Miten perintö jaetaan tässä tilanteessa?
On iäkäs pariskunta, joilla melko paljon varallisuutta, mm. useampi sijoitusasunto. Pariskunnan molemmat osapuolet kuolevat vuoden sisällä.
Pariskunnalla on yksi yhteinen aikuinen tytär. Lisäksi pariskunnan miehellä on ensimmäisestä nuoruuden avioliitostaan kaksi lasta, joista toinen on kuollut eikä hänellä ollut perillisiä. Elossa on siis yksi aikuinen poika ensimmäisestä liitosta.
Miten tällaisessa tilanteessa perintö jaetaan? Eihän miehen ensimmäisestä liitosta olevalla lapsella ole oikeutta kuolleen isänsä puolison omaisuuteen?
Testamenttia ei ole.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehen kuolleen pojan äiti(ex vaimo?) elää, niin onko hän sijaisperillinen? Eikös se perintökaari sano, että jos aiemmin kuolleella lapsella olisi ollut omia lapsia, niin nämä olisivat olleet perijöitä. Mutta koska poika on kuollut, eikä hänellä ole lapsia, niin eivät siskot tai vanhemmat olla perijöitä.
Tässä sellainen sääntö että se perii joka elää perinnönjättäjän kuolinhetkellä.
Juu, mutta jos rintaperillinen on kuollut niin hänen mahdolliset perillisensä saavat tämän osuuden.
Silloin kun rintaperillinen kuolee niin hänen omaisuutensa perivät silloin elossa olevat, ja jos ei ollut lapsia niin menee puoliksi isälle ja ädille tai jos ei ollut elossa, niin siltä
Tasinkoa voi antaa myös kuolinpesälle, mutta ei se lesken kuoltua noin mene, vaan silloin jaetaan suhteessa molemmille sukuhaaroille.
Vierailija kirjoitti:
Molemmat lapset perii tasapuolisesti ja se on hyvä niin.
Perintö kuuluu yhteiskunnalle T.Demariälykkö
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuollut ei voi saada perintöä. Jos kuolleella on elossa rintaperillisiä, ovat he oikeutettuja perintöön. Nyt ei ole.
Eli tässä jutussa perijöitä ovat kaksi elossa olevaa lasta. He molemmat perivät isänsä puoliksi, äitinsä tytär perii kokonaan. Ennen perinnönjakoa tehdään ositus ja vasta sen jälkeen perinnönjako.
Ei mene näin yksiselitteisesti. Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että kummankin vanhemman osuus on täsmälleen yhtä suuri. Jos ei ole, niin on periaatteessa mahdollista, että vainajan kuolinpesän pitää antaa tasinkoa eloonjääneelle. Jos eloonjäänyt on on se puoliso, jolla on ne kolme lasta, joista siis yksi yhteinen ja yksi kuollut, hänen perillisilleen voi tulla vainajalta tasinkona tullutta omaisuutta. Varma tieto. Olen se lapsi, jolle tuli perintönä äidin miehen omaisuutta, jota oli tullut hänelle tasinkona.
Tässä tapauksessa on huomat
Ei mennyt oikein.
Sitä kuollutta jälkeläistä EI HUOMIOIDA MITENKÄÄN, KOSKA HÄNELLÄ EI OLLUT RINTAPERILLISIÄ.
Riippuu siitä kumpi kuoli ensin
Kannattaa ottaa lakimies avuksi, sen verran monimutkainen tilanne
En jaksa lukea, mutta lapset perivät 50/50.
Iskän osuus 50/50. Äidin osuus suoraan yhteiselle. Kuolleet ei peri.
Avioehto voisi sotkea tuotakin, muttei mainittu moista.
Tässä tapauksessa äidillä on 1 perillinen, isällä 3. Isän perillisillä ei ole samat vanhemmat, mikä vaatii enemmän laskemista. Jos nyt oletetaan, että kuolleella lapsella ei ole ollut perillisiä vaan hänen perintönsä on palautunut hänen vanhemmilleen, ei tässä tapauksessa tarvitse hänen osuuttaan laskea vaan isä ja äiti ovat aikanaan perineet hänet.
Eniten ratkaisee siis se, kumpi on varakkaampi ja kumpi kuolee ensin. On täysin mahdollista, että jos yhden lapsen erittäin varakas äiti kuolee ensin eikä ole avioehtoa, isä saa tasinkoa ja hänen osuutensa jaetaan aikanaan elossa oleville perillisille. Ei mitenkään itsestään selvää, että ensi kuolleen äidin lapsi saa jaossa äitinsä perintöä.