Avautuminen seksielämän toivottomuudesta

Vierailija kirjoitti:

Arvelinkin että miesviha avaus jälleen, mistä lienee kopsattu.

En tajua miten tämä olisi miesvihaa? En vihaa miestäni enkä itseasiassa usko, että oma mieheni on kovin yleinen tapaus. Eli uskoisin että yleensä jos on sängyssä noin välinpitämätön, on sitä muutenkin. En missään nimessä vihaa miehiä enkä naisia, mene muualle pakottamaan tuota vastakkainasettelua >:/

Miiten joku edes kehtaa tänne miesvihaa tulla esittämään, naisvihaa kylläkin.

Vierailija kirjoitti:

Kuullostaa ihan siltä, että on miehellesi kulissi liitto ja hän on kaappi homo. Mutta kaikista pahinta on se ettei hän ole kiinnostunut ap:n tyydyttämisestä ja ap:n haluista. Miehelle riittää kaveruus, eikä ole kiinnostunut pillusta saati naisensa tyydyttämisestä. Miksi ihmeessä edes aloitte parisuhteeseen. EIkö tuon huomannut sängyssä jo heti seurusteltaessa. Vai oliko miehen ulkoinen olemus, asema ja mammona tärkeämpiä kuin miehen halut rakastaa ja tyydyttää. Noilla edellisillä ei ole pskankaan väliä pitkän onnellisen parisuhteen kanssa. Ainut mikä pitää onnellisena on rakkaus ja rakkaus tyydyttää kumppanin tarpeet. Muuten käy kuten ap:lle, kulissit on kunnossa kaikki muu yhtä helvettiä, varsinkin henkinen puoli. Ap:n vaatimukset ovat ihan luonnollisia tasa-arvoisessa suhteessa. Nyt ei olla, mies määrittelee itsekkäänä kaiken. Ap:n kamelin selkä katkeaa vielä epätyydyttävässä suhteessa. Sitten kuin tyydyttävä elämä on tärkeämpää k

En ole kulissiliitto. Miehellä ei ole työnsä luonteen puolesta tai muutenkaan minkäänlaista sosiaalista elämää. Hänellä on pari hyvää ystävää ja etäisen ystävälliset välit perheeseen. Elämme äärimmäisen syrjässä, en tiedä mikä kulissi olisin. Olen miehen ensimmäinen varsinainen parisuhde emmekä ole mitään nuorisoa kuitenkaan. 

Homouteen hän suhtautuu neutraalisti ja leppoisasti, en oikein saa kaappihomoviboja mihinkään suuntaan. 

Ja kyllä, tämän huomasi jo heti tavatessa koska etenimme todella nopeasti. Ja nimenomaan sen huomasi että hän on välinpitämätön, hänhän ei ole laiska: jos ohjeistan häntä yksityiskohtaisesti että nyt sormetat minulle orgasmin niin kyllä hän sen tekee, mutta minun pitää sitten myös antaa sitä palautetta ja ohjeistusta ja seksin jälkeen mies sanoo jonkun positiivisen kommentin ja vaeltaa vaikka puuhommiin tai keittiöön istuksimaan tai tuonne kotisalille nostelemaan :') .. tällainen ei luonnollisestikaan tee oloani halutuksi enkä koe yhteyttä tai intohimoa. Miehelle tämä tieto on hälyttävää koska hän ihan oikeasti kokee seksimme hyvänä ja kokee sen aikana yhteyttä minuun. Hän kiihottuu myös heti jos otan vaatteet pois ja tulee painautumaan minua vasten, mutta kaikki toiminta on vaan jotenkin liian kömpelöä ja hätäistä. 

Hänelle seksi ei yksinkertaisesti ole tärkeää eikä tunnepitoista, se on asia joka pomppaa pintaan juurikin jonkun selkeän ärsykkeen myötä ja josta hän ei kiihotu puhuessaan siitä. 

Miehen ulkoinen olemus itseasiassa ON minulle niin tärkeä että sillä saa paljon anteeksi. Statusta tai ehkä yleisesti komeaa ulkonäköä ei ole. Mammonaakaan ei ole (kummallakaan), mutta.. ulkonäkö, voima, äly ja ne puitteet mitä mies on valmis tarjoamaan minulle ovat niin tärkeät että kyllä, olen valmis kestämään tätä. Tai ainakin suurimman osan aikaa tuntuu siltä. Emme ymmärrä toisiamme täysin, mutta minulla on turvallinen ja varma olo ja sentään mies ei .. jos nyt ei olekaan mikään hurmuri ja kiihkeä rakastaja niin eipä myöskään ota itseensä kun tätä tuskailen hänelle. 

Tulee mieleen, että miehesi olisi estoinen seksuaalisesti. Joskus esimerkiksi lapsuuden kokemukset tai muut kokemukset elämässä tuovat tunne-elämään ongelmia niin, että ihminen ei pysty ilmaisemaan itseään vapautuneesti. Tässä tapauksessa seksuaalisesti. Tekstistäsi välittyy jotenkin se, että miehesi ikäänkuin nolostelee tai häpeää seksuaalisuuttaan, ja hänelle helpompi selitys on sanoa sinulle että se ei ole tärkeää. Hän ei ehkä pysty vapautumaan täysin nauttimaan ja tuottamaan nautintoa sinulle. Yleensä kyllä kun ihminen rakastaa toista hän haluaa tehdä toisen onnelliseksi ja antaa tälle nautintoa. Miehesi ei ehkä pysty tähän koska ei ole, syystä tai toisesta, sinut seksuaalisuutensa kanssa. Tämä on vaikutelma mikä minulle tulee, ja tietysti loppupeleissä spekulointia. Mutta ehkä voisit varovasti ottaa aiheen esille hänen kanssaan. Se voi olla vaikeakin asia kohdattavaksi hänelle, mutta toisaalta jos hän pääsee käsiksi "ongelmaan" voi siitä vapautuminen olla todella antoisaa.

"Itse en saanut teksteistä homovärinöitä. Ennemminkin ehkä autisminkirjoa ja jollain tavalla hieman matkalle jäänyttä seksuaalisuuden kehitystä. Kikkelissä tuntuu hyvälle kun sitä hinkataan, mutta sellainen kokonaisvaltainen ymmärrys seksistä kahden ihmisen kohtaamisena on jäänyt kehittymättä."

Siis sataprosenttisesti tämä! ..mies on myös itse sanoittanut sen lähes näin. Hän on ihan oikeasti älykäs ja tiedostaa kyllä, että on melko varmasti kirjolla ja että aloitti seksielämän verrattain myöhään, eikä oikein kehittynyt siinä miksikään mestariksi.

Jotenkin seksiin ei liity suuria intohimoja ja on myös sanoittanut sen jotenkin niin, että pitkien täysin yksinäisten jaksojen aikana tietyt asiat oli myös vain aivan pakko lokeroida ja tavallaan käsitellä niin että ne vähän tukahtuivat. 

Puhuimme tänään taas tästäkin ja mies yritti aktiivisemmin kokeilla ja kysyä mistä pitäisin. Itselläni kuitenkin takaraivossa jyskyttää se tieto siitä, ettei minun nautintoni ole hänelle kiihottava palkinto jota hän ihan itsenäisesti tavoittelisi sinnikkäästi. 

Tavallaan arvostan että hän saattaa kysyä ihan konkreettisesti että millaista kommenttia haluaisin kuulla seksin aikana sanasta sanaan ja olen hänelle niitä kertonutkin. Mutta hänkin ymmärtää ettei se nyt ihan sama ole kuin että hän olisi intohimoinen panomies, että toistellaan nyt sitten vähän monotonisesti repliikkejä :D 

Hyvää hänessä ehdottomasti on, että hän ei kyllä ikinä seksissä tai muutenkaan mangu tai varo. Eli jos saa ohjeen tehdä jotain niin se sitten tehdään reippaasti, eri asia miten se menee..

Joku tuolla kirjoitti tosi hyvin että ehkä realistisin tie olisi että minä käsittelen asian itseni osalta kuntoon ja keskityn nauttimaan omasta seksuaalisuudestani. Aion tehdäkin näin, se on ollut varmaan vähän omasta itsetunnostakin kiinni miten kovasti tämä tilanne on syönyt hyvinvointiani. Puhumme varmasti aiheesta vielä miehen kanssa lisää mutta yritän olla siinäkin positiivisempi, en oikeasti halua mitenkään sättiä miestä saati muuttaa häntä. Ainoastaan käsitellä tai ratkaista asian niin että tämä toimii molemmille. 

Lisään vielä edelliseen, että seksuaalisuus vaatii molemmilta myös alttiiksi asettumista ja tietynlaista oman haavoittuvuuden osoittamista. Tämä vaatii luottamuksellisen suhteen ja kaikille "jäyhille äijille" ei ole välttämättä niin helppoa asettua hempeäksi ja laskea suojauksia alas jotta voisi myös antaa aidosti nautintoa toiselle.

Vierailija kirjoitti:

"Itse en saanut teksteistä homovärinöitä. Ennemminkin ehkä autisminkirjoa ja jollain tavalla hieman matkalle jäänyttä seksuaalisuuden kehitystä. Kikkelissä tuntuu hyvälle kun sitä hinkataan, mutta sellainen kokonaisvaltainen ymmärrys seksistä kahden ihmisen kohtaamisena on jäänyt kehittymättä."

 

Siis sataprosenttisesti tämä! ..mies on myös itse sanoittanut sen lähes näin. Hän on ihan oikeasti älykäs ja tiedostaa kyllä, että on melko varmasti kirjolla ja että aloitti seksielämän verrattain myöhään, eikä oikein kehittynyt siinä miksikään mestariksi.

Jotenkin seksiin ei liity suuria intohimoja ja on myös sanoittanut sen jotenkin niin, että pitkien täysin yksinäisten jaksojen aikana tietyt asiat oli myös vain aivan pakko lokeroida ja tavallaan käsitellä niin että ne vähän tukahtuivat. 

Puhuimme tänään taas tästäkin ja mies yritti aktiivisemmin kokeilla ja kysyä mistä pitäisin. Itse

Hei, sattumalta olen se sama tyyppi joka kirjoitti, että tuskin miehesi seksuaalisuus tulee muuttumaan, mutta ehkä opit silti taas nauttimaan omasta sisäisestä maailmastasi ja toisessa viestissä epäilin miehelläsi olevan autisminkirjoa.

Tosi ikävää, että joudut kärsimään näin paljon tästä asiasta ja inhottavaa, jos tämä (joskus aika raaka) keskustelupalsta on ainoa paikka missä pääset tuulettamaan tunteitasi.

Jos jotain hyvää saan mainita, niin ainakin se on hyvin kunnioitettavaa, ettet heti ole viskaamassa miestä pellolle, vaikka hänessä onkin tällainen "vika". Veikkaan, että sinä olet hyvin tärkeä miehellesi. Toisaalta siinäkin kannattaa olla itselleen armollinen, että jos joskus huomaat tästä tulleen ylitsepääsemättömän ongelman itsellesi, niin ei lähteminenkään ole mikään rikos.

Toivottavasti siihen ei koskaan tarvitse mennä. Kaikkea hyvää sinulle ja miehellesi! 🙂

Vedän takaisin noita homokommentteja. Ilmeisesti mieheltä puuttuu vain tunneäly. Ei osaa kuvitella ja ajatella miltä toisesta tuntuu. Ei ole miten käsitellä asiaa, eikä osaa edes kuvitella mitä ei ole. Siten niitä tunteita ei pysty hänelle edes kertomaan. Täytyy vain opettaa, että näin haluaisin tehtävän. Mutta vaikea miehen on lukea naisen tunteitä ja reaktioita kun ei ole millä lukee. Ap: n pitää vain asennoitua niin, että ottaa tuon vajeen huomioon.

Tuo mieshän on hullu. Jättäisin heti..

Jättäiskös mies myös antamasta sinulle ruokaa, söis vaan itse ja antas sun kuolla. Karmee tapaus, mutta ei harvinainen.

Miehesi on eräänlainen timantti-vääristymä, jotkut ominaisuudet korostuvat ja puutteitakin sitten löytyy rajummalla kädellä annettuna. Olisin huolissani tuosta rivienvälistä lukemastani orastavasta tunneälyn ja empatian puutteesta, se nimittäin ei tule vähenemään iän myötä. Nämähän on jossain määrin kotoa opittuja asioita, näetkö appiukossa samanlaisia piirteitä (kehollisesti kunnossa, yläpäässä vajausta?)? 

 "seksielämä" on sitä, että minä vatkaan ja lussutan miehen munaa tai olen passiivisena ja itkuisena panopatjana enkä saa ikinä mitään. 

Itkuinen on key word. Ihan totta. Itse olen huonossa suhteessa mutten silti tiedä edes mitä sanoisin. Muuta kuin että toivon että pitdät itsestäsi huolta. Kaikkea hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Miehesi on eräänlainen timantti-vääristymä, jotkut ominaisuudet korostuvat ja puutteitakin sitten löytyy rajummalla kädellä annettuna. Olisin huolissani tuosta rivienvälistä lukemastani orastavasta tunneälyn ja empatian puutteesta, se nimittäin ei tule vähenemään iän myötä. Nämähän on jossain määrin kotoa opittuja asioita, näetkö appiukossa samanlaisia piirteitä (kehollisesti kunnossa, yläpäässä vajausta?)? 

Empatian puute on ihan oikea ominaisuus joka miehellä on. Hän on siitä tietoinen ja rehellinen. Hän ei ole mitenkään täysin empatiakyvytön ja hän on ennenkaikkea hyvin harkitseva ja älykäs, ei riitaannu ihmisten kanssa tai ole korostuneen itsekeskeinen. Tai sanotaan ettei ole ahne tai vaadi muilta mahdottomia. Voi kyllä olla sosiaalisesti jäykkä tai välinpitämätön sellaisissa yhteyksissä joissa hänen opitut hyvät tapansa eivät kata jotain kanssakäymistä. Eli saattaa vaikka lopettaa keskustelun vain kävelemällä pois ja oli oikeasti yllättynyt ettei tämä ole jees. :') 

Appiukko on huomattavan hauska seuramies ja suorastaan lempeä ja huomaavainen, kroppa ja pää kunnossa.. anoppi on enemmän se vahingossa törppö ja poissaoleva tapaus vaikka tullaankin kyllä mainiosti juttuun. 

Olettaisin että mies on autistinen ja niin olettavat vanhempansakin, lapsena tätä oli tutkittukin mutta diagnoosi jäi saamatta. Tasainen luonne ja huomattava äly varmaan paikkaa paljon ettei ole vaikuttanut muuhun kuin että osa pitää "outona" ja aika erakkohan tuo on. 

---

Kun joku kysyi että jättäisikö mies myös ruokkimatta minut niin.. kyllä ja ei :D 

Asumme niin syrjässä ja minulla ei ole korttia, että olen kyllä täysin sen varassa että mies hoitaa ruokapuolen. Hän on todella huomaavainen ja tunnollinen sen suhteen ja voisin oikeasti vaikka herättää hänet keskellä yötä ja ilmoittaa että haluan jätskiä ja hän varmasti vain kysyisi mitä jätskiä ja että lähdenkö mukaan hakemaan.

Hän laittaa myös mielellään ruokaa. Mutta hän ei kyllä syö yhdessä vaikka olen sanonut että minulle olisi tärkeää että syödään samaan aikaan edes joskus silloin kun työ -ja unirytmit osuu yksiin. Tämä on hänelle aivan yhtä hepreaa kuin mikään romantiikka tai seksikään. Hän muistaa sen joskus ja odottaa kärsivällisesti jos ehdin ottamaan ruokaa samaan aikaan. 

Sauna lämpiää myös aina kun haluan ja hän on mm. kantanut minut talolta saunalle kun leikilläni manguin että en jaksa kävellä. 

Hänelle on kunnia-asia että minulla on kaikki hyvin ja tiedän että tyytymättömyyteni seksielämään vaivaa häntä. Samoin tyytymättömyyteni "perinteisen romantiikan" osalta tai sen osalta ettei hän malta aina kuunnella minua kun kerron omista jutuistani (jos ne ovat sellaisia jotka eivät häntä kiinnosta). Itseäni näistä vaivaa vain tuo seksi, koska olen aiemmassa suhdejärjestelyssäni tottunut todella hyvään ja sitä tarvetta ei minun tapauksessani voi täysin täyttää yksin saati suhteen ulkopuolella.

Mutta mies on tosiaan monilta muilta osin todella, äärimmäisen omistautunut, ei säästele sanojaan eikä tekojaan näyttäessään että olen tärkeä ja hyväksyy (todella hyväksyy eikä vain "siedä") paljon minulta ja muilta ihmisiltä yleensäkin. Mutta joissain tunneälyä vaativissa asioissa se pelisilmä on suorastaan puhki. :/ ja oppimisprosessi on niin tuskallisen hidas että siinä välissä ehdin satuttaa herkät tunteeni moneen kertaan. 

Jos hän on vain yksinkertaisesti itsekäs.

Huh. Olipas vastenmielinen tarina. Painajaiseltahan tuo kuulostaa. Ei elämältä.

Meillä oli sama homma ja minun seksielämän pelasti suhteen avaaminen, tosin mies ei ole siitä kiinnostunut, mutta antoi minun mennä etsimään nautinnon muualta

Emme ole täydellisiä kukaan, aina löytyy joku heikkous tai parannettavaa. Miehesi ei osaa tyydyttää sinua tai naista yleensä, ehkä se ei ole hänelle prioriteetti. Ehkä hän ei niin seksuaalinen että pillu saisi hänet kiimasta sekaisin ja tekemään kaikkensa sinun tyydyttämiseksi. Tuo on toki harmi. 

Vierailija kirjoitti:

Miehisyyden mitta on tyydyttää oma naisensa. Jos ei tyydytä on vain onneton nysväri, joka nainen tai vaimo purkaa pahaa oloaan naisporukoissa. Näitä on kuultu. Vaimo oli koko työuransa naisvaltaisella hoitoalla ja aina kun olivat naisporukassa iltaa viettämässä, niin siellä oli liuta naisia viinapäissään avautunut saamattomista miehistään. Siten mies joka ei tyydytä  naistaan ottaa aikamoisen maineriskin miehenä, tai marjanpoimijana. Oma tyydytetty vaimo kehräsi näiden tarinoiden jälkeen tyytyväisenä kuin kissa.  Olen muutamalta tutulta mieheltä tai työkaverilta kysynyt suoraan, kun valittivat seksin puutetta, että mitä teit saitkon naisesi tyydyttettyä ja saiko hän orgasmeja. Aika hiljaista piteli. Joten ei ole harvinaista.

Ja mielessäsi vaimoasi pannessa kuvittelit panevasi niitä saamattomia työkavereita. !00% varmuudella just näin.

Mulla oli ap hetken aikaa samanlainen nainen. Sitten avasin silmäni ja kävelin ulos. Yksi elämäni parhaista päätöksistä. En tajua, miksi roikut paskassa kulissisuhteessa.

Sä olet ihan itse miehesi valinnut ja haluaisit muuttaa hänet sellaiseksi, kun itse haluat. Näin se monesti muuten suhteessa meneekin. Nainen haluaa muuttaa miehen joksikin muuksi ja mies haluu naisen pysyvän samana, kuin suhteen alussakin. Sun olisi syytä tarkastella myös omaa tekemistäsi.

Elämä on valintoja. Hauskaa vuotta 2025. Paistaa se aurinko vielä risukasaankin. Ehkä?

Voisikohan ajatella seksuaaliterapiaa/,neuvontaa. Monesti ulkopuolinen taho auttaa näkemään asioita (ja tekemään) eri tavoin... Mua ainin auttoi pahimman yli. Et oli vähän helpompaa hyväksyä tietyt asiat vaikka ei se vieläkään helppoa ole. N 51