Avautuminen seksielämän toivottomuudesta
En etsi ratkaisua tähän. Tästä ei vain kehtaa oikein puhua ystäville ja miehelle olen jo puhunut ihan kyllästymiseen asti. Mikään ei muutu.
En ole helppo luonne, olen itseasiassa niin hankala ja ongelmainen tapaus, että olen vähän yllättynyt siitä miten paljon vientiä minulla on nimenomaan parisuhteeseen asti. En silti itse voi yleensä hyvin parisuhteessa, erinäisistä omista ongelmistani johtuen.
Nyt sitten kuitenkin olen parisuhteessa jossa jopa asutaan yhdessä ja asumismuoto on täysin toiveideni mukainen, mies on täysin toiveideni mukainen.. temperamentti, ulkonäkö (10/10), äly!, uskollisuus, ahkeruus, elämäntapa. ..PAITSI. paitsi se seksi :(
En ole KOSKAAN tavannut yhtä seksuaalisesti intohimotonta miestä ellei lasketa miehiä jotka ovat fyysisesti tai henkisesti kauhean huonossa kunnossa ettei seksi kiinnosta tai siihen ei kykene. Omalla miehelläni kyse ei ole tästä. Jos menisin ja tarttuisin häntä munasta niin hän on heti valmis. Ongelmana on, että oma seksuaalisuuteni ei toimi näin.
Koko seksielämämme on ollut vain sitä että mies on tyydytetty. Emme oikeastaan pane ikinä, koska mies on niin kömpelö ja itsekäs sängyssä, etten halua enää seksiä häneltä. Olin tavatessamme äärimmäisen selkeä siitä mitä haluan seksuaalisesti ja mies oli selkeä siitä mitä on tarjolla. Ei missään nimessä mikään "kaikki käy"-mies, mutta ei mitenkään estynytkään.
Hänelle seksi on kuulemma vain suoraa toimintaa eikä kumppanin orgasmi kiinnosta yhtään. Ei halua nuolla, ei halua sormettaa, ei halua käyttää leluja. Mutta nauttii tosi paljon kouria minua ja haluaisi vain käsihoitoa ja panoa, suuseksi hänelle päin "ok muttei pakollinen".
Lähemmäs kaksi vuotta tässä suhteessa on oikeasti tuhonnut seksuaalisen itsetuntoni enkä oikein tykkää enää edes masturboida. Olen fyysisesti aivan hulluna mieheeni, mutta vihaan seksielämäämme ja nykyään tunnen inhoa kun on aika tyydyttää hänet. Olemme puhuneet tästä viimeksi eilen ja tämä on ainoa asia josta riitelemme. Ikinä. :(
En ole eroamassa vaikka ymmärrän että tämä tarkoittaa seksittömyyttä tai sitä että "seksielämä" on sitä, että minä vatkaan ja lussutan miehen munaa tai olen passiivisena ja itkuisena panopatjana enkä saa ikinä mitään.
Joka kerta kun tästä on puhetta, mies kysyy mitä minä toivoisin. Joka ainoa kerta kerron yksityiskohtaisesti mitä toivon, joskus hän jopa kirjoittaa näitä ylös! ..ja KOSKAAN mikään ei muutu. Tuota ukkoa kiinnostaa ihan oikeasti enemmän päivän sää, bensan hinta tai joku puutavaratarjous enemmän kuin minun nautintoni. Kaikki aina "unohtuu" tai "en tiedä miten tehdä" ja olisi taas aika minun käydä innoissani munantyydytyshommiin. Argh.
Noh, kiitos avautumismahdollisuudesta. En ole tästä eroamassa enkä pettämässä enkä aio olla miehelle ilkeä tai tyly ja aion ylläpitää edes hänelle tyydyttävää seksielämää koska arvostan tätä suhdetta ihan älyttömän paljon ja rakastan häntä. Hän on muuten hyvä mies, olemme vain täysin seksuaalisesti yhteensopimattomia.
Kommentit (77)
Mutta. Seksiasioista puhuttu paljon pari viime päivää ja ei siinä nyt mitään uutta ja ihmeellistä ole selvinnyt ja tapahtunut, mutta mies nyt yrittänyt aktiivisemmin kysellä ja tulla itse hyväilemään minua ja ymmärtänyt myös sen miten tarkalleen koen nykyisen seksielämän. Eli että haluan edes jonkin toiminnan jatkuvan (eli mielelläni annan hänelle nautintoa enkä halua sitä torjua!) mutta toivoisin todella että hän näkisi vaivaa sen eteen, että yrittäisi ihan vaan vaikka tutkia vartaloani, ettei sitä tarvitse varoa tai miettiä meneekö heti oikein.
Miehen kanssa keskustellessa ainakin korostui se, että hän uskoo että suhtautuminen seksiin olisi kaikista todennäköisistä autismeista huolimatta muotoutunut erilaiseksi jos sitä olisi päässyt harrastamaan joskus edes vähän nuorempana tai muutenkin enemmän. Hän on myös kokenut, ettei olisi minulle mieluisaa jos hän jotenkin hapuilee tai epäröi tai tuo vahingossa esille sen ettei tosiaan ole mikään kokenut panomies, mikä on kyllä ihan oikea huomio koska olen itse mielummin vietävänä. ..ei kuitenkaan niin paljon ettenkö mielummin haluaisi että opetellaan vaikka sitten yhdessä.
En halua (mahdollisesti turhaan) odottaa liikoja, mutta näillä mennään ja täällä kirjoittaminen(kin) sentään selkiytti joitain asioita ja näkökulmia itselleni. AP kiittää ja kuittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on todella huono ja tyhmä mies. En ymmärrä, miksi kehut häntä, vaikka hän ei edes rakasta sinua.
Tämä. Naisilla on outo tapa vaipua denialismiin ja värittää musta valkoiseksi omassa päässään.
Jos mies oikeasti rakastaa, hän haluaa antaa naiselleen nautintoa. Apn mies ei rakasta apta, päinvastoin.
Pois lukien sana "päinvastoin", tuskin hän vihaa naistaan, olet aivan oikeassa. Jos ei halua antaa kumppanilleen nautintoa, ei rakasta kumppaniaan. Ja sama viesti tietysti kaikille piht..."haluttomille" naisille, jotka eivät halua antaa miehilleen nautintoa. Eikö niin? EIKÖ NIIN?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on todella huono ja tyhmä mies. En ymmärrä, miksi kehut häntä, vaikka hän ei edes rakasta sinua.
Tämä. Naisilla on outo tapa vaipua denialismiin ja värittää musta valkoiseksi omassa päässään.
Jos mies oikeasti rakastaa, hän haluaa antaa naiselleen nautintoa. Apn mies ei rakasta apta, päinvastoin.
Pois lukien sana "päinvastoin", tuskin hän vihaa naistaan, olet aivan oikeassa. Jos ei halua antaa kumppanilleen nautintoa, ei rakasta kumppaniaan. Ja sama viesti tietysti kaikille piht..."haluttomille" naisille, jotka eivät halua antaa miehilleen nautintoa. Eikö niin? EIKÖ NIIN?
Tämä feministi on samaa mieltä. Kyllä miehenkin pitää saada, mutta jos mieskin antaa naiselle, miten nainen haluaa. Oma mies saa niin paljonkuin jaksaa panna. Imen teen hanjobeja (joita kehuu taivaallisiksi) ja mitä mies milloinkin keksii haluta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuullostaa ihan siltä, että on miehellesi kulissi liitto ja hän on kaappi homo. Mutta kaikista pahinta on se ettei hän ole kiinnostunut ap:n tyydyttämisestä ja ap:n haluista. Miehelle riittää kaveruus, eikä ole kiinnostunut pillusta saati naisensa tyydyttämisestä. Miksi ihmeessä edes aloitte parisuhteeseen. EIkö tuon huomannut sängyssä jo heti seurusteltaessa. Vai oliko miehen ulkoinen olemus, asema ja mammona tärkeämpiä kuin miehen halut rakastaa ja tyydyttää. Noilla edellisillä ei ole pskankaan väliä pitkän onnellisen parisuhteen kanssa. Ainut mikä pitää onnellisena on rakkaus ja rakkaus tyydyttää kumppanin tarpeet. Muuten käy kuten ap:lle, kulissit on kunnossa kaikki muu yhtä helvettiä, varsinkin henkinen puoli. Ap:n vaatimukset ovat ihan luonnollisia tasa-arvoisessa suhteessa. Nyt ei olla, mies määrittelee itsekkäänä kaiken. Ap:n kamelin selkä katkeaa vielä epätyydyttävässä suhteessa.
Tämä.
Vastavuoroistahan sen seksin pitää olla. Itse kyllä pidän eräänä hienoimpana näkynä maailmassa vierestä koettua naisen orgasmia.
Onko miehesi jotenkin erityisen työorientoitunut? Itsellä ainoa asia joka voi viedä haluja on liiallinen työstressi. Siksi en yritäkään töistä liiaksi innostua.
Kuulostaa ihan mun mieheltäni. Onko meillä sama mies?
Minun mieheni samankaltainen paitsi ei halua itsekään nauttia eikä seksistä puhuta. Nykyisin ex mutta ystävä.
Herranjestas, seki on lahja ihmisille, ilmaista ihanaa, ja jopa kuluttaa kaoreita; Tehkää sitä mutta niin että molemmat nauttii!
Vierailija kirjoitti:
Herranjestas, seki on lahja ihmisille, ilmaista ihanaa, ja jopa kuluttaa kaoreita; Tehkää sitä mutta niin että molemmat nauttii!
Ei tosiaan ole lahja. Kirous se on ja ahdistava asia. Luopuisin tästä lahjasta heti, jos se olisi mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herranjestas, seki on lahja ihmisille, ilmaista ihanaa, ja jopa kuluttaa kaoreita; Tehkää sitä mutta niin että molemmat nauttii!
Ei tosiaan ole lahja. Kirous se on ja ahdistava asia. Luopuisin tästä lahjasta heti, jos se olisi mahdollista.
Mikä siinä ahdistaa? Eikö sitä ole riittävästi saatavilla, vai onko liikaa?
Onko laatu ollut pettymys?
Vierailija kirjoitti:
Karmee mies sulla.
Ap itse on karmea. Yrittää väkisin muuttaa miehen joksikin muuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karmee mies sulla.
Ap itse on karmea. Yrittää väkisin muuttaa miehen joksikin muuksi.
Höpö höpö. Molemmat ovat tietoisia ongelmistaan ja yrittävät tulla toimeen niiden kanssa parhaansa mukaan.
Ei kumpikaan ole karmea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herranjestas, seki on lahja ihmisille, ilmaista ihanaa, ja jopa kuluttaa kaoreita; Tehkää sitä mutta niin että molemmat nauttii!
Ei tosiaan ole lahja. Kirous se on ja ahdistava asia. Luopuisin tästä lahjasta heti, jos se olisi mahdollista.
Mikä siinä ahdistaa? Eikö sitä ole riittävästi saatavilla, vai onko liikaa?
Onko laatu ollut pettymys?
Ei ole ollenkaan saatavilla, ellei omaa kättä lasketa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herranjestas, seki on lahja ihmisille, ilmaista ihanaa, ja jopa kuluttaa kaoreita; Tehkää sitä mutta niin että molemmat nauttii!
Ei tosiaan ole lahja. Kirous se on ja ahdistava asia. Luopuisin tästä lahjasta heti, jos se olisi mahdollista.
Mikä siinä ahdistaa? Eikö sitä ole riittävästi saatavilla, vai onko liikaa?
Onko laatu ollut pettymys?
Ei ole ollenkaan saatavilla, ellei omaa kättä lasketa.
Sitten ymmärrän tuskastumisesi, parahin kanssaihminen. Pitkälle meni omakin nuoruus ennen kuin pääsin alkuun oikean seksin merkeissä. Kyllä sitä ennen oli niitä ajatuksia, että helpompaa olisi ilman haluja.
Vierailija kirjoitti:
Ap, miksi pakolla harrastat tuota yksipuolista miehen tyydytystä, kun kuitenkin kertomasi mukaan mies olisi ihan tyytyväinen ilman seksiäkin? Minä neuvoisin välittömästi lopettamaan toiminnan jossa sinä vain "makaat itkuisasti kun mies panee". Joka ikinen kerta rikkoo sinua ja sinun seksuaalisuuttasi enemmän ja enemmän, ja voi myös ylläpitää illuusiota miehen suuntaan että kaikki olisi kuitenkin ok.
Oletko kuullut termiä "tolerable level of permanent unhappiness"? Eli siedettävä pysyvän onnettomuuden taso. Ikävä kyllä hyvin monet miehet eivät _kuuntele_ mitä nainen heille kertoo onnettomuudestaan, vaan ajattelevat sen olevan "siedettävällä pysyvällä tasolla", joten heidän (=miesten) ei tarvitse muuttaa mitään. Koska jos nainen _oikeasti_ olisi onneton niin eihän se jatkaisi tilannetta?
Tämä. Jos kerran seksi ei ole edes hänelle tärkeä prioriteetti, niin sitten olkoon niin ja sen harrastaminen pitäisi lopettaa kokonaan, koska nyt tuo teidän nykyinen seksi on sinua rikkovaa ja _vain_ sinua rikkovaa. Asiaa voisi muutenkin lähestyä siltä kannalta, että mitä jos mies itse ei saisi sellaista seksiä, mikä häntä tyydyttää. Mitä mieltä hän olisi siitä? Olisiko se kivaa? Tulisiko arvostettu olo? Koska tämä tilanne on nyt Ap:lla, ja jos ei sellaista asiaa ei muka pysty tajuamaan, niin minäkin kyllä vähän kyseenalaistaisin sitä onko mies oikeasti niin kiva. Jos ei ole ongelmaa ymmärtää muitakin asioita, jotka vaikuttavat toisen hyvinvointiin niin on omituista, että tässä se niin vahvasti on.
Omasta mielestäni. Ehkäpä se on negatiivisen kuuloinen luonnehdinta, mutta mielestäni se osuu kohdilleen. En oikeastaan ole kokenut mahdolliseksi olla varsinaisesti parisuhteessa ennen tätä. En siis koskaan itse halunnut sitoutua, koska parisuhde (tai muu todella läheinen ihmissuhde) tuo kaikki ongelmat pintaan. Muuten pärjään elämässä ihan ok kunhan saan tehdä omaa juttuani, työt ja harrastuksetkin järjestetty niin. Taustalla todella vaikeaa lapsuuden ajan väkivaltaa. Ammattilaistenkin näkemys on että kaikki realistinen terapiointi ja apu on saavutettu, lääkityksiä päävikoihini ei ole.
Mies itseasiassa ei vahvista näitä ajatuksia. Olen käyttäytynyt todella huonosti ja ollut rehellinen alusta asti. Hän on kyllä myöntänyt ettei ollut osannut ihan varautua ennen yhteenmuuttoa siihen miten "hullu" olen sitten kun tilanne lähtee lapasesta. Mutta muistuttaa kyllä säännöllisesti että olen todella kaunis ja fiksu ja hauska ja että ansaitsen rakkautta ja turvaa ja ihan kaiken mitä tarvitsen. ..minkä takia hän myös kärsiikin siitä, että olen TODELLA, epätoivoisen tyytymätön seksielämäämme.
Ymmärrän miksi tästä seksiasiaan keskittyvästä aloituksesta voi saada sen kuvan että empatiakyvytön ja tunnekylmä mies on eristänyt minut jonnekin jumalan selän taakse jossa hän nyt kiduttaa minua ja tuhoaa itsetuntoni (viitaten muihinkin kommentteihin).
Uskon että jos tämä suhde loppuu niin en uuteen halua, olen voinut paremmin täysin yksin, myös silloin kun seksi on toisen ihmisen kanssa toiminut. Miehen kohdatessanikin olin hakemassa jonkinlaista äärimmäisen rajattua panojärjestelyä ja hän hyvin sinnikkäästi halusi suhteeseen, tuli mitä tuli. Ja se on kyllä pitänyt.
Eli kelpaisin varmasti monellekin, eri asia pärjääkö kukaan kanssani tai pärjäänkö itseni kanssa :')
Mies ei myöskään tarvitse puskuria itsensä ja maailman välille kun joku sitä mietti. En hoivaa tai auta häntä sen kummemmin kuin että paikkaan kauppalistan unohteluita ja kuuntelen ja lohdutan jos on työstressiä tai jokin muu huolenaihe. Mies pärjää varmasti jos ero tulee ja on itsekin muistuttanut että vaikka ei missään nimessä ikinä koskaan haluaisi minusta erota niin jos MINÄ oikeasti en kestä niin hän haluaa että voin hyvin, vaikka sitten yksin ja että hän on kyllä aina tukena eikä ikinä halua mitään välirikkoa. Eli ei olisi hänestä huolta millään tavalla jos tämä loppuu tähän seksiongelmaan.