Aggressiiviset ja väkivaltaiset lapset päiväkodissa
Onko kokemuksia? Mitä heille voi tehdä? Tai ylipäötään tilanteelle?
Kun haen lasta päiväkodin sisätiloista, todistan usein yhden lapsen hyökkäyksiä muita lapsia tai aikuisia kohtaan. On tahallista korvaan karjumista, vaatteiden/tavaroiden piilottamista tai rikkomista, piirustusten tuhrimista/repimistä, tönimistä tai lyömistä. Lisäksi on yrittänyt lyödä muita vanhempia jne.
Mitä asialle voisi tehdä että lasten tai työntekijöiden ei tarvitsisi elää pelossa? Yhteydenotot johtajaan eivät ole auttaneet ja näen että henkilökunta tekee parhaansa niillä resursseilla jotka heillä on.
Kommentit (328)
Vierailija kirjoitti:
Työntekijät ELÄÄ PELOSSA alle kouluikäisten tiitiäisten kanssa?
Nunnuu.
- nuorisokodin ohjaaja
Nuorisokodissa on pikkuisen erilaiset resurssit ja toiminnan tavoitteet kuin päiväkodissa. Mutta sovitaan toki, että sinä suuri ja mahtava nuorisokodin ohjaaja olet kovin jätkä ikinä.
- molemmissa vuosia työskennellyt
Tietyissä kulttuureissa poikalapsia ei kielletä, kasvu rajatonta.
Siskoja saa lätkiä, hoitajaa lyödä.
Toinen ongelma on etteivät lapset saa normaalia kontaktia vanhempiinsa.
Seuraava paikka on puheterapia, siellä opetetaan suomenkieltä.
Monissa kulttuureissa saa myös lyödä lasta.
Mun ensimmäisen lapsen päiväkoti taival oli aivan kauhea Oulussa. Hän kun aloitti päiväkodin häntä alettiin siellä töniä ja näin miten toiset kiusasi häntä. No lopulta hän alkoi matkia ja itsekin töniä. Valitettavasti päiväkoti ikäiset lapset käyttäytyy aika primitiivisesti vielä. Ennenvanhaan on kuulemma ollut vain kilttejä lapsia päiväkodissa mutta onkohan totuus, että kun kokemuksia kerrotaan niin aikuiset on pahoinpidelleet lapset ns kilteiksi mm tukistamalla eli se lasten tottelevaisuus on perustunut aikuisten julmuuteen eikä todelliseen aitoon tottelevaisuuteen. Etenkin pojat nujuavat, painivat tms. ovat fyysisessä kontaktissa toisiinsa. Siinä sitten aina haetaan syntipukkia vaikka suurin osa pojista joskus käyttäytyy noin harjoitellessaan sosiaalisia taitoja. Eli omat pojat on olleet niitä ketä on satutettu lyöty ja tönitty, mutta kyllä he itsekin ovat noita asioita tehneet. Tosin ehkä en tiedä oisko jos olisi olleet kotikasvatuksessa eivätkä ollenkaan päiväkodissa että oppiko he nuo tavat siellä vai onko ns poikien kehitysvaihe ihan kotonakin.
Vierailija kirjoitti:
Tietyissä kulttuureissa poikalapsia ei kielletä, kasvu rajatonta.
Siskoja saa lätkiä, hoitajaa lyödä.
Toinen ongelma on etteivät lapset saa normaalia kontaktia vanhempiinsa.
Seuraava paikka on puheterapia, siellä opetetaan suomenkieltä.
Monissa kulttuureissa saa myös lyödä lasta.
Ei liity kulttuuriin. Tämä kultuuri näkökulma vääristää ja peittelee suomalaisen kulttuurin omia väkivaltaisuus ongelmia. Mun lasta on kylläkin ihan kantasuomalaisetkin kiusanneet, lyöneet jne.
Suomessa on ongelmana empatiakyvyn puute. Täällä ei todellakaan olla empaattisia. Ihmiset jotka uskoo julmuuteen ja väkivaltaan kasvatusmetodina eivät tunne sen seurauksia ja sitä että se ei mitään auta vaan seuraukset kantaa seuraava sukupolvi. Silkkaa tyhmyyttä edes sanoa noin. Esim, isäni jota oli kasvatettu väkivallalla silloin kun se oli vielä laillista, häntä oltiin tukisteltu ja annettu remmiä tms. no hän päätyi melkein puukottamaan äitini humalassa ja on herkästi suuttuva tms. jos lasta kohtaan on julma hän oppii vain sen, että itseään heikompaa kohtaan saa olla julma. Ja mitä tulee siihen, että jotkut haluaa sulkea lapsia johonkin niin sekin voi johtaa holtittomaan mielivaltaan mitä ihmiset on taipuvaisia käyttämään väärin kun joku ei tykkää jostakin yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On lapsia joilla täysin kehittymätön impulssikontrolli. Ei kyetä istumaan paikoilla, ei syömään rauhassa, ei kuuntelemaan saati seuraamaan ohjeita, ei kyetä odottamaan omaa vuoroa , jonotttamisesta puhumattakaan. Ihme katkeamatonta kovaäänistä pölötystä tulee suusta ja välillä vaan suoraa kiljumista ja huutoa täysillä. Jatkuvaa juoksentelua , ravaamista ympäri huonetta. Lepohetkellä mahdottomuus pysyä paikalla ja rauhoittua kuuntelemaan satua koska hauskempaa nipistellä kavereita ja riehua. Ulkoilussa lukuisia sitkeitä yrityksiä kiivetä aidan yli.
Näitä muutama esim eskariryhmässä ilman minkäänlaista avustajaa, niin onnea vaan arkeen opelle ja hoitsuille ja mujille lapsille.
Ja tuo rauhattomuus selittyy pitkälti nykylapsilla sillä, että vanhemmat eivät jaksa keskittyä kasvatukseen vaan antavat älylaitteen lapselle. Kännykkä ja ruudun tuijottaminen ei oikeasti tee mitään hyvää kehittyvän lapsen aivoille. Kun oppii siihen, että kaikki hoituu nopeasti ilman, että tarvitsee itse tehdä mitään, niin ei silloin opi minkäänlaista kärsivällisyyttä. Nykylapset eivät osaa rauhoittua. Eikä niitä siihen opeteta, koska vanhemmat eivät jaksa/halua kasvattaa lasta. Kuinka monta kertaa olette esim. julkisilla paikoilla todistaneet juurikin tuota, että esim. kaupassa ei osata jonottaa tai huudetaan ja kiljutaan kurkku suorana julkisissa. Ei siis naureta tai puhuta normaalisti, vaan oikeasti kiljutaan niin että korviin sattuu. Samaan aikaan vanhempi ei puutu käytökseen mitenkään. Kaikki lähtee siitä, että lapset tarvitsevat rajoja ja kuria. Jos niitä ei aseta lapselle, se oppii kyllä, että saa tehdä mitä haluaa ilman seuraamuksia. Toki esim. ylivilkkaita lapsia on ollut aina, mutta kouluissakin oli erityisluokat. Ja nehän toimivat hyvin, koska se takasi oppirauhan kaikille. Nykyään sanotaan, että kaikilla on oikeus varhaiskasvatukseen, mutta kyllähän kaikilla pitäisi olla oikeus turvalliseen varhaiskasvatukseen. Sitten on toki vanhempia, jotka haluaisivat auttaa lastaan, mutta uupuvat, kun sitä apua ei tule mistään muualta.
Minun sukulainen lopetti varhaiskasvatuksen erityisopettajana juuri sen takia, koska se tilanne oli ihan toivoton. On niin paljon huonosti käyttäytyviä lapsia, joille ei saa antaa mitään kurinpalautusta - et saa edes sanoa tiukasti mitään, tai ottaa lapsesta kiinni. Ei hän jaksanut tehdä töitä lasten kanssa, koska hän ei pystynyt millään tavalla auttamaan niitä ongelmallisia lapsia. Ja hänkin sanoi, että nämä tapaukset ovat tikittäviä aikapommeja. Kun ne pystyvät jo pienenä lapsena ties minkälaisiin kamaliin tekoihin (esim. kuristavat toisia tai peittävät toisen suun ja nenän niin, ettei toinen pysty hengittämään), niin odottakaas vain kun saavuttavat murrosiän ja aikuisuuden. Minusta on käsittämätöntä, että joku 8-vuotias haluaa - ja edes tietää - satuttaa toista niin, että toinen ei saa henkeä. Ja pelottavinta on se, että noilla lapsilla ei ole mitään omatuntoa. He saattavat oikeasti laittaa toisen hengenvaaralliseen tilanteeseen, ja sen jälkeen vain kohauttavat olkiaan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Lapsen rankaiseminen tai kiinnipitely on lasun paikka (tai opettajan tapauksessa potkujen paikka). Ei se ole sattumaa, että valitaan lapsen rauhoittaminen ruudun avulla, koska se on ainoa sallittu keino millä lapsi on mahdollista saada rauhoittumaan.
Onko sulla mitään käsitystä kuinka moni työntekijä pitää lasta kiinni todella kovaa. Siitä ei vaan puhuta ryhmän tai päiväkodin ulkopuolelle. Vai että potkut sille opelle? Niitähän viuhuisi ilmassa sakeana jos niin olisi. Tervetuloa Koilliselle alueelle Helsinkiin
Ei puhuta koska ei haluta vaikeuksia itselle eikä työkavereille. Kotien seinien sisällä monilla on myös todella kovat otteet mutta ei siitäkään huudella lähipiirin ulkopuolelle.
Jos lapsi vaaraksi itselleen tai muille, joutuu silloin pitämään kiinni. Mutta näistä kerrotaan aina vanhemmille. Ja tottakai viimeiseen asti sitä vältellään. Aina ei ole mahdollista. Mutta uskokaa vaan, ettei siitä kasvattaja nauti sen enempää kuin lapsikaan.
Saako lapseen koskea vain sen takia jos lapsi rikkoo sääntöjä? Esim. jos lapsi ei suostu pysymään määrätyssä paikassa tai pysymään poissa jostain tietystä paikasta?
Ja entä retket? Saako retkellä lapsesta pitää kiinni vasta sitten, jos lapsi esim. on jäämässä auton tai polkupyörän alle?
Yleensä retkilllä lapset kulkevat parijonossa, aikuiset joidenkin lapsien kanssa. Tottakai lapseen saa ja pitää koskea, jos tilanne on sellainen. Mutta ei retkille lähdetä sellaisen ryhmän kanssa, jos turvallisuus ei ole taattu. Eli jos on lapsi, joka voi yllättäen juosta auton alle ja lähteä karkuun niin ei voi lähteä päiväkodin pihasta pois. Henkilökunnan tehtävä on aina arvioida, mitä voidaan tehdä niin että se on jokaiselle turvallista.
Tässä hyvä esimerkki. Ymmärtääkseni nykyään on kiellettyä se, että huonosti käyttäytyvä lapsi jätetään pois retkeltä, vaikka toiseen ryhmään siksi ajaksi. Kyllä tätä edelleen joissakin päiväkodeissa tehdään, mutta jos vanhemmat päättävät nostaa äläkän asiasta niin heikoilla ollaan. Todetaan vaan, että päiväkodin tehtävä on järjestää riittävän resurssit jotta retkelle lähteminen on turvallista kaikkien kanssa. No, sehän tiedetään, ettei niitä resursseja niin vaan saada, eli ainoa vaihtoehto on jättää kaikki ei täysin välttämättömät retket tekemättä. Reiluako?
Toki lapsia ei nyt mielivaltaisesti tai ihan pienistä syistä pidä jättää pois retkeltä, mutta jos vaikka edellisellä retkellä huonosti käyttäytyneet voisi jättää pois seuraavalta, voisi se käytöskin jossain vaiheessa parantua. Miten ne huonosti käyttäytyvät oppivat parantamaan käytöstään, jos ei saa tulla tilanteita, joissa käytös estää heiltä asioita joita muut saavat tehdä?
Näin juuri, yleensä koko ryhmä kärsii ja mitään retkiä ei tehdä. Viereinen ryhmä voi tehdä paljon retkiä ja lapset ihmettelevät miksi meidän ryhmä ei mene koskaan minnekään. Mutta jos ei pysty taata lasten turvallisuutta retkillä, niitä ei tehdä.
Olen ollut retkellä, missä yksi lapsi alkoi huutamaan ja haistattelemasn bussissa ja kun piti jäädä pois, kieltäytyi nousemasta. Kaksi hoitajaa tarvittiin että saatiin isokokoinen 6v bussista. Ja yleisöä tietysti ympärillä ihmettelemässä. Samoin toinen lapsi kadulla kulkiessa ei halua kulkea toisten kanssa vaan yritti karkuun. Jouduttiin pitämään kadulla kiinni, koska alkoi potkimaan, lyömään puremaan hoitajaa koska ei saanut yksin juoksennella kadulla.
Ei tuollaisten kanssa vain voi lähteä retkille, joten jatkossa koko ryhmä pysyy päiväkodilla.Minä olisin epäreilu hoitaja mut käskisin väkivaltaisen kakaran vanhempaa pitämään etäpäivän tms että muut pääsis retkelle, ei ole oikein ettå kaikki kärsii yhden väkivaltaisen takia
Tämä ei vaan valitettavasti ole sallittua. Se kun on epäreilua ja syrjintää tätä riehuvaa lasta kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työntekijät ELÄÄ PELOSSA alle kouluikäisten tiitiäisten kanssa?
Nunnuu.
- nuorisokodin ohjaaja
Nuorisokodissa on pikkuisen erilaiset resurssit ja toiminnan tavoitteet kuin päiväkodissa. Mutta sovitaan toki, että sinä suuri ja mahtava nuorisokodin ohjaaja olet kovin jätkä ikinä.
- molemmissa vuosia työskennellyt
En ehkä lähtisi nuorisokotia ja päiväkotia vertailemaan. On hieman eri asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On lapsia joilla täysin kehittymätön impulssikontrolli. Ei kyetä istumaan paikoilla, ei syömään rauhassa, ei kuuntelemaan saati seuraamaan ohjeita, ei kyetä odottamaan omaa vuoroa , jonotttamisesta puhumattakaan. Ihme katkeamatonta kovaäänistä pölötystä tulee suusta ja välillä vaan suoraa kiljumista ja huutoa täysillä. Jatkuvaa juoksentelua , ravaamista ympäri huonetta. Lepohetkellä mahdottomuus pysyä paikalla ja rauhoittua kuuntelemaan satua koska hauskempaa nipistellä kavereita ja riehua. Ulkoilussa lukuisia sitkeitä yrityksiä kiivetä aidan yli.
Näitä muutama esim eskariryhmässä ilman minkäänlaista avustajaa, niin onnea vaan arkeen opelle ja hoitsuille ja mujille lapsille.
Ja tuo rauhattomuus selittyy pitkälti nykylapsilla sillä, että vanhemmat eivät jaksa keskittyä kasvatukseen vaan antavat älylaitteen lapselle. Kännykkä ja ruudun tuijottaminen ei oikeasti tee mitään hyvää kehittyvän lapsen aivoille. Kun oppii siihen, että kaikki hoituu nopeasti ilman, että tarvitsee itse tehdä mitään, niin ei silloin opi minkäänlaista kärsivällisyyttä. Nykylapset eivät osaa rauhoittua. Eikä niitä siihen opeteta, koska vanhemmat eivät jaksa/halua kasvattaa lasta. Kuinka monta kertaa olette esim. julkisilla paikoilla todistaneet juurikin tuota, että esim. kaupassa ei osata jonottaa tai huudetaan ja kiljutaan kurkku suorana julkisissa. Ei siis naureta tai puhuta normaalisti, vaan oikeasti kiljutaan niin että korviin sattuu. Samaan aikaan vanhempi ei puutu käytökseen mitenkään. Kaikki lähtee siitä, että lapset tarvitsevat rajoja ja kuria. Jos niitä ei aseta lapselle, se oppii kyllä, että saa tehdä mitä haluaa ilman seuraamuksia. Toki esim. ylivilkkaita lapsia on ollut aina, mutta kouluissakin oli erityisluokat. Ja nehän toimivat hyvin, koska se takasi oppirauhan kaikille. Nykyään sanotaan, että kaikilla on oikeus varhaiskasvatukseen, mutta kyllähän kaikilla pitäisi olla oikeus turvalliseen varhaiskasvatukseen. Sitten on toki vanhempia, jotka haluaisivat auttaa lastaan, mutta uupuvat, kun sitä apua ei tule mistään muualta.
Minun sukulainen lopetti varhaiskasvatuksen erityisopettajana juuri sen takia, koska se tilanne oli ihan toivoton. On niin paljon huonosti käyttäytyviä lapsia, joille ei saa antaa mitään kurinpalautusta - et saa edes sanoa tiukasti mitään, tai ottaa lapsesta kiinni. Ei hän jaksanut tehdä töitä lasten kanssa, koska hän ei pystynyt millään tavalla auttamaan niitä ongelmallisia lapsia. Ja hänkin sanoi, että nämä tapaukset ovat tikittäviä aikapommeja. Kun ne pystyvät jo pienenä lapsena ties minkälaisiin kamaliin tekoihin (esim. kuristavat toisia tai peittävät toisen suun ja nenän niin, ettei toinen pysty hengittämään), niin odottakaas vain kun saavuttavat murrosiän ja aikuisuuden. Minusta on käsittämätöntä, että joku 8-vuotias haluaa - ja edes tietää - satuttaa toista niin, että toinen ei saa henkeä. Ja pelottavinta on se, että noilla lapsilla ei ole mitään omatuntoa. He saattavat oikeasti laittaa toisen hengenvaaralliseen tilanteeseen, ja sen jälkeen vain kohauttavat olkiaan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Lapsen rankaiseminen tai kiinnipitely on lasun paikka (tai opettajan tapauksessa potkujen paikka). Ei se ole sattumaa, että valitaan lapsen rauhoittaminen ruudun avulla, koska se on ainoa sallittu keino millä lapsi on mahdollista saada rauhoittumaan.
Onko sulla mitään käsitystä kuinka moni työntekijä pitää lasta kiinni todella kovaa. Siitä ei vaan puhuta ryhmän tai päiväkodin ulkopuolelle. Vai että potkut sille opelle? Niitähän viuhuisi ilmassa sakeana jos niin olisi. Tervetuloa Koilliselle alueelle Helsinkiin
Ei puhuta koska ei haluta vaikeuksia itselle eikä työkavereille. Kotien seinien sisällä monilla on myös todella kovat otteet mutta ei siitäkään huudella lähipiirin ulkopuolelle.
Jos lapsi vaaraksi itselleen tai muille, joutuu silloin pitämään kiinni. Mutta näistä kerrotaan aina vanhemmille. Ja tottakai viimeiseen asti sitä vältellään. Aina ei ole mahdollista. Mutta uskokaa vaan, ettei siitä kasvattaja nauti sen enempää kuin lapsikaan.
Saako lapseen koskea vain sen takia jos lapsi rikkoo sääntöjä? Esim. jos lapsi ei suostu pysymään määrätyssä paikassa tai pysymään poissa jostain tietystä paikasta?
Ja entä retket? Saako retkellä lapsesta pitää kiinni vasta sitten, jos lapsi esim. on jäämässä auton tai polkupyörän alle?
Yleensä retkilllä lapset kulkevat parijonossa, aikuiset joidenkin lapsien kanssa. Tottakai lapseen saa ja pitää koskea, jos tilanne on sellainen. Mutta ei retkille lähdetä sellaisen ryhmän kanssa, jos turvallisuus ei ole taattu. Eli jos on lapsi, joka voi yllättäen juosta auton alle ja lähteä karkuun niin ei voi lähteä päiväkodin pihasta pois. Henkilökunnan tehtävä on aina arvioida, mitä voidaan tehdä niin että se on jokaiselle turvallista.
Tässä hyvä esimerkki. Ymmärtääkseni nykyään on kiellettyä se, että huonosti käyttäytyvä lapsi jätetään pois retkeltä, vaikka toiseen ryhmään siksi ajaksi. Kyllä tätä edelleen joissakin päiväkodeissa tehdään, mutta jos vanhemmat päättävät nostaa äläkän asiasta niin heikoilla ollaan. Todetaan vaan, että päiväkodin tehtävä on järjestää riittävän resurssit jotta retkelle lähteminen on turvallista kaikkien kanssa. No, sehän tiedetään, ettei niitä resursseja niin vaan saada, eli ainoa vaihtoehto on jättää kaikki ei täysin välttämättömät retket tekemättä. Reiluako?
Toki lapsia ei nyt mielivaltaisesti tai ihan pienistä syistä pidä jättää pois retkeltä, mutta jos vaikka edellisellä retkellä huonosti käyttäytyneet voisi jättää pois seuraavalta, voisi se käytöskin jossain vaiheessa parantua. Miten ne huonosti käyttäytyvät oppivat parantamaan käytöstään, jos ei saa tulla tilanteita, joissa käytös estää heiltä asioita joita muut saavat tehdä?
Näin juuri, yleensä koko ryhmä kärsii ja mitään retkiä ei tehdä. Viereinen ryhmä voi tehdä paljon retkiä ja lapset ihmettelevät miksi meidän ryhmä ei mene koskaan minnekään. Mutta jos ei pysty taata lasten turvallisuutta retkillä, niitä ei tehdä.
Olen ollut retkellä, missä yksi lapsi alkoi huutamaan ja haistattelemasn bussissa ja kun piti jäädä pois, kieltäytyi nousemasta. Kaksi hoitajaa tarvittiin että saatiin isokokoinen 6v bussista. Ja yleisöä tietysti ympärillä ihmettelemässä. Samoin toinen lapsi kadulla kulkiessa ei halua kulkea toisten kanssa vaan yritti karkuun. Jouduttiin pitämään kadulla kiinni, koska alkoi potkimaan, lyömään puremaan hoitajaa koska ei saanut yksin juoksennella kadulla.
Ei tuollaisten kanssa vain voi lähteä retkille, joten jatkossa koko ryhmä pysyy päiväkodilla.Pitäisi 6-vuotiaan osata jo käyttäytyä tuollaisessa tilanteessa. Ihme touhua.
Tervetuloa vaan tutustumaan päiväkotimaailmaan. Tuo on tänäpäivänä ihan normaalia käytöstä aika monelle lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Joku käytöshäiriö lapsella on. Taustalla voi olla jotain erityisyyttä eikä olla osattu puuttua oikealla tavalla ja/tai sitten ei ole saanut tarvitsemiaan tukitoimia kotoa tai muualta.
Kyllä tuohon on pakko puuttua. Ei voi jatkua noin. Mun tytön eskariryhmässä oli tuollainen poika ja repi mun tyttöä hiuksista monta kertaa ja kiusasi muitakin. Itsensäkin uhkasi t@ppaa ja oli laitoksessa. Tämä siis jo eskari-iässä. Äitinsä kanssa juteltiin muutamasti niin siitä tiedän ne im- jutut. Nyt tämä samainen poika on 15 ja voin sanoa että siitä pojasta luetaan vielä lehdestä eikä mistään hyvästä asiasta. Hän ei selvästikään saanut oikeita tukitoimia. Ei kotona eikä muuallakaan. Ei tommonen pompottelu laitoksesta toiseen ja rankat lääkitykset taida toimia noin pienillä ainakaan positiivisesti.
Voithan ap sinäkin tehdä lasun? Jos tämä lapsi saisi tarvitsemansa avun ajoissa.
Joku häirikkö on sabotoinut keskustelua ja poistattanut kirjoitukseni aiheesta sekä edellisen (yllä olevassa lainauksessa) kirjoittajan kertomukseen liittyen.
Joudun julkaisemaan kommenttini uudestaan yleisön pyynnöstä:
MIKÄ IHME SIINÄ ON, ettei tätä pohjoismaista mammantissiyhteiskuntaa ja sen loputonta empatialellittelyä voida hylätä - kuten niin montaa muuta epäonnistunutta kokeilua, ja kuten kaikki epäonnistuneet projektit tulisi hylätä - ja ottaa käyttöön kunnon hoitomenetelmät, joita sovelletaan esim. Meksikon, Kolumbian, Salvadorin; Venäjän, Kiinan, Laosin ja Indonesian; sekä myös esim. Ugandan, Burundin, Zairen ja vaikkapa Algerian kaltaisten maitten vankiloissa ynnä viallisten lasten kurituslaitoksissa?
Tuonkin edellisen kirjoittajan tunteman ja maintiseman perkeleen saisi heittää johonkin ikkunattomaan ja umpibetoniseen kellarikoppiin ilman ulkoiluja ja virikkeitä ja ruokkia sitä halvimmalla mahdollisella appeella aina siihen saakka kunnes se jostain syystä kuolee säilytyspaikkaansa, ja sitten kipata sen kropsu vain jonnekin biojätelaitokseen tai eläinten hautausmaalle, mihin halvinta olisikin.
Miksei kukaan (muu kuin minä) halua tehdä mitään näille Suomen ja nykyään ilmeisesti jo koko Euroopan ongelmille, kun keinot kuitenkin olisivat olemassa?
Tohtori Zivago
Onkohan ne aggressiiviset lapset just ne samat, joista vanhemmat haluaa pitää vapaata? Jotenkin yhteiskunnan pitäisi tähän asiaan puuttua.
Vierailija kirjoitti:
Mun ensimmäisen lapsen päiväkoti taival oli aivan kauhea Oulussa. Hän kun aloitti päiväkodin häntä alettiin siellä töniä ja näin miten toiset kiusasi häntä. No lopulta hän alkoi matkia ja itsekin töniä. Valitettavasti päiväkoti ikäiset lapset käyttäytyy aika primitiivisesti vielä. Ennenvanhaan on kuulemma ollut vain kilttejä lapsia päiväkodissa mutta onkohan totuus, että kun kokemuksia kerrotaan niin aikuiset on pahoinpidelleet lapset ns kilteiksi mm tukistamalla eli se lasten tottelevaisuus on perustunut aikuisten julmuuteen eikä todelliseen aitoon tottelevaisuuteen. Etenkin pojat nujuavat, painivat tms. ovat fyysisessä kontaktissa toisiinsa. Siinä sitten aina haetaan syntipukkia vaikka suurin osa pojista joskus käyttäytyy noin harjoitellessaan sosiaalisia taitoja. Eli omat pojat on olleet niitä ketä on satutettu lyöty ja tönitty, mutta kyllä he itsekin ovat noita asioita tehneet. Tosin ehkä en tiedä oisko jos olisi olleet kotikasvatuksessa eivätkä ollenkaan päiväkodissa että oppiko he nuo tavat siellä vai onko ns poikien kehitysvaihe ihan kotonakin.
Käytännössä koko ihmiskunnan historian ajan ruumiillinen kuritus oli käytössä. Eikä se ollut mitään "aikuisen julmuutta" vaan ihan harkittu rangaistus. Sitten kun se äskettäin poistui käytöstä niin lasten käytös on mennyt aina vain huonommaksi ja aikuiset joutuvat jatkuvasti kokemaan keinottomuutta lasten edessä. Joku voisi vetää tästä jotain johtopäätöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On lapsia joilla täysin kehittymätön impulssikontrolli. Ei kyetä istumaan paikoilla, ei syömään rauhassa, ei kuuntelemaan saati seuraamaan ohjeita, ei kyetä odottamaan omaa vuoroa , jonotttamisesta puhumattakaan. Ihme katkeamatonta kovaäänistä pölötystä tulee suusta ja välillä vaan suoraa kiljumista ja huutoa täysillä. Jatkuvaa juoksentelua , ravaamista ympäri huonetta. Lepohetkellä mahdottomuus pysyä paikalla ja rauhoittua kuuntelemaan satua koska hauskempaa nipistellä kavereita ja riehua. Ulkoilussa lukuisia sitkeitä yrityksiä kiivetä aidan yli.
Näitä muutama esim eskariryhmässä ilman minkäänlaista avustajaa, niin onnea vaan arkeen opelle ja hoitsuille ja mujille lapsille.
Ja tuo rauhattomuus selittyy pitkälti nykylapsilla sillä, että vanhemmat eivät jaksa keskittyä kasvatukseen vaan antavat älylaitteen lapselle. Kännykkä ja ruudun tuijottaminen ei oikeasti tee mitään hyvää kehittyvän lapsen aivoille. Kun oppii siihen, että kaikki hoituu nopeasti ilman, että tarvitsee itse tehdä mitään, niin ei silloin opi minkäänlaista kärsivällisyyttä. Nykylapset eivät osaa rauhoittua. Eikä niitä siihen opeteta, koska vanhemmat eivät jaksa/halua kasvattaa lasta. Kuinka monta kertaa olette esim. julkisilla paikoilla todistaneet juurikin tuota, että esim. kaupassa ei osata jonottaa tai huudetaan ja kiljutaan kurkku suorana julkisissa. Ei siis naureta tai puhuta normaalisti, vaan oikeasti kiljutaan niin että korviin sattuu. Samaan aikaan vanhempi ei puutu käytökseen mitenkään. Kaikki lähtee siitä, että lapset tarvitsevat rajoja ja kuria. Jos niitä ei aseta lapselle, se oppii kyllä, että saa tehdä mitä haluaa ilman seuraamuksia. Toki esim. ylivilkkaita lapsia on ollut aina, mutta kouluissakin oli erityisluokat. Ja nehän toimivat hyvin, koska se takasi oppirauhan kaikille. Nykyään sanotaan, että kaikilla on oikeus varhaiskasvatukseen, mutta kyllähän kaikilla pitäisi olla oikeus turvalliseen varhaiskasvatukseen. Sitten on toki vanhempia, jotka haluaisivat auttaa lastaan, mutta uupuvat, kun sitä apua ei tule mistään muualta.
Minun sukulainen lopetti varhaiskasvatuksen erityisopettajana juuri sen takia, koska se tilanne oli ihan toivoton. On niin paljon huonosti käyttäytyviä lapsia, joille ei saa antaa mitään kurinpalautusta - et saa edes sanoa tiukasti mitään, tai ottaa lapsesta kiinni. Ei hän jaksanut tehdä töitä lasten kanssa, koska hän ei pystynyt millään tavalla auttamaan niitä ongelmallisia lapsia. Ja hänkin sanoi, että nämä tapaukset ovat tikittäviä aikapommeja. Kun ne pystyvät jo pienenä lapsena ties minkälaisiin kamaliin tekoihin (esim. kuristavat toisia tai peittävät toisen suun ja nenän niin, ettei toinen pysty hengittämään), niin odottakaas vain kun saavuttavat murrosiän ja aikuisuuden. Minusta on käsittämätöntä, että joku 8-vuotias haluaa - ja edes tietää - satuttaa toista niin, että toinen ei saa henkeä. Ja pelottavinta on se, että noilla lapsilla ei ole mitään omatuntoa. He saattavat oikeasti laittaa toisen hengenvaaralliseen tilanteeseen, ja sen jälkeen vain kohauttavat olkiaan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Lapsen rankaiseminen tai kiinnipitely on lasun paikka (tai opettajan tapauksessa potkujen paikka). Ei se ole sattumaa, että valitaan lapsen rauhoittaminen ruudun avulla, koska se on ainoa sallittu keino millä lapsi on mahdollista saada rauhoittumaan.
Onko sulla mitään käsitystä kuinka moni työntekijä pitää lasta kiinni todella kovaa. Siitä ei vaan puhuta ryhmän tai päiväkodin ulkopuolelle. Vai että potkut sille opelle? Niitähän viuhuisi ilmassa sakeana jos niin olisi. Tervetuloa Koilliselle alueelle Helsinkiin
Ei puhuta koska ei haluta vaikeuksia itselle eikä työkavereille. Kotien seinien sisällä monilla on myös todella kovat otteet mutta ei siitäkään huudella lähipiirin ulkopuolelle.
Jos lapsi vaaraksi itselleen tai muille, joutuu silloin pitämään kiinni. Mutta näistä kerrotaan aina vanhemmille. Ja tottakai viimeiseen asti sitä vältellään. Aina ei ole mahdollista. Mutta uskokaa vaan, ettei siitä kasvattaja nauti sen enempää kuin lapsikaan.
Saako lapseen koskea vain sen takia jos lapsi rikkoo sääntöjä? Esim. jos lapsi ei suostu pysymään määrätyssä paikassa tai pysymään poissa jostain tietystä paikasta?
Ja entä retket? Saako retkellä lapsesta pitää kiinni vasta sitten, jos lapsi esim. on jäämässä auton tai polkupyörän alle?
Yleensä retkilllä lapset kulkevat parijonossa, aikuiset joidenkin lapsien kanssa. Tottakai lapseen saa ja pitää koskea, jos tilanne on sellainen. Mutta ei retkille lähdetä sellaisen ryhmän kanssa, jos turvallisuus ei ole taattu. Eli jos on lapsi, joka voi yllättäen juosta auton alle ja lähteä karkuun niin ei voi lähteä päiväkodin pihasta pois. Henkilökunnan tehtävä on aina arvioida, mitä voidaan tehdä niin että se on jokaiselle turvallista.
Tässä hyvä esimerkki. Ymmärtääkseni nykyään on kiellettyä se, että huonosti käyttäytyvä lapsi jätetään pois retkeltä, vaikka toiseen ryhmään siksi ajaksi. Kyllä tätä edelleen joissakin päiväkodeissa tehdään, mutta jos vanhemmat päättävät nostaa äläkän asiasta niin heikoilla ollaan. Todetaan vaan, että päiväkodin tehtävä on järjestää riittävän resurssit jotta retkelle lähteminen on turvallista kaikkien kanssa. No, sehän tiedetään, ettei niitä resursseja niin vaan saada, eli ainoa vaihtoehto on jättää kaikki ei täysin välttämättömät retket tekemättä. Reiluako?
Toki lapsia ei nyt mielivaltaisesti tai ihan pienistä syistä pidä jättää pois retkeltä, mutta jos vaikka edellisellä retkellä huonosti käyttäytyneet voisi jättää pois seuraavalta, voisi se käytöskin jossain vaiheessa parantua. Miten ne huonosti käyttäytyvät oppivat parantamaan käytöstään, jos ei saa tulla tilanteita, joissa käytös estää heiltä asioita joita muut saavat tehdä?
Hankalankin lapsen kanssa pärjää retkellä jos lapsi istuu tai kävelee rattaisiin kiinnitettynä.
Ei 5-6v istuteta rattaissa.
Kyllä sen saa istumaan sinne jos tarve on. Esim. kaksosrattaisiin keskelle penkkiä. Mutta tämä on kai taas näitä juttuja, että kun niin ei ole tapana toimia niin sitten mieluummin siedetään täyttä kaaosta kuin ryhdytään johonkin epäsovinnaiseksi koettuun. Jostain syystä kaaos ei ole ammatillinen epäonnistuminen mutta epäsovinnainen toiminta on sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ensimmäisen lapsen päiväkoti taival oli aivan kauhea Oulussa. Hän kun aloitti päiväkodin häntä alettiin siellä töniä ja näin miten toiset kiusasi häntä. No lopulta hän alkoi matkia ja itsekin töniä. Valitettavasti päiväkoti ikäiset lapset käyttäytyy aika primitiivisesti vielä. Ennenvanhaan on kuulemma ollut vain kilttejä lapsia päiväkodissa mutta onkohan totuus, että kun kokemuksia kerrotaan niin aikuiset on pahoinpidelleet lapset ns kilteiksi mm tukistamalla eli se lasten tottelevaisuus on perustunut aikuisten julmuuteen eikä todelliseen aitoon tottelevaisuuteen. Etenkin pojat nujuavat, painivat tms. ovat fyysisessä kontaktissa toisiinsa. Siinä sitten aina haetaan syntipukkia vaikka suurin osa pojista joskus käyttäytyy noin harjoitellessaan sosiaalisia taitoja. Eli omat pojat on olleet niitä ketä on satutettu lyöty ja tönitty, mutta kyllä he itsekin ovat noita asioita tehneet. Tosin ehkä en tiedä oisko jos olisi olleet kotikasvatuksessa eivätkä ollenkaan päiväkodissa että oppiko he nuo tavat siellä vai onko ns poikien kehitysvaihe ihan kotonakin.
Käytännössä koko ihmiskunnan historian ajan ruumiillinen kuritus oli käytössä. Eikä se ollut mitään "aikuisen julmuutta" vaan ihan harkittu rangaistus. Sitten kun se äskettäin poistui käytöstä niin lasten käytös on mennyt aina vain huonommaksi ja aikuiset joutuvat jatkuvasti kokemaan keinottomuutta lasten edessä. Joku voisi vetää tästä jotain johtopäätöksiä.
No, tukistettu ja remmitetty isäni lopulta yritti kännissä puukottaa äitiämme joten ei vaikuttanut lapsuuden fyysinen kuritus ja rangaistukset hänen psyykkiseen kehitykseen positiivisesti. En usko, että lasten fyysinen rankaisu auttaa väkivaltaisuuteen jos lopputulos on se, että ihminen kuitenkin käyttäytyy aikuisena väkivaltaisesti. Lyöty lapsi lyö itsekin. Ei hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ensimmäisen lapsen päiväkoti taival oli aivan kauhea Oulussa. Hän kun aloitti päiväkodin häntä alettiin siellä töniä ja näin miten toiset kiusasi häntä. No lopulta hän alkoi matkia ja itsekin töniä. Valitettavasti päiväkoti ikäiset lapset käyttäytyy aika primitiivisesti vielä. Ennenvanhaan on kuulemma ollut vain kilttejä lapsia päiväkodissa mutta onkohan totuus, että kun kokemuksia kerrotaan niin aikuiset on pahoinpidelleet lapset ns kilteiksi mm tukistamalla eli se lasten tottelevaisuus on perustunut aikuisten julmuuteen eikä todelliseen aitoon tottelevaisuuteen. Etenkin pojat nujuavat, painivat tms. ovat fyysisessä kontaktissa toisiinsa. Siinä sitten aina haetaan syntipukkia vaikka suurin osa pojista joskus käyttäytyy noin harjoitellessaan sosiaalisia taitoja. Eli omat pojat on olleet niitä ketä on satutettu lyöty ja tönitty, mutta kyllä he itsekin ovat noita asioita tehneet. Tosin ehkä en tiedä oisko jos olisi olleet kotikasvatuksessa eivätkä ollenkaan päiväkodissa että oppiko he nuo tavat siellä vai onko ns poikien kehitysvaihe ihan kotonakin.
Käytännössä koko ihmiskunnan historian ajan ruumiillinen kuritus oli käytössä. Eikä se ollut mitään "aikuisen julmuutta" vaan ihan harkittu rangaistus. Sitten kun se äskettäin poistui käytöstä niin lasten käytös on mennyt aina vain huonommaksi ja aikuiset joutuvat jatkuvasti kokemaan keinottomuutta lasten edessä. Joku voisi vetää tästä jotain johtopäätöksiä.
No, tukistettu ja remmitetty isäni lopulta yritti kännissä puukottaa äitiämme joten ei vaikuttanut lapsuuden fyysinen kuritus ja rangaistukset hänen psyykkiseen kehitykseen positiivisesti. En usko, että lasten fyysinen rankaisu auttaa väkivaltaisuuteen jos lopputulos on se, että ihminen kuitenkin käyttäytyy aikuisena väkivaltaisesti. Lyöty lapsi lyö itsekin. Ei hyvä.
Varmaan 99% lapsista kasvatettiin ruumiillisella kurituksella kivikaudelta aina 1900-luvun loppuun. Ehkä 0,0001% heistä puukotti elämänsä kuluessa jotakuta.
Lasten väkivaltaisuus ei muuten ole viime vuosikymmeninä vähentynyt vaan päinvastoin lisääntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Kemiallinen kastrointi olisi monille pojille aiheellinen. Niistä voisi jopa kasvaa yhteiskuntakelpoisia.
Näköjään se miesviha alkaa jo valumaan lapsiinkin asti. Menisit siis tekemään pikkulapsen lisääntymiskyvyttömäksi? Olet todella sairas yksilö. Hae apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ensimmäisen lapsen päiväkoti taival oli aivan kauhea Oulussa. Hän kun aloitti päiväkodin häntä alettiin siellä töniä ja näin miten toiset kiusasi häntä. No lopulta hän alkoi matkia ja itsekin töniä. Valitettavasti päiväkoti ikäiset lapset käyttäytyy aika primitiivisesti vielä. Ennenvanhaan on kuulemma ollut vain kilttejä lapsia päiväkodissa mutta onkohan totuus, että kun kokemuksia kerrotaan niin aikuiset on pahoinpidelleet lapset ns kilteiksi mm tukistamalla eli se lasten tottelevaisuus on perustunut aikuisten julmuuteen eikä todelliseen aitoon tottelevaisuuteen. Etenkin pojat nujuavat, painivat tms. ovat fyysisessä kontaktissa toisiinsa. Siinä sitten aina haetaan syntipukkia vaikka suurin osa pojista joskus käyttäytyy noin harjoitellessaan sosiaalisia taitoja. Eli omat pojat on olleet niitä ketä on satutettu lyöty ja tönitty, mutta kyllä he itsekin ovat noita asioita tehneet. Tosin ehkä en tiedä oisko jos olisi olleet kotikasvatuksessa eivätkä ollenkaan päiväkodissa että oppiko he nuo tavat siellä vai onko ns poikien kehitysvaihe ihan kotonakin.
Käytännössä koko ihmiskunnan historian ajan ruumiillinen kuritus oli käytössä. Eikä se ollut mitään "aikuisen julmuutta" vaan ihan harkittu rangaistus. Sitten kun se äskettäin poistui käytöstä niin lasten käytös on mennyt aina vain huonommaksi ja aikuiset joutuvat jatkuvasti kokemaan keinottomuutta lasten edessä. Joku voisi vetää tästä jotain johtopäätöksiä.
No, tukistettu ja remmitetty isäni lopulta yritti kännissä puukottaa äitiämme joten ei vaikuttanut lapsuuden fyysinen kuritus ja rangaistukset hänen psyykkiseen kehitykseen positiivisesti. En usko, että lasten fyysinen rankaisu auttaa väkivaltaisuuteen jos lopputulos on se, että ihminen kuitenkin käyttäytyy aikuisena väkivaltaisesti. Lyöty lapsi lyö itsekin. Ei hyvä.
Varmaan 99% lapsista kasvatettiin ruumiillisella kurituksella kivikaudelta aina 1900-luvun loppuun. Ehkä 0,0001% heistä puukotti elämänsä kuluessa jotakuta.
Lasten väkivaltaisuus ei muuten ole viime vuosikymmeninä vähentynyt vaan päinvastoin lisääntynyt.
Näin se on, että jo pienillä on lisääntynyt väkivaltaisuus. Mistähän tämä johtuu? Ensin sitä on päiväkodissa ja myöhemmin ovat tuolla kadulla ryöstämässä ikätovereitaan. Näistä saa lehdistäkin vähän väliä lukea. Usein näitä juttuja lukiessa olen miettinyt, eivätkö vanhemmat oikeasti tiedä mitä lapsensa puuhailee tuolla kadulla. Vai ummistavatko vain silmänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On lapsia joilla täysin kehittymätön impulssikontrolli. Ei kyetä istumaan paikoilla, ei syömään rauhassa, ei kuuntelemaan saati seuraamaan ohjeita, ei kyetä odottamaan omaa vuoroa , jonotttamisesta puhumattakaan. Ihme katkeamatonta kovaäänistä pölötystä tulee suusta ja välillä vaan suoraa kiljumista ja huutoa täysillä. Jatkuvaa juoksentelua , ravaamista ympäri huonetta. Lepohetkellä mahdottomuus pysyä paikalla ja rauhoittua kuuntelemaan satua koska hauskempaa nipistellä kavereita ja riehua. Ulkoilussa lukuisia sitkeitä yrityksiä kiivetä aidan yli.
Näitä muutama esim eskariryhmässä ilman minkäänlaista avustajaa, niin onnea vaan arkeen opelle ja hoitsuille ja mujille lapsille.
Ja tuo rauhattomuus selittyy pitkälti nykylapsilla sillä, että vanhemmat eivät jaksa keskittyä kasvatukseen vaan antavat älylaitteen lapselle. Kännykkä ja ruudun tuijottaminen ei oikeasti tee mitään hyvää kehittyvän lapsen aivoille. Kun oppii siihen, että kaikki hoituu nopeasti ilman, että tarvitsee itse tehdä mitään, niin ei silloin opi minkäänlaista kärsivällisyyttä. Nykylapset eivät osaa rauhoittua. Eikä niitä siihen opeteta, koska vanhemmat eivät jaksa/halua kasvattaa lasta. Kuinka monta kertaa olette esim. julkisilla paikoilla todistaneet juurikin tuota, että esim. kaupassa ei osata jonottaa tai huudetaan ja kiljutaan kurkku suorana julkisissa. Ei siis naureta tai puhuta normaalisti, vaan oikeasti kiljutaan niin että korviin sattuu. Samaan aikaan vanhempi ei puutu käytökseen mitenkään. Kaikki lähtee siitä, että lapset tarvitsevat rajoja ja kuria. Jos niitä ei aseta lapselle, se oppii kyllä, että saa tehdä mitä haluaa ilman seuraamuksia. Toki esim. ylivilkkaita lapsia on ollut aina, mutta kouluissakin oli erityisluokat. Ja nehän toimivat hyvin, koska se takasi oppirauhan kaikille. Nykyään sanotaan, että kaikilla on oikeus varhaiskasvatukseen, mutta kyllähän kaikilla pitäisi olla oikeus turvalliseen varhaiskasvatukseen. Sitten on toki vanhempia, jotka haluaisivat auttaa lastaan, mutta uupuvat, kun sitä apua ei tule mistään muualta.
Minun sukulainen lopetti varhaiskasvatuksen erityisopettajana juuri sen takia, koska se tilanne oli ihan toivoton. On niin paljon huonosti käyttäytyviä lapsia, joille ei saa antaa mitään kurinpalautusta - et saa edes sanoa tiukasti mitään, tai ottaa lapsesta kiinni. Ei hän jaksanut tehdä töitä lasten kanssa, koska hän ei pystynyt millään tavalla auttamaan niitä ongelmallisia lapsia. Ja hänkin sanoi, että nämä tapaukset ovat tikittäviä aikapommeja. Kun ne pystyvät jo pienenä lapsena ties minkälaisiin kamaliin tekoihin (esim. kuristavat toisia tai peittävät toisen suun ja nenän niin, ettei toinen pysty hengittämään), niin odottakaas vain kun saavuttavat murrosiän ja aikuisuuden. Minusta on käsittämätöntä, että joku 8-vuotias haluaa - ja edes tietää - satuttaa toista niin, että toinen ei saa henkeä. Ja pelottavinta on se, että noilla lapsilla ei ole mitään omatuntoa. He saattavat oikeasti laittaa toisen hengenvaaralliseen tilanteeseen, ja sen jälkeen vain kohauttavat olkiaan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Lapsen rankaiseminen tai kiinnipitely on lasun paikka (tai opettajan tapauksessa potkujen paikka). Ei se ole sattumaa, että valitaan lapsen rauhoittaminen ruudun avulla, koska se on ainoa sallittu keino millä lapsi on mahdollista saada rauhoittumaan.
Onko sulla mitään käsitystä kuinka moni työntekijä pitää lasta kiinni todella kovaa. Siitä ei vaan puhuta ryhmän tai päiväkodin ulkopuolelle. Vai että potkut sille opelle? Niitähän viuhuisi ilmassa sakeana jos niin olisi. Tervetuloa Koilliselle alueelle Helsinkiin
Ei puhuta koska ei haluta vaikeuksia itselle eikä työkavereille. Kotien seinien sisällä monilla on myös todella kovat otteet mutta ei siitäkään huudella lähipiirin ulkopuolelle.
Jos lapsi vaaraksi itselleen tai muille, joutuu silloin pitämään kiinni. Mutta näistä kerrotaan aina vanhemmille. Ja tottakai viimeiseen asti sitä vältellään. Aina ei ole mahdollista. Mutta uskokaa vaan, ettei siitä kasvattaja nauti sen enempää kuin lapsikaan.
Saako lapseen koskea vain sen takia jos lapsi rikkoo sääntöjä? Esim. jos lapsi ei suostu pysymään määrätyssä paikassa tai pysymään poissa jostain tietystä paikasta?
Ja entä retket? Saako retkellä lapsesta pitää kiinni vasta sitten, jos lapsi esim. on jäämässä auton tai polkupyörän alle?
Yleensä retkilllä lapset kulkevat parijonossa, aikuiset joidenkin lapsien kanssa. Tottakai lapseen saa ja pitää koskea, jos tilanne on sellainen. Mutta ei retkille lähdetä sellaisen ryhmän kanssa, jos turvallisuus ei ole taattu. Eli jos on lapsi, joka voi yllättäen juosta auton alle ja lähteä karkuun niin ei voi lähteä päiväkodin pihasta pois. Henkilökunnan tehtävä on aina arvioida, mitä voidaan tehdä niin että se on jokaiselle turvallista.
Tässä hyvä esimerkki. Ymmärtääkseni nykyään on kiellettyä se, että huonosti käyttäytyvä lapsi jätetään pois retkeltä, vaikka toiseen ryhmään siksi ajaksi. Kyllä tätä edelleen joissakin päiväkodeissa tehdään, mutta jos vanhemmat päättävät nostaa äläkän asiasta niin heikoilla ollaan. Todetaan vaan, että päiväkodin tehtävä on järjestää riittävän resurssit jotta retkelle lähteminen on turvallista kaikkien kanssa. No, sehän tiedetään, ettei niitä resursseja niin vaan saada, eli ainoa vaihtoehto on jättää kaikki ei täysin välttämättömät retket tekemättä. Reiluako?
Toki lapsia ei nyt mielivaltaisesti tai ihan pienistä syistä pidä jättää pois retkeltä, mutta jos vaikka edellisellä retkellä huonosti käyttäytyneet voisi jättää pois seuraavalta, voisi se käytöskin jossain vaiheessa parantua. Miten ne huonosti käyttäytyvät oppivat parantamaan käytöstään, jos ei saa tulla tilanteita, joissa käytös estää heiltä asioita joita muut saavat tehdä?
Hankalankin lapsen kanssa pärjää retkellä jos lapsi istuu tai kävelee rattaisiin kiinnitettynä.
Ei 5-6v istuteta rattaissa.
5-vuotias rattaissa ei ole edes mikään harvinainen näky. Toisaalta jos lapsi suostuu kävelemään niin rattaita parempi ratkaisu on yleensä valjaissa taluttaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työntekijät ELÄÄ PELOSSA alle kouluikäisten tiitiäisten kanssa?
Nunnuu.
- nuorisokodin ohjaaja
Nuorisokodissa on pikkuisen erilaiset resurssit ja toiminnan tavoitteet kuin päiväkodissa. Mutta sovitaan toki, että sinä suuri ja mahtava nuorisokodin ohjaaja olet kovin jätkä ikinä.
- molemmissa vuosia työskennellyt
No, jo tuli maailmanhyysääjä ja m#mupatja taas viisastelemaan.
On yleisesti ihmisjoukkojen tiedossa, että olet ajatusmaailmaltasi runkkaavan apinan tasolla. Olit päiväkodissa ainoa, jolla palkka maksettiin banaaneina.
Ja sinuako pitäisi sitten uskoa jonkinlaisena asiantuntijana...tiesitkö, että koko Suomi nauraa sinulle ja aivoituksillesi.
Lisäksi se, että nuorisokodissa ollessasi vonkasit säälipanoa jokaiselta miespuoliselta henkilöltä ja saaliisi tässä oli hyvin laiha.
Ehkä juuri siksi omistatkin pohjoismaiden suurimman tekopenis kokoelman.
Miesvihalle on asiansa. Aika monet sodat käynnissä tälläkin hetkellä ihan niiden takia. Kannattaako edes mainita ruohonkuurikärsimys mitä aiheuttavat.
Väkivaltaisille tytöille rauhoittava lääkitys, myös.
Pitäisi 6-vuotiaan osata jo käyttäytyä tuollaisessa tilanteessa. Ihme touhua.