Sisarukset ja "perinnönjako"?
Menikö tämä teidän mielestänne oikein? Äitini alkoi syksyllä ehdottelemaan minulle, että saisin ottaa kaikenlaista tavaraa, mikä nyt kiinnostaa heidän kodistaan. Kyseessä siis n.80 vuotiaat vanhemmat ja ymmärsin kyllä, että olivat päättäneet jakaa tavarojansa pois tässä vaiheessa. Järkytyin kuitenkin ja minulle tuli vaan surullinen olo ja sanoin, että älkää nyt kotianne tyhjätkö. Äitini oli sitten ehdottanut veljelleni samaa, kun hän oli viime kuussa tullut käymään. Järkytys oli melkoinen kun viime viikolla kävin, koska hän oli vienyt tyyliin kaiken. Se mikä ei ollut mahtunut autoon, oli kasattuna huoneen nurkaan. Hän oli vienyt kaikki pöytähopeat, arvokorut ja valtavat määrät kotimaista arvolasia 60-90 luvulta. Varmaan autolastillisen verran oli vielä jäänyt odottamaan noutoa. Tiedän, että nyt saan varmaan haukkuja osakseni, mutta minusta tämä nyt ei vaan mennyt oikein. Itselläni ei ollut sydäntä alkaa tyhjäämään asuntoa ja veli teki sen silmänräpäyksessä selkäni takana. Hänen nimiinsä on siirretty jo aijemmin vanhempieni kesämökki ja tiedän, kun heistä aika jättää, niin minulla ei ole sinne enää mitään asiaa.
Kommentit (129)
Käytetyt hooeaesineet ja korut on ehkä muutaman satasen arvoisia, jos on todella laatumerkki ja naarmuttomat ja jos niille löytyy ostaja.
Vierailija kirjoitti:
Käytetyt hooeaesineet ja korut on ehkä muutaman satasen arvoisia, jos on todella laatumerkki ja naarmuttomat ja jos niille löytyy ostaja.
Suosittelisin vilkaisemaan esim. Bukowskin sivuilta hopeiden vasarahintoja esim. kahvikannun osalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee huoli-ilmoitus.
Mistä syystä? Siitä, kun ovat alkaneet järjestellä asioitaan vanhuudenpäiviä varten?
Jos minun kohdalle olisi sattunut tekisin huoli ilmoituksen ,koska tuo on tavallaan kavallus.
Siis jos vien lapsenlapselle lahjaksi suvussa kulkeneen perintökorun, niin se on vähän kuin kavallus? Koska vapaaehtoisesti luovun omistamastani esineestä!
Jos vanhempasi jatkossa tarvitsevat apua, kehota pyytämään sitä ahneelta pojaltaan. Sittenpähän tajuavat mitä tekivät. Asiasta olisi pitänyt keskustella kunnolla.
Miksi täällä moni tuntuu kuvittelevan, että vanhemmat eivät omista omaa omaisuuttaan? Ap:n vanhemmat saa antaa sille veljelle vaikka koko koti-irtaimiston, jos niin haluavat eikä ap voi valittaa asiasta ennen kuin perinnönjaossa. Siihen asti suu suppuun ja ymmärtämään, että eläviä ei peritä elleivät nämä itse sitä halua.
Vierailija kirjoitti:
Ei mennyt oikein! Kyllähän asiasta olisi pitänyt keskustella vanhempien, tyttären ja pojan kesken ja selvittää, mistä tavaroista vanhemmat haluavat luopua. Näin olisi tilanne ollut kaikille selvä ja lapset olisivat voineet oikeudenmukaisesti jakaa jakoon tulleet tavarat. Tapahtunut tuntuu aika törkeältä.
Oikeudenmukainen jako on se, että se, jolle tarjotaan, ottaa mitä haluaa. Ei siihen enempää tasapuolisuutta tarvita, kun omia tavaroitaan antaa pois.
Tilanne on hiukan eri, kun veli kuittasi n.80 tuhannen arvoisen järvenranta mökin ja minulle tarjottiin ihan muuta. Mutta vieläkin korostan, että minä en ollut tuolloin valmis ajattelemaan, että tavaroita lopullisesti jaetaan.
Ap
Miten sääntö-Suomessa siirretään kiinteistöjä toisen nimiin ilman veroseuraamuksia tai että raha ei vaihda omistajaa?
Istuvatko vanhempasi nyt tyhjässä asunnossaan puisilla jakkaroilla ja käyttävät kertakäyttöastioita, koska veljesi "tyhjensi asunnon?" Mitä ihmettä?
Mistä perinnönjaosta täällä kouhkataan, ap:n esimerkissä elävät ihmiset tarjoavat tavaroitaan muille, ei se ole perinnönjakoa.
Joko ap soitit veljellesi? Ihan turha meuhkata täällä, kun voi asian selvittää soittamalla. Valitset vaikka kolme tavaraa, jotka haluat nurkkiisi pölyttymään. Enempää tuskin kehtaa pyytää, kun kerran tarjottu on aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhempasi jatkossa tarvitsevat apua, kehota pyytämään sitä ahneelta pojaltaan. Sittenpähän tajuavat mitä tekivät. Asiasta olisi pitänyt keskustella kunnolla.
Ei se poika ollut ahne vaan teki palveluksen vanhemmilleen heidän pyynnöstään.
Kesämökin lahjoitus . Siitä seuraa lahjavero jos ei ole kauppakirjoja. Kiinteistö lainhuudatetaan ja tieto siirtyy verottajalle.
Vierailija kirjoitti:
Kesämökin lahjoitus . Siitä seuraa lahjavero jos ei ole kauppakirjoja. Kiinteistö lainhuudatetaan ja tieto siirtyy verottajalle.
Siis halvalla on mökin saanut, koska tuosta menee lahjaveroa vain 7 700,00 €.
Vierailija kirjoitti:
Kesämökin lahjoitus . Siitä seuraa lahjavero jos ei ole kauppakirjoja. Kiinteistö lainhuudatetaan ja tieto siirtyy verottajalle.
Aina voin tehdä näennäisen kauppakirjan, mutta raha ei oikeasti vaihda kuitenkaan omistajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesämökin lahjoitus . Siitä seuraa lahjavero jos ei ole kauppakirjoja. Kiinteistö lainhuudatetaan ja tieto siirtyy verottajalle.
Aina voin tehdä näennäisen kauppakirjan, mutta raha ei oikeasti vaihda kuitenkaan omistajaa.
En kyllä alkaisi kikkailemaan vajaan 8000 euron lahjaveron takia. Maksaa verot ja sillä sipuli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesämökin lahjoitus . Siitä seuraa lahjavero jos ei ole kauppakirjoja. Kiinteistö lainhuudatetaan ja tieto siirtyy verottajalle.
Aina voin tehdä näennäisen kauppakirjan, mutta raha ei oikeasti vaihda kuitenkaan omistajaa.
En kyllä alkaisi kikkailemaan vajaan 8000 euron lahjaveron takia. Maksaa verot ja sillä sipuli.
Kauppahinnan saa aika pieneksi jo sillä, että vanhemmille jää elinikäinen hallintaoikeus. Veroa ei välttämättä tarvitse maksaa kuin muutama satanen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesämökin lahjoitus . Siitä seuraa lahjavero jos ei ole kauppakirjoja. Kiinteistö lainhuudatetaan ja tieto siirtyy verottajalle.
Aina voin tehdä näennäisen kauppakirjan, mutta raha ei oikeasti vaihda kuitenkaan omistajaa.
En kyllä alkaisi kikkailemaan vajaan 8000 euron lahjaveron takia. Maksaa verot ja sillä sipuli.
Eikä tuo vero ole edes noin iso, jos mökki on vanhempien yhteisomistuksessa eli kumpikin lahjoittaa 40 000 euroa omalta osaltaan, ja siitä pitää maksaa lahjaveroa yhteensä 6400 euroa.
Ap olet itse nyt ollut tässä tyhmä. Omakin äitini 60 v on alkanut antaa tavaroitaan pois meille lapsille, koska ymmärtää, että koska vaan voi tuon ikäisenä jo sairastua ja kuolla. Käytännössä homma toimii niin, että juttelee meille lapsille aina käydessä että haluaisitko tuon ja tuon tavaran. Siinä kohtaa tehdään päätös ottaako vai jättääkkö, jos ei kelpaa niin tavaraa tarjotaan siskolle ja sen jälkeen se todennäköisesti menee pois. Tavarat ovat äitini omaisuutta ja hän saa tehdä niillä mitä tahtoo. Vuosien saatossa tavaraa on kertynyt ja ymmärrän hyvin, että äidistä on parempi jakaa tavaroita pois etukäteen kuin sitten jättää ne kokonaan meidän harteille, jos jotain sattuu. Sitten arvokkaimmat on jo etukäteen jaettu ja kukin on saanut ottaa jotain. Äidille tulee hyvä mieli, kun pääsee tavaroista eroon ja näkee hänelle tärkeiden tavaroiden jatkavan elämää meidän kodeissa ja että me arvostamme niitä. Joistain tärkeimmistä tavaroista ja koruista olemme siskon kanssa sopineet, että luopuessa pitää ensin tarjota toiselle mahdollisuus ottaa. Samoin koruja olemme lainailleet, jos toisella ollut tarve saada asuun joku tietty sopiva koru. Näin toimivat järkevät ja normaaleihin sosiaalisiin suhteisiin kykenevät ihmiset.
Ymmärrän, että olit hienotunteinen, etkä tiennyt, miten veli voi viedä kaiken arvokoruja myöten. Todella sikamaista.
Yritä dokumentoida arvokkaat tavarat.
Sitten niistä ja mökistä ennakkoperintöasiapaperit kuntoon.
Joku ongelma näidne ihmisten välisessä kommunikoinnissa on, erilainen tyyli, ymmärretään väärin, jotain. Surullista.
Aikoinaan vuoden itkit siitä mökista ja nyt kun sulla oli mahdollisuus saada siitä korvaus, niin sinä kieltäydyit?