Miksi ihmeessä nämä 25-vuotiaat uupuvat aivan tavallisissa töissä?
Haetaan sairaslomaa väsymykseen, vaikka väsymykseen auttaisi lepääminen, jonka voi tehdä ihan omalla vapaa-ajalla. Samoin kannattaa pitää huolta terveellisestä ravinnosta ja liikkumisesta.
Kommentit (232)
Tämän saman olen huomannut omalla työpaikallani. Ihan laitanaan nämä nuoret pikkupimut uuvahtavat yleensä jo ensimmäisen vuoden aikana. Varttuneemmat työntekijät, jotka ovat hoitaneet työn ohella lapsensa, omat vanhempansa ja kotinsa, joutuvat paikkaamaan ja sijaistamaan näitä nuoria saikuttajia. Minusta heidän ongelmansa on se, ettei työtä oteta työnä vaan kaikesta haetaan jotain suuria elämyksiä, ja kun tavallisessa suorittavan portaan työssä ei sitä ole, niin petytään ja väsähdetään. Toki siihen väsähtämiseen syy voi olla myös yksityiselämän puolella, mutta lieneekö se trendikkäämpää uupua työ- kuin yksityiselämän takia?
Ihmettelen, millaisissa työpaikoissa nämä ihmiset on, jotka on törmänneet kertomiinsa pinnareihin ja laiskamatoihin.
Itse en ole kahdenkymmenen vuoden työuran aikana nähnyt yhtäkään ja tahti on ollut kova.
Vierailija kirjoitti:
Joukossa on varmasti myös ns oikeasti laiskoja, mutta nykyelämän työelämä on usein kuormittavaa, koska työtä pitää tehdä paljon pienillä resursseilla. Jos vanhemmatkin ihmiset uupuvat nykyajan työelämässä, niin ei ihme jos nuoret ihmiset, joilla ei välttämättä ole vielä vuosien työkokemusta, uupuvat.
Nykyään resurssien määrässä on kyllä menty niin vähään, että jokaista osaajaa on vain yksi kappale. Johdon kannattaa jo toivoa, että nämä ainoat osaajat ei sairastu tai vaihda työpaikkaa kovin usein. Firma saattaa halvaantua pahasti, jos avainhenkilö ajaa vaikkapa autolla kolarin ja on pitkällä sairaslomalla.
Tärkeintä olisi löytää työpaikka, jossa viihtyy. Se, kun ei joka aamu vtuta lähteä rahaa tienaamaan tekee ihmeitä henkiselle jaksamiselle.
Some on toisena syynä. Huomio on ainoa asia, mitä ollaan vailla. Aina pitää olla joku entistä trendikkäämpi mielenterveyden häiriö, että saadaan omalle olemiselle huomiota.
Sori mutta fatiikkiin ei auta lepääminen. Siksi osa-aikatyö.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kotona opetettu. Syyttävät katseet voi nostaa vähän ylöspäin. Sen verran nuoret ihmiset kyseessä.
Kotona opettaminen alkoi heikkenemään kun lasten ruumiillista kurittamista alettiin tulkita pahoinpitelyksi.
Tiedoksenne, että edellisessä duunissani (olin siellä 8 vuotta) jouduin multitaskaamaan ihan älyttömästi. Aluksi tiedoksi, että yhtä mittaa istuminen on erittäin epäterveellistä. Paljon epäterveellisempää kuin kohtuullisesti fyysinen työ. Piti ottaa puhelua, kirjata puhelut, hoitaa asiakkaan ongelmaa etäyhteydellä, pääsynhallinta-järjestelmästä, pientä palvelinsäätöä, delegointia toiselle tiimille jos itse ei pystynyt ongelmaa ratkomaan yms. Usein puhelua tuli siihen malliin, että jäi ns. backlogia. Elikä ehti kirjata puhelut tikettijärjestelmään vasta paljon sen jälkeen kun oli ne ottanut. Aluksi siis ehti vain notepadiin tallentaa. Ja pahimmillaan oli puhelua koko ajan, sen 7 h 30 min ajan ja sit jäi backlogia vielä seuraavallakin päivälle. Kaupan päälle vielä veemäiset esihenkilöt. Yritä siinä sitten olla positiivinen ja energinen. Kävin kyllä silloin salilla ja käyn yhä. Se onkin ainut asia joka pitää päätä kasassa, muiden pienten harrastusten lisäksi. Ensimmäiset 4 vuotta oli ok, mutta viimeiset 4 vuotta olivat täyttä he...vettiä! En itkenyt, mutta oli todella lähellä monta kertaa, stressisilmää pukkasi, ylipäänsä oli hirveä olo kun siellä joutui työtä tekemään. Ette te eläkeläis-"kalevit" edes pysty kuvittelemaan kuinka stressaavaa tuollainen pommitus joka puolelta on + tein myös monta vuotta kolmivuoroa. Moniko täällä pystyisi samaan? Usein oli selkä jumissa ja henkisesti jatkuvasti väsynyt. Kävihän siellä muuten jotain vanhoja "kaleveita" kääntymässä, mutta eivät pärjänneet kun olivat tottuneet "80-luvun työtahtiin". Olivat todella jäätävää porukkaa. Muuten isäni duunissa, en kerro tarkemmin, tienasi hyvät rahat niin pitkään kun hän oli siellä töissä. Lopulta pari vuotta ennen kuin jäi eläkkelle, heidän palkkaansa tiputettiin 1/4 verran alas. Elikä nuoret tulokkaat tienaavat sit lopulta huonommin kuin nämä "lihapatojen äärellä" olleet kalevit. Ja tämä taitaa olla yleinen trendi vähän jokaisella työpaikalla! Moni kalevihan tienaa eläkkeellä paremmin kuin moni nykyinen työntekijä. Ja meidän pitää vielä maksaa 25 % TyELiä näille sukupolvi-narsuille, mutten menee eläkejärjestelmä konkkaan. Joten haukkukaa vaan lisää nuoria sukupolvia, itse pääsitte helpolla!
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat sukupolvet tottui työntekoon jo 12-15 vuotiaana. Ei ollut harrastuksia ei älylaitteita. Tuo on tärkeä ikä ihmisen kehityksen kannalta, koska monet arkirutiinit muodostuu tuossa iässä.
On meitä työelämässä parikymmentä vuotta olleita, joiden työelämä oli mahdollista palkkatöissä vasta 15-vuotiaana. Olemme jopa työelämän suurimpia ikäpolvia nykyisin.
Olin nuoresta iästäni huolimatta sairas. Se tosin selvisi vasta sitten, kun alettiin iän alkaessa jo kolmosella selvittämään, miksi en tule raskaaksi. Yli vuosikymmen hukattiin, kun eihän nuori voi olla sairas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kotona opetettu. Syyttävät katseet voi nostaa vähän ylöspäin. Sen verran nuoret ihmiset kyseessä.
Kotona opettaminen alkoi heikkenemään kun lasten ruumiillista kurittamista alettiin tulkita pahoinpitelyksi.
Jos minä näkisin jossain vanhemman pahoinpitelevän lastaan, niin sen jälkeen pahoinpitelisin sen vanhemman siinä sen lapsen edessä. Helppoahan se on lyödä itseään pienempää, kokeile itsesi kokoista vastustajaa, luu..eri!
No se riippuu ihan täysin siitä ihmisestä.
Kun keskitytään yksilön ongelmaan tai ongelmiin niin tulee kysyä mistä nämä sinun ongelmasi johtuvat?
Ihmisen itsensä vastuulla on kertoa rehellisesti itsestänsä ja omasta tilanteesta sekä omista asioitansa jotta voidaan pureutua asioihin syvällisemmin.
On kannattamatonta lähteä analysoimaan koko Suomen tilannetta yhden tai muutaman ihmisen ongelman perusteella, useasti tämä johtaa hyvin suuriin olettamuksiin ja väärinymmärrykseen josta seuraa lisää ongelmia todellakin helposti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat sukupolvet tottui työntekoon jo 12-15 vuotiaana. Ei ollut harrastuksia ei älylaitteita. Tuo on tärkeä ikä ihmisen kehityksen kannalta, koska monet arkirutiinit muodostuu tuossa iässä.
On meitä työelämässä parikymmentä vuotta olleita, joiden työelämä oli mahdollista palkkatöissä vasta 15-vuotiaana. Olemme jopa työelämän suurimpia ikäpolvia nykyisin.
Eläkeläiset kuvittelevat, että pärjäisivät nykyisessä työelämässä ilman digitaitoja ja DEI-koulutuksia, jos olisivat vielä nuoria.
Minua ihmetyttää miksi lääkärit kirjoittavat lepoon sairaslomaa.
Vierailija kirjoitti:
No olen seurannut yhden tuollaisen nykynuoren työelämää sivusta. On siis kummilapseni.
Ja en todellakaan ihmettele jos joku siinä uupuu kun nuoren työelämä sisältää mm. seuraavia asioita:
-tittelinä "harjoittelija" mutta ei minkäänlaista opastusta tai perehdytystä, vaaditaan täysi työpanos päivästä yksi.
-harjoittelija on ainoa sitä työtä tekevä ihminen koko firmassa eli hänen odotetaan hallitsevan jo koko sen alan työtehtävät plus paljon "varmaan sinä osaat tämänkin tehdä" asioita. Oikeasti siis firman olisi pitänyt palkata joku vakituinen ja kokenut työntekijä.
-palkka kuten harjoittelijalla mutta vastuut kuten vakituisella
-työpäivien venyminen täysin ennakoimatonta, usein aikatauluissa pysyy vain tekemällä 12-14 tuntia (ei ylityökorvauksia)
-kukaan ei johda tai kontrolloi työmäärää, uusi töitä kaadetaan joka suunnasta tietämättä mitä muut ovat jo antaneet
Jep. Itse uusiin tuollaisessa paikassa 24-vuotiaana, nyt 15 vuotta myöhemmin olen kyllä jaksanut vaativia töitä hyvin. Mutta olen läksyni oppinut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tuotannon tehostaminen viimeisen 30 vuoden aikana on tullut käytännössä ainoastaan työntekijöistä enemmän repimällä
buumerit ja gen-x on itse saaneet laiskotella työpaikoillansa nuorena ja palkka on juossut
Melkein eläkeikäiset jaksavat tehdä töitä ja ovat tehneet viimeiset 30 vuotta.Nuoret vaan uupuvat kun työnteko on heille niin raskasta.
nuo melkein eläkeikäiset on suojatyöviroissa, nostavat palkkaa mutteivat juuri mitään hyödyllistä saa aikaiseksi
kaikki työn tuottavuus revitään nuorempien selkänahasta
Toi ei ole totta.Minulla on esim.eniten suoritteita kuin nuoremmilla ja positiivista palautetta laadukkaasta työstä tulee asiakkailta Nuoremnat ei jaksa tarttua minun työpaikalla toimeen ja valikoivat mitä töitä tekevät,oma-aloitteisuus puuttuu heiltä , itse otan vaan jonosta seuraavan.Ja ikään minulla + 60 v.
Vierailija kirjoitti:
Työelämä alkoi menemään kestämättömään suuntaan tupakkitaukojen poistumisen myötä.
Taustalla on väärinkäsitys tehokkuudesta. Luullaan, että kun työntekijä pistetään ilman taukoja ylivoimaisen työmäärän hoitajaksi, syntyy tulosta, koska irtisanomisuhka pistää hänet repimään kaiken itsestään.
Todellisuudessa aika pian näkyy laadun huononemista, hätiköintiä, uupumusta. Tehokkuus tippuu, sitoutuminen työnantajan tavoitteisiin vähenee. Ihminen ei ole kone. Hän ei jaksa.
Jos työssä on vaikka kahvitauko, ihmiset virkistyvät ja jaksavat paremmin. Myös ilmapiiri paranee ja työntekijät saavat toisiltaan vinkkejä työhön.
Työnantajien ja työntekijöiden keskinäinen luottamus ja kunnioitus on oleellista menestyvässä liiketoiminnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat sukupolvet tottui työntekoon jo 12-15 vuotiaana. Ei ollut harrastuksia ei älylaitteita. Tuo on tärkeä ikä ihmisen kehityksen kannalta, koska monet arkirutiinit muodostuu tuossa iässä.
On meitä työelämässä parikymmentä vuotta olleita, joiden työelämä oli mahdollista palkkatöissä vasta 15-vuotiaana. Olemme jopa työelämän suurimpia ikäpolvia nykyisin.
Niinpä. Ja oikeasti iso osa jo viisikymppisistäkin on elänyt sen 80-luvun nuoruuden jossa ei kyllä lasten ollut pakko mitään töitä tehdä ja aikaa vietettiin jo videopelien, kotitietokoneiden ja videonauhureiden parissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kotona opetettu. Syyttävät katseet voi nostaa vähän ylöspäin. Sen verran nuoret ihmiset kyseessä.
Kotona opettaminen alkoi heikkenemään kun lasten ruumiillista kurittamista alettiin tulkita pahoinpitelyksi.
Orjiahan aikoinaan ruoskittiin parempiin työsuorituksiin. Ah, noita kultaisia aikoja.
Vierailija kirjoitti:
Kun koulussa on ollut tärkeintä osata sAnOitTaA tUnTeItA.
ehkä sullekin olis siitä ollut jotain hyötyä niin et käyttäytyis nyt pitkälti keski-ikäsenä kun mikäkin keskenkasvuinen kiukkupetteri
No olen seurannut yhden tuollaisen nykynuoren työelämää sivusta. On siis kummilapseni.
Ja en todellakaan ihmettele jos joku siinä uupuu kun nuoren työelämä sisältää mm. seuraavia asioita:
-tittelinä "harjoittelija" mutta ei minkäänlaista opastusta tai perehdytystä, vaaditaan täysi työpanos päivästä yksi.
-harjoittelija on ainoa sitä työtä tekevä ihminen koko firmassa eli hänen odotetaan hallitsevan jo koko sen alan työtehtävät plus paljon "varmaan sinä osaat tämänkin tehdä" asioita. Oikeasti siis firman olisi pitänyt palkata joku vakituinen ja kokenut työntekijä.
-palkka kuten harjoittelijalla mutta vastuut kuten vakituisella
-työpäivien venyminen täysin ennakoimatonta, usein aikatauluissa pysyy vain tekemällä 12-14 tuntia (ei ylityökorvauksia)
-kukaan ei johda tai kontrolloi työmäärää, uusi töitä kaadetaan joka suunnasta tietämättä mitä muut ovat jo antaneet