Lue keskustelun säännöt.
Miten perintö jaetaan tässä tilanteessa?
11.03.2025 |
On iäkäs pariskunta, joilla melko paljon varallisuutta, mm. useampi sijoitusasunto. Pariskunnan molemmat osapuolet kuolevat vuoden sisällä.
Pariskunnalla on yksi yhteinen aikuinen tytär. Lisäksi pariskunnan miehellä on ensimmäisestä nuoruuden avioliitostaan kaksi lasta, joista toinen on kuollut eikä hänellä ollut perillisiä. Elossa on siis yksi aikuinen poika ensimmäisestä liitosta.
Miten tällaisessa tilanteessa perintö jaetaan? Eihän miehen ensimmäisestä liitosta olevalla lapsella ole oikeutta kuolleen isänsä puolison omaisuuteen?
Testamenttia ei ole.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Katkeasti näin tytär periin 75% ja poika 25% vainajien yhteenlasketusta omaisuudesta.
Ei ole vaan riippuu kumpi on rikkaampi.
Jos nainen omistaa vaikka miljoonan ja mies euron, ja mies kuolee ensin ja leski käyttää tasinkoprivilegiä niin miehen poika perii 50 cnt ja yhteinen tytär 1 000 000,50 € vainajien yhteenlasketusta omaisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehen kuolleen pojan äiti(ex vaimo?) elää, niin onko hän sijaisperillinen? Eikös se perintökaari sano, että jos aiemmin kuolleella lapsella olisi ollut omia lapsia, niin nämä olisivat olleet perijöitä. Mutta koska poika on kuollut, eikä hänellä ole lapsia, niin eivät siskot tai vanhemmat olla perijöitä.
Tässä sellainen sääntö että se perii joka elää perinnönjättäjän kuolinhetkellä.
Juu, mutta jos rintaperillinen on kuollut niin hänen mahdolliset perillisensä saavat tämän osuuden.
Silloin kun rintaperillinen kuolee niin hänen omaisuutensa perivät silloin elossa olevat, ja jos ei ollut lapsia niin menee puoliksi isälle ja ädille tai jos ei ollut elossa, niin siltäosin kuolleen sisaruksille.
Ja sitten kun nämä em isä tai äiti kuolevat niin katsotaan keitä on perimysjärjestyksessä elossa olevia, isällä ja äidillä on eri henkilöt.
Kuollut ei voi saada perintöä. Jos kuolleella on elossa rintaperillisiä, ovat he oikeutettuja perintöön. Nyt ei ole.
Eli tässä jutussa perijöitä ovat kaksi elossa olevaa lasta. He molemmat perivät isänsä puoliksi, äitinsä tytär perii kokonaan. Ennen perinnönjakoa tehdään ositus ja vasta sen jälkeen perinnönjako.
Puolisoiden omaisuudet jaetaan erikseen. Äidin perii kokonaan yhteinen lapsi. Isän omaisuus jaetaan kolmeen osaan. Kolmasosa yhteiselle lapselle, kolmasosa elossa olevalle lapselle ja kolmasosa kuolleen lapsen perillisille.
Jos kuollut lapsi oli naimisissa kuollessaan, hänen osuus menee leskelle, jos leski on elossa. Jos leskeä ei ole tai leski ei ole elossa, kuolleen lapsen osuus menee hänen äidille, jos hän on elossa. Jos äiti ei ole elossa, puolet kuolleen lapsen osuudesta menee tämän äidin perillisille ja toinen puoli isän perillisille eli puoliksi elossa olevalle lapselle ja yhteiselle lapselle.
Kuvio on niin monimutkainen, että ilman juristia ei selviä.
Vierailija kirjoitti:
Kuollut ei voi saada perintöä. Jos kuolleella on elossa rintaperillisiä, ovat he oikeutettuja perintöön. Nyt ei ole.
Eli tässä jutussa perijöitä ovat kaksi elossa olevaa lasta. He molemmat perivät isänsä puoliksi, äitinsä tytär perii kokonaan. Ennen perinnönjakoa tehdään ositus ja vasta sen jälkeen perinnönjako.
Ei pidä paikkaansa. Lakiteksti sanoo näin: "Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuollut ei voi saada perintöä. Jos kuolleella on elossa rintaperillisiä, ovat he oikeutettuja perintöön. Nyt ei ole.
Eli tässä jutussa perijöitä ovat kaksi elossa olevaa lasta. He molemmat perivät isänsä puoliksi, äitinsä tytär perii kokonaan. Ennen perinnönjakoa tehdään ositus ja vasta sen jälkeen perinnönjako.
Ei pidä paikkaansa. Lakiteksti sanoo näin: "Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan."
Lapsen jälkeläiset tarkoittaa sen lapsen omia rintaperillisiä ja niitä tässä ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuollut ei voi saada perintöä. Jos kuolleella on elossa rintaperillisiä, ovat he oikeutettuja perintöön. Nyt ei ole.
Eli tässä jutussa perijöitä ovat kaksi elossa olevaa lasta. He molemmat perivät isänsä puoliksi, äitinsä tytär perii kokonaan. Ennen perinnönjakoa tehdään ositus ja vasta sen jälkeen perinnönjako.
Ei pidä paikkaansa. Lakiteksti sanoo näin: "Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan."
Mitä v*ttua sä sekoilet. Juuri noinhan kyseinen henkilö sanoi kuin lakitekstissä sanotaan. KUOLLUT ei peri, hänen sijastaan perivät hänen jälkeläisensä jos niitä on. Tässä esimerkissä kuolleella lapsella EI OLLUT jälkeläisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perintö jaetaan tasan. Minulle.
T: Asianajaja.
Vierailija kirjoitti:
Puolisoiden omaisuudet jaetaan erikseen. Äidin perii kokonaan yhteinen lapsi. Isän omaisuus jaetaan kolmeen osaan. Kolmasosa yhteiselle lapselle, kolmasosa elossa olevalle lapselle ja kolmasosa kuolleen lapsen perillisille.
Jos kuollut lapsi oli naimisissa kuollessaan, hänen osuus menee leskelle, jos leski on elossa. Jos leskeä ei ole tai leski ei ole elossa, kuolleen lapsen osuus menee hänen äidille, jos hän on elossa. Jos äiti ei ole elossa, puolet kuolleen lapsen osuudesta menee tämän äidin perillisille ja toinen puoli isän perillisille eli puoliksi elossa olevalle lapselle ja yhteiselle lapselle.
Kuvio on niin monimutkainen, että ilman juristia ei selviä.
Väärin. Isän omaisuus jaetaan KAHDELLE, koska kuollut ei peri, ja kuolleella EI OLLUT RINTAperillisiä. Ainoastaan rintaperilliset otetaan huomioon perinnönjaossa kuolleiden sijasta. Rintaperillisiä ovat kaikki jälkeläiset. (lapset, lapsenlapset jne).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehen kuolleen pojan äiti(ex vaimo?) elää, niin onko hän sijaisperillinen? Eikös se perintökaari sano, että jos aiemmin kuolleella lapsella olisi ollut omia lapsia, niin nämä olisivat olleet perijöitä. Mutta koska poika on kuollut, eikä hänellä ole lapsia, niin eivät siskot tai vanhemmat olla perijöitä.
Tässä sellainen sääntö että se perii joka elää perinnönjättäjän kuolinhetkellä.
Totta, ja kuolleen perillisen sijaan tulevat hänen perillisensä.
JOs olisi sellainen tilanne että kuolleella lapsella ei olisi ollut sisaruksia eikä sisarpuolia niin silloin leski perisi puolisonsa, muulloin ei ilman testamenttia leski varsinaisesti peri koska perimys menee sukuhaaroittain, sitten se tasinko on eri missä voi sukukartanokin päätyä vieraaseen haaraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös kuolinjärjestys voi vaikuttaa perintöjen arvoon, jos omaisuus ei ole jakautunut tasan puolisoiden kesken. Jos köyhempi kuolee ensin, varakkaamman ei tarvitse maksaa tasinkoa köyhemmän kuolinpesälle. Silloin seurauksena on, että varakkaamman perilliset voivat saada rahallisesti enemmän perintöä.
Jos tässä tapauksessa mies kuolee ensin ja omaisuus on pääosin naisen nimissä, ja hän päättää olla maksamatta tasinkoa miehen kuolinpesälle, jää omaisuus pääosin leskelle. Yhteinen lapsi perii sen kokonaan, kun nainen kuolee. Miehen lapsille ei jää juuri mitään.
Jos varakkaampi kuolee ensin, on kuolinpesästä pakko maksaa tasinkoa leskelle eikä vastaavaa tilannetta voi tulla.
Yhteinen lapsi on kaikissa tilanteissa vahvoilla, mutta miehen lapset voivat olla heikoilla, jos omaisuus on pääosin naisen nimissä ja mies kuolee ensin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehen kuolleen pojan äiti(ex vaimo?) elää, niin onko hän sijaisperillinen? Eikös se perintökaari sano, että jos aiemmin kuolleella lapsella olisi ollut omia lapsia, niin nämä olisivat olleet perijöitä. Mutta koska poika on kuollut, eikä hänellä ole lapsia, niin eivät siskot tai vanhemmat olla perijöitä.
Tässä sellainen sääntö että se perii joka elää perinnönjättäjän kuolinhetkellä.
Totta, ja kuolleen perillisen sijaan tulevat hänen perillisensä.
Ei tule. tulee ainoastaan hänen JÄLKELÄISENSÄ. Eli jos jälkeläisiä ei ole niin kuolleen sijalle ei tule ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Myös kuolinjärjestys voi vaikuttaa perintöjen arvoon, jos omaisuus ei ole jakautunut tasan puolisoiden kesken. Jos köyhempi kuolee ensin, varakkaamman ei tarvitse maksaa tasinkoa köyhemmän kuolinpesälle. Silloin seurauksena on, että varakkaamman perilliset voivat saada rahallisesti enemmän perintöä.
Jos tässä tapauksessa mies kuolee ensin ja omaisuus on pääosin naisen nimissä, ja hän päättää olla maksamatta tasinkoa miehen kuolinpesälle, jää omaisuus pääosin leskelle. Yhteinen lapsi perii sen kokonaan, kun nainen kuolee. Miehen lapsille ei jää juuri mitään.
Jos varakkaampi kuolee ensin, on kuolinpesästä pakko maksaa tasinkoa leskelle eikä vastaavaa tilannetta voi tulla.
Yhteinen lapsi on kaikissa tilanteissa vahvoilla, mutta miehen lapset voivat olla heikoilla, jos omaisuus on pääosin naisen nimissä ja mies kuolee ensin.
ei ole pakko maksaa tasinkoa. eli leski VOI HALUTESSAAN olla ottamatta tasinkoa, mutta jos hän haluaa tasinko silloin toki on pakko maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Testamentti ja heti, muuten menee 50-50. Tosin vain isän omaisuudesta, eli puolet yhteisestä omaisuudesta. Mitään osuutta ei uuden vaimon osuuteen ei ole. Eli tytär perii äitinsä ja puolet isän osuudesta.
Niin mihin tarvitaan sinun mielestäsi testamentti? Eikö isän kaikilla lapsilla ole mielestäsi oikeutta perintöön tasapuolisesti?
Miehen omaisuus jaetaan puoliksi elossa olevien lasten kesken (yhteinen tytär ja poika aiemmasta liitosta). Naisen omaisuus menee kokonaan yhteiselle tyttärelle. Kuolinjärjestys voi vaikuttaa perittävien summien määrään, jos omaisuus ei ole tasaisesti molempien nimissä.
Vierailija kirjoitti:
JOs olisi sellainen tilanne että kuolleella lapsella ei olisi ollut sisaruksia eikä sisarpuolia niin silloin leski perisi puolisonsa, muulloin ei ilman testamenttia leski varsinaisesti peri koska perimys menee sukuhaaroittain, sitten se tasinko on eri missä voi sukukartanokin päätyä vieraaseen haaraan.
Ei. Kuolleen sijasta tulee tässä tapauksessa hänen jälkikasvunsa, ei leski.
Miten ihmisillä voi olla näin hatarat tiedot perimisestä kuten tässä ketjussa monilla?
Vierailija kirjoitti:
Kuollut ei voi saada perintöä. Jos kuolleella on elossa rintaperillisiä, ovat he oikeutettuja perintöön. Nyt ei ole.
Eli tässä jutussa perijöitä ovat kaksi elossa olevaa lasta. He molemmat perivät isänsä puoliksi, äitinsä tytär perii kokonaan. Ennen perinnönjakoa tehdään ositus ja vasta sen jälkeen perinnönjako.
Ei mene näin yksiselitteisesti. Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että kummankin vanhemman osuus on täsmälleen yhtä suuri. Jos ei ole, niin on periaatteessa mahdollista, että vainajan kuolinpesän pitää antaa tasinkoa eloonjääneelle. Jos eloonjäänyt on on se puoliso, jolla on ne kolme lasta, joista siis yksi yhteinen ja yksi kuollut, hänen perillisilleen voi tulla vainajalta tasinkona tullutta omaisuutta. Varma tieto. Olen se lapsi, jolle tuli perintönä äidin miehen omaisuutta, jota oli tullut hänelle tasinkona.
Tässä tapauksessa on huomattava kuolleen lapsen osuuden jakautuminen. Hänen perintönsä menisi tasan hänen äidilleen ja isälleen. Täyssisarus saisi sekä äidin että isän osuuden kokonaan, mutta nyt elävän pariskunnan lapsi saisi vain oman vanhempansa osuutta vastaavasta osuudesta puolet. Yhteinen lapsi perisi siis 100% oman vanhempansa perinnöstä,1/3 toisen vanhemman perintönä + oman vanhempansa osuuden kuolleen sisarpuolen perinnöstä. Se osuus olisi 1/3 jaettuna hänen isänsä ja äitinsä osuuksiin = 1/6. Yhteisen vanhemman osuuden perivät molemmat elossa olevat puoliksi = 1/12. Sisarpuoli saisi myös 1/3 yhteisen vanhemman osuudesta, sisaruksensa osuudesta yhteisen vanhemman osuutena 1/6 ja sen lisäksi nyt elossa olevan kanssa yhteisen vanhemman osuutena 3/12. Menikö lasku oikein? Jotenkin on kiusallinen tunne, että tämä lasku ei täsmää, mutta periaate on tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JOs olisi sellainen tilanne että kuolleella lapsella ei olisi ollut sisaruksia eikä sisarpuolia niin silloin leski perisi puolisonsa, muulloin ei ilman testamenttia leski varsinaisesti peri koska perimys menee sukuhaaroittain, sitten se tasinko on eri missä voi sukukartanokin päätyä vieraaseen haaraan.
Ei. Kuolleen sijasta tulee tässä tapauksessa hänen jälkikasvunsa, ei leski.
Miten ihmisillä voi olla näin hatarat tiedot perimisestä kuten tässä ketjussa monilla?
Tässä sillä aiemmin kuolleella ei ollut omia lapsia, ei kai sitä tarvitse erikseen mainita jos aletaan puhua lesken perimyksestä, kun ilmeisemminkin joku olettaa että leski tulisi sijaisperijäksi kuolleen lapsensa osalta.
Ai mielestäsi SINÄ et siis ole isäsi (ja isoisäsi) jälkeläinen? Kyllä olet (tai "isäsi" ei ole isäsi). Olet myös isoisoisäsi ja isoisoisoisäsi jälkeläinen.