, kaikkein vähiten pariskunnan osapuolille, tai edes tosielle heistä, vaikka joitain kertoja on kyllä tuntunut pahalta; kuten silloin toinen on kovast ihalunnut alleviivata sitä kuinka hänen kumppaninsa on kuin varjo entisestään; eikä enää olisi samanlaine tuuliviiri ja sarjapettäjä kuin aiemmin ja kuinka ihanaa olsi saada hänen kanssa pian yhteinen lapsi. Ennestään pelkästään minun tietämiäni lapsia miehellä oli kolmen muun naisen kanssa, enkä ole ollenkaan varma tiesinkö kaikki kun mies oli kuitenkin jo lähemmäs neljäkymmentä. - Naseila, joka oli meistä 17 vuotta nuorempi yhden miehen kanssa.

On tosi vaikeaa olla yhdessä pariskunnan kanssa, joka on eri sukupolvea. Sitä ei tiedä, kumpaa peesaa. Itse ainakin mukaudun aina iän mukaan. Enkä ole tavannut ihmisiä 20 vuoden erolla, jotka olisivat samaa sukupolvea.

Miksi ylipäänsä ihmiset tunkevat nokkansa toisten asioihin? Ei ilmeisesti omassa elämässä tapahdu tarpeeksi tai tapahtuu jotain niin sietämätöntä, ettei kykene sen äärelle itse pysähtymään. Kannattaa vain opetella olemaan välittämättä milloin kenenkinlie turhista lätinöistä.

Useimmiten ikäerosuhteissa vahempi osapuoli tuntuu olevan mies ja aika hyvässä sosiotaloudellisessa asemassa. Miesten pariutuminen yleensäkin on paljolti winner takes it all -mallia. Kun vanha vaimo käy vanhaksi vaimoksi, hankitaan nuorempi. 

Ihan puhdasta kateutta ainakin minun osaltani. 

Olen 45 v nainen, en voisi edes koskea 60v mieheen

Varmaan haluavat pelastaa sen nuoren naisen siitä suhteesta papan kanssa. Nuorena sitä harvoin ymmärtää ikääntymisen reaaliteettejä.

Minulla ja miesystävälläni on 23 vuotta ikäeroa. Koskaan ei ole kukaan pahaa sanaa sanonut. No en tiedä mitä ajattelevat, mutta tämä on meidän kahden suhde eikä pitäisi vaikuttaa muihin. 

SE on vähä ihmeellist et ihmisiä vaivaa toisten suhteet ja heitä itseään se ei taas vaivaa edes mitenkään

Vierailija kirjoitti:

Olen 45 v nainen, en voisi edes koskea 60v mieheen

Hienosti kommentoitu. Katkeruutesi paistaa auringon lailla.

Kuitenkin totuus on että nainen on useammin eron syynä.

Olen 60 vuotias mies. En voisi koskea yli 30 vuotiaaseen naiseen.

Miettikää vaikka Lipposia. Päivi asuu jo erillään ja sanoo elävänsä eri elämää, kun mies on jo liian vanha menoon mukaan. 

EIhän tuo aapeen kuvaama 20 vuoden ikäero TÄLLÄ HETKELLÄ ole paha. Molemmat ovat aikuisia ja varmaan suhteellisen hyväkuntoisia.

Mujtta samaan aikaan on ihan varma, että pitkäaikaista suhdetta tuossa ei voida ajatella olevan tulossa. Toinen jää eläkkeelle 20 vuotta toista ennen. Sitten sen tekee mieli matkustaa tai muuttaa mökille tai opetella soittamaan harmonikkaa öisin, kun toinen yrittää käydä töissä uransa kiireisimpinä huippuvuosina. jos suhde kestää, se vanhempi kuolee viimeistään siinä vaiheessa kun toinen jää eläkkeelle - jos siis hän saa tilaisuuden olla töissä loppuun asti, eikä ole pakko jäädä viimeisiksi vuosiksi ennen eläkettä (ja juuri niiksi vuosiksi, jolloin suurin osa eläkkeestä kertyy) omaishoitajaksi. Sitten saa olla oman eläkeikänsä yksin, tai etsiä siinä vaiheessa otain jämämiestä, joka ei ole muille kelvannut. LÄnsimaissa kuitenkin on oletusarvo, että parisuhde tarkoitetaan pitkäaikaiseksi, joten lähtökohtaisesti suhdeta, jolla ei ole tulevaisuutta, pidetään huonona

Vierailija kirjoitti:

Olen 45 v nainen, en voisi edes koskea 60v mieheen

Kiitos vaan! Kuulostat aika ikävältä ihmiseltä.

T. Yli 60 v mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 45 v nainen, en voisi edes koskea 60v mieheen

Hienosti kommentoitu. Katkeruutesi paistaa auringon lailla.

Kuitenkin totuus on että nainen on useammin eron syynä.

Mikä katkeruus? Olen 50 v nainen, enkä minäkään koskisi pitkällä tikullakaan 60 v mieheen. Niin, nainen ottaa useammin papasta eron.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 45 v nainen, en voisi edes koskea 60v mieheen

Kiitos vaan! Kuulostat aika ikävältä ihmiseltä.

T. Yli 60 v mies

Useimmat naiset ei nyt geriatrisista miehistä syty. Oletko katsellut itsellesi sopivampaa, yli 75-vuotiasta naista?

Vierailija kirjoitti:

Miettikää vaikka Lipposia. Päivi asuu jo erillään ja sanoo elävänsä eri elämää, kun mies on jo liian vanha menoon mukaan. 

Päivi hankki oman asunnon, jossa viettää papan rahoilla menevää elämää nuorempien miesten kanssa. Pappa makaa kotona muiden hoidettavana.